Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
18 suhteet: Äyriäiset, Daphnia, Ekotoksikologia, Eläimet, Kasviplankton, Kestomuna, Kidusjalkaiset, Lasaruslaji, Niveljalkaiset, Ommatidi, Partenogeneesi, Pää, Pierre André Latreille, Plankton, Rintakehä, Suvullinen lisääntyminen, Tuntosarvi, Verkkosilmä.
Äyriäiset
Äyriäiset (Crustacea) ovat niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia, kiduksilla hengittäviä eläimiä.
Uusi!!: Vesikirput ja Äyriäiset · Katso lisää »
Daphnia
Daphnia, piippovesikirput, on kidusjalkaisiin (Branchiopoda) kuuluva pienikokoisten planktonäyriäisten suku.
Uusi!!: Vesikirput ja Daphnia · Katso lisää »
Ekotoksikologia
Ekotoksikologia on tieteenala, joka on erikoistunut tutkimaan luonnossa esiintyviä ja sinne joutuvia myrkkyjä sekä niiden vaikutuksia kaikkiin eliöihin.
Uusi!!: Vesikirput ja Ekotoksikologia · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Vesikirput ja Eläimet · Katso lisää »
Kasviplankton
Kasviplankton on yhteyttämiskykyinen planktoneliö.
Uusi!!: Vesikirput ja Kasviplankton · Katso lisää »
Kestomuna
Kestomuna on jäätymistä ja kuivumista pitkään kestävä muna, jossa on runsaasti ruskuaista.
Uusi!!: Vesikirput ja Kestomuna · Katso lisää »
Kidusjalkaiset
Kidusjalkaiset (Branchiopoda) ovat alkeellisten, yleensä katkarapuja muistuttavien, makean veden äyriäisten luokka.
Uusi!!: Vesikirput ja Kidusjalkaiset · Katso lisää »
Lasaruslaji
Takahen (''Porphyrio hochstetteri'') luultiin kuolleen sukupuuttoon 1898. Lasaruslaji on ennen hävinneeksi luullun lajin uusi löydös.
Uusi!!: Vesikirput ja Lasaruslaji · Katso lisää »
Niveljalkaiset
Niveljalkaiset (Arthropoda) on ylivoimaisesti suurin eläinkunnan pääjakso.
Uusi!!: Vesikirput ja Niveljalkaiset · Katso lisää »
Ommatidi
''Euphausia superba'' -krillin verkkosilmän pintaaOmmatidi on niveljalkaisten verkkosilmän keilamainen osasilmä.
Uusi!!: Vesikirput ja Ommatidi · Katso lisää »
Partenogeneesi
Partenogeneesillä eli neitseellisellä syntymisellä tarkoitetaan alkion syntymistä naaraspuolisesta sukusolusta ilman koiraspuolisen sukupuolisolun vaikutusta.
Uusi!!: Vesikirput ja Partenogeneesi · Katso lisää »
Pää
Ihmisen pään aistinelimet, lihakset ja verisuonet etupuolelta. tuntosarvet. Pää on useimmilla eläimillä oleva ruumiinosa, jossa tavallisesti sijaitsevat aivot sekä tärkeimmät aistinelimet.
Uusi!!: Vesikirput ja Pää · Katso lisää »
Pierre André Latreille
Pierre André Latreille. Pierre André Latreille (20. marraskuuta 1762 Brive-la-Gaillarde – 6. helmikuuta 1833 Pariisi) oli ranskalainen hyönteistieteilijä sekä hämähäkki- ja äyriäistutkija.
Uusi!!: Vesikirput ja Pierre André Latreille · Katso lisää »
Plankton
Planktoneliö (valtameren katka). Plankton (vaeltava, ajelehtiva) eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä ajelehtimalla virtausten mukana tai liikkuvat hitaasti.
Uusi!!: Vesikirput ja Plankton · Katso lisää »
Rintakehä
Ihmisen rintakehän luut ja rustot edestä. Keskellä rintalasta, siitä haarautuvat kylkiluut, takana rintaranka. Rintakehä (thorax) on ylävartalossa sijaitseva luiden ja rustojen muodostama kehys.
Uusi!!: Vesikirput ja Rintakehä · Katso lisää »
Suvullinen lisääntyminen
Suvullinen lisääntyminen tarkoittaa lisääntymistä sukusolujen avulla, toisin kuin esimerkiksi suoralla solunjakautumisella tai itiöiden kautta.
Uusi!!: Vesikirput ja Suvullinen lisääntyminen · Katso lisää »
Tuntosarvi
Tuntosarvi eli antenni on niveljalkaisilla etummaisessa jaokkeessa esiintyvä parillinen uloke, joka toimii aistinelimenä.
Uusi!!: Vesikirput ja Tuntosarvi · Katso lisää »
Verkkosilmä
Sudenkorennon verkkosilmät Verkkosilmä on niveljalkaisten eliöiden silmä, joka koostuu kymmenistä tai jopa tuhansista osasilmistä, ommatideista.
Uusi!!: Vesikirput ja Verkkosilmä · Katso lisää »
