Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
47 suhteet: Aitokaksisirkkaiset, Carl von Linné, Caryophyllales, Ekseema, Emi, Flavonolit, Grönlanti, Hede, Hedelmä, Himalaja, Huippuvuoret, Itsepölytys, Kalium, Kana, Karva (kasvitiede), Kihti, Kohokkikasvit, Koppisiemeniset, Kosmopoliitti (biologia), Kota (hedelmä), Kukinto, Kukka, Kukkaperä, Lehti (kasvitiede), Lehtilapa, Lehtoarho, Lehtotähtimö, Lemmikkilintu, Muinaistulokas, Nivelreuma, Peräpukama, Pii (alkuaine), Putkilokasvit, Rikkakasvi, Rotu, Rutiini, Siemen, Siemenkasvit, Sika, Tähtimöt, Teriö, Tulimaa, Varsi, Vata, Verhiö, Viuhko, Yksivuotinen kasvi.
Aitokaksisirkkaiset
Pitkäpalkojen siitepölyhiukkasessa on kolme ituaukkoa. Aitokaksisirkkaiset (Eudicotidae) ovat koppisiemenisiä, joilla on kaksi sirkkalehteä ja siitepölyhiukkasessa kolme ituaukkoa.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Aitokaksisirkkaiset · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Carl von Linné · Katso lisää »
Caryophyllales
Caryophyllales on laaja ja monimuotoinen lahko, joka kuuluu kaksisirkkaisiin.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Caryophyllales · Katso lisää »
Ekseema
Tyypillinen ekseema kädessä Lisää ekseemaa käsissä Ekseema jota on raavittu Ekseema on yhteisnimi ryhmälle tulehduksellisia ihosairauksia, joilla on samankaltainen ulkonäkö.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Ekseema · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Emi · Katso lisää »
Flavonolit
Flavonolirungon molekyylirakenne (3-hydroksi-2-fenyylikromoni) Flavonolit ovat luokka flavonoideja, joissa on runkona 3-hydroksiflavoni (3-hydroksi-2-fenyylikromen-4-oni (IUPAC)).
Uusi!!: Pihatähtimö ja Flavonolit · Katso lisää »
Grönlanti
Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat, tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Grönlanti · Katso lisää »
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Hede · Katso lisää »
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Hedelmä · Katso lisää »
Himalaja
Himalaja (sanskritiksi हिमालय Himālaya; jossa hima tarkoittaa 'lumi' ja ālaya tarkoittaa 'koti') on Aasiassa sijaitseva vuoristo, joka erottaa Intian niemimaan Tiibetin ylängöstä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Himalaja · Katso lisää »
Huippuvuoret
Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo Pohjoisella jäämerellä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Huippuvuoret · Katso lisää »
Itsepölytys
Itsepölytys on pölytystä itsehedelmöittymisellä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Itsepölytys · Katso lisää »
Kalium
Kalium on alkuaine sekä ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jonka kemiallinen merkki on K, järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Kalium · Katso lisää »
Kana
Koiraspuolinen kana eli kukko. Kana (Gallus gallus domesticus) on kanalintujen lahkoon kuuluva kesytetty lintu. Kana on yksi yleisimmistä kotieläimistä lähes kaikkialla maailmassa. Kananmunien lisäksi ravintona hyödynnetään lihaa. Koiraspuolista lintua kutsutaan kukoksi. Kana polveutuu aasialaisesta punaviidakkokanasta (Gallus gallus). Kanoja pidetään munien ja lihan vuoksi, mutta myös lemmikkeinä. Lihantuotannossa käytettäviä kanoja kutsutaan broilereiksi. Kana on maailman yleisin lintu, sillä tarhattuja kanoja elää maailmassa yli 30 miljardia yksilöä. Toiseksi yleisin lintu on luonnonvarainen miljoonakutoja, jonka kanta on noin 1,5 miljardia yksilöä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Kana · Katso lisää »
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Karva (kasvitiede) · Katso lisää »
Kihti
Tyypillisiä uraattikiteitä mikroskoopissa Kihti on sairaus, jossa virtsahappoa kertyy liikaa elimistöön.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Kihti · Katso lisää »
Kohokkikasvit
Kohokkikasvit (Caryophyllaceae) on kaksisirkkaisten kasvien heimo, johon kuuluu 102 sukua ja noin 2 000 lajia.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Kohokkikasvit · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Pihatähtimö ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Kosmopoliitti (biologia)
Kosmopoliitti on eliölaji, joka on levinnyt hyvin laajalle alueelle tai jopa lähes koko maapallolle.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Kosmopoliitti (biologia) · Katso lisää »
Kota (hedelmä)
Kota on yksi kasvien hedelmätyypeistä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Kota (hedelmä) · Katso lisää »
Kukinto
Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Kukinto · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Kukka · Katso lisää »
Kukkaperä
Kukkaperä, kaaviokuva, musta osa kukan ja tukilehden hangan välillä. Syylälinnunherne (''Lathyrus linifolius'') kukkaperineen. Nätkelmävirna (''Vicia lathyroides''), kukkaperineen. Kukkaperä on kukkaa kannattava varren osa, kukan ja sen tukilehden hangan välillä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Kukkaperä · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Lehtilapa
Vuorivaahteran (''Acer pseudoplatanus'') lehti, jossa lehtiruoti ja liuskoittunut, yksinkertainen lehtilapa Lehtosaarnen (''Fraxinus excelsior'') lehti, jossa lehtiruoti ja lehdyköiksi jakautunut, kerrannainen lehtilapa Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Lehtilapa · Katso lisää »
Lehtoarho
Lehtoarho (Moehringia trinervia) on lähinnä Euroopassa tavattava, valkokukkainen varjoisten metsien kohokkikasvi.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Lehtoarho · Katso lisää »
Lehtotähtimö
Lehtotähtimö (Stellaria nemorum) on hento ja valkokukkainen kohokkikasvi.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Lehtotähtimö · Katso lisää »
Lemmikkilintu
Nykyisten hoito-ohjeiden pohjalta lemmikkilintujen tulisi päästä päivittäin useamman tunnin ajaksi pois häkistään. Häkkilintu-termi antaa vääristyneen kuvan linnusta lemmikkinä. Lemmikkilinnulla tarkoitetaan lemmikkinä pidettävää lintua.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Lemmikkilintu · Katso lisää »
Muinaistulokas
Muinaistulokas eli arkeofyytti on kasvilaji, joka on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella uudelle maantieteelliselle alueelle niin varhain, että saapumisesta ei ole muistiinpanoja ja jonka kulkeutumista ei voi päätellä muutenkaan suhteellisen äskettäiseksi.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Muinaistulokas · Katso lisää »
Nivelreuma
Nivelreuma kädessä Nivelreuma (arthritis rheumatoides) on tulehduksellinen reumasairaus.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Nivelreuma · Katso lisää »
Peräpukama
Peräpukama eli hemorroidi on peräaukkokanavan väljä, pullistunut laskimo, eräänlainen suonikohju.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Peräpukama · Katso lisää »
Pii (alkuaine)
Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Rikkakasvi
Rikkakasvit eli rikkaruohot ovat kasveja, jotka kasvavat paikoissa, joissa niiden ei haluta kasvavan.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Rikkakasvi · Katso lisää »
Rotu
Rotu on biologinen termi, jota käytetään useimmiten kuvaamaan jalostuksen tuloksena syntynyttä eläinryhmää, jolla on tietyt ennalta määritellyt pysyvät ominaisuudet.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Rotu · Katso lisää »
Rutiini
Rutiini on sitrusflavonoidi, jolla on lääketieteellisesti hyödyllisiä ominaisuuksia antioksidanttina sekä metallien kelatoijana.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Rutiini · Katso lisää »
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Siemen · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Sika
Sika eli kesysika (Sus scrofa domestica) on eurooppalaisesta villisiasta hyötyeläimeksi jalostettu alalaji, jota kasvatetaan yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoa varten. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä, erityisesti minipossuja. Sikoja käytetään myös tryffelien etsijöinä etenkin Italiassa. Sika on hyvin sosiaalinen eläin, joka elää laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi, porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta, kuten myös uudempaa termiä possu käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika elää yleensä noin 20-vuotiaaksi ellei sitä teurasteta. Sika on yksi ensimmäisistä kotieläimistä, sillä jo ihmisen afrikkalaisten esi-isien jäänteiden rinnalta on löytynyt merkkejä sioista. Kesysiat olivat rautakaudella ja keskiajalla karvaisia, kaarevaselkäisiä ja nykyistä pienempiä. Väriltään ne olivat ruskeita tai kirjavia.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Sika · Katso lisää »
Tähtimöt
Sädetähtimöt eli tähtimöt (Stellaria) on kasvisuku, johon kuuluu yksi- ja monivuotisia ruohovartisia kasveja.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Tähtimöt · Katso lisää »
Teriö
Teriö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu terälehdistä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Teriö · Katso lisää »
Tulimaa
Tulimaa on Etelä-Amerikan eteläisimmässä kärjessä sijaitseva saaristo.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Tulimaa · Katso lisää »
Varsi
Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi. Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Varsi · Katso lisää »
Vata
Vata (Stellaria aquatica, usein käytetty synonyymi Myosoton aquaticum) on kosteitten paikkojen valkokukkainen kohokkikasvi.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Vata · Katso lisää »
Verhiö
Verhiö on kasvin kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu verholehdistä.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Verhiö · Katso lisää »
Viuhko
Viuhko on päätteinen kukinnon muoto, jossa kukkaperät eivät ole kiinnittyneet yhteiseen rankaan, vaan kukkarangat haarautuvat jatkoisella tavalla.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Viuhko · Katso lisää »
Yksivuotinen kasvi
Yksivuotinen kasvi eli annuelli on sellainen kasvi, joka sekä itää, kasvaa että kuolee saman vuoden aikana.
Uusi!!: Pihatähtimö ja Yksivuotinen kasvi · Katso lisää »
