Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
13 suhteet: Argumentum ad ignorantiam, Carl Gustav Hempel, Empiirinen tutkimus, Etiikka, Fallibilismi, Falsifiointi, Filosofia, Looginen empirismi, Merkitys, Metafysiikka, Teoria, Universaalikvanttori, Wienin piiri.
Argumentum ad ignorantiam
Argumentum ad ignorantiam on argumentaatiovirhe, jossa väite todetaan todeksi tai epätodeksi vetoamalla todisteiden puutteeseen.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Argumentum ad ignorantiam · Katso lisää »
Carl Gustav Hempel
Carl Gustav Hempel oli saksalainen tieteenfilosofi ja merkittävä 1900-luvun loogisen empirismin edustaja, joka kuului Berliinin piiriin.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Carl Gustav Hempel · Katso lisää »
Empiirinen tutkimus
Empiirinen tutkimus eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Empiirinen tutkimus · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Etiikka · Katso lisää »
Fallibilismi
1700-luvulla löydetyt mustajoutsenet kumosivat käsityksen siitä, että kaikki joutsenet olisivat valkoisia. Fallibilismi (latinan sanasta fallibilis ’erehtyvä’) on epistemologinen periaate, jonka mukaan uskomukset voivat aina osoittautua tarkemmassa tutkimuksessa virheelliseksi.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Fallibilismi · Katso lisää »
Falsifiointi
Falsifiointi eli falsifioiminen (Fallibilismi merkitsee Charles S. Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka ovat falsifioitavissa eli periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. Toisinaan näitä termejä myös käytetään synonyymeina, mutta Peircen ja Karl Popperin näkemysten välillä on sisällöllisiä eroja.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Falsifiointi · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Filosofia · Katso lisää »
Looginen empirismi
Looginen empirismi on filosofian suuntaus, jonka mukaan todellisuutta koskevan tiedon tulee perustua kokemukseen ja havaintoihin.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Looginen empirismi · Katso lisää »
Merkitys
Merkitys on semiotiikan ja kielifilosofian käyttämä käsite.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Merkitys · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Metafysiikka · Katso lisää »
Teoria
Teoria on mietiskelevä ja rationaalinen tyyppi abstrahoidusta tai yleistävästä ajattelusta, tai sellaisen ajattelun lopputulos.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Teoria · Katso lisää »
Universaalikvanttori
Universaalikvanttori eli kaikkikvanttori (\forall) on predikaattilogiikassa ilmaisu sille, että jokin ominaisuus tai suhde (looginen predikaatti) on totta kaikille jonkin joukon alkioille.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Universaalikvanttori · Katso lisää »
Wienin piiri
Wienin piiri oli 1920–1940-luvulla kokoontunut joukko filosofeja ja tieteentekijöitä, jotka edustivat loogista empirismiä ja muodostivat erään ajan merkittävimmistä filosofisista suuntauksista.
Uusi!!: Verifikationistinen merkitysteoria ja Wienin piiri · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Merkityksen todentamisteoria, Merkityksen verifikaatioteoria, Merkityksen verifiointikriteeri, Todentavuus, Todentuvuus, Verifikaatio, Verifikaatioargumentti, Verifikationismi, Verifiointi, Verifioituvuus.
