Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
16 suhteet: Aleksandr Suvorov, Dnestr, Etelä-Bug, Fjodor Ušakov, Grigori Potjomkin, Habsburgien monarkia, Katariina Suuri, Kreikka, Krim, Moldova, Mustameri, Osmanien valtakunta, Potemkinin kulissit, Uuden Venäjän kuvernementti, Venäjän keisarikunta, Venäjän–Turkin sota (1768–1774).
Aleksandr Suvorov
Aleksandr Suvorov neuvostoliittolaisessa postimerkissä vuodelta 1980. Aleksandr Vasiljevitš Suvorov; (24. marraskuuta (J: 13. marraskuuta) 1729 Moskova, Venäjän keisarikunta – 18. toukokuuta (J: 5. toukokuuta) 1800 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen generalissimus. Suvorovia pidetään yhtenä suurimmista sotastrategeista, ja hänet tunnetaan yhtenä harvoista sotapäälliköistä koko maailmassa, joka ei hävinnyt yhtään käymäänsä taistelua.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Aleksandr Suvorov · Katso lisää »
Dnestr
Dnestr on joki Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Dnestr · Katso lisää »
Etelä-Bug
Etelä-Bug tai Bug, antiikin Hypanis, on noin 800 kilometrin pituinen joki Ukrainan lounaisosassa.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Etelä-Bug · Katso lisää »
Fjodor Ušakov
Fjodor Ušakov, tuntemattoman taiteilijan maalaus. Fjodor Fjodorovitš Ušakov (24. helmikuuta (J: 13. helmikuuta) 1745 Burnakovo, Jaroslavlin alue – 14. lokakuuta (J: 2. lokakuuta) 1817 Aleksejevka, Tambovin kuvernementti) Boris Yeltsin Presidential Library.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Fjodor Ušakov · Katso lisää »
Grigori Potjomkin
Grigori Aleksandrovitš Potjomkin; (24. syyskuuta (J: 13. syyskuuta) 1739 Tšižovo lähellä Smolenskia, Venäjän keisarikunta – 16. lokakuuta (J: 5. lokakuuta) 1791 Iași, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen sotamarsalkka ja keisarinna Katariina II:n suosikki. Potjomkinin syntymän ajankohdasta ei ole täyttä varmuutta. Häntä koskevat asiakirjat ovat ristiriitaisia, ja myös hänen sisarenpoikansa väitti hänen syntyneen vasta vuonna 1742. Yleisesti käytetään todennäköisintä syntymävuotta eli vuotta 1739.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Grigori Potjomkin · Katso lisää »
Habsburgien monarkia
Habsburgien monarkia tai Habsburgien valtakunta on historioitsijoiden käyttämä epävirallinen yhteisnimi niille maille ja maakunnille, jotka olivat Habsburg-suvun nuoremman itävaltalaisen haaran hallinnassa vuoteen 1780 ja sen jälkeen Habsburg-Lothringen-suvun hallinnassa vuoteen 1918.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Habsburgien monarkia · Katso lisää »
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Katariina Suuri · Katso lisää »
Kreikka
Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Kreikka · Katso lisää »
Krim
Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Krim · Katso lisää »
Moldova
Moldova, virallisesti Moldovan tasavalta on sisämaavaltio Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Moldova · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Mustameri · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Potemkinin kulissit
Potemkinin kulissit (oikeammin translitteroituna Potjomkinin kulissit) tarkoittaa tilanteen antaman vaikutelman lavastamista paremmaksi kuin se todellisuudessa on.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Potemkinin kulissit · Katso lisää »
Uuden Venäjän kuvernementti
Uuden Venäjän kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1764–1783 ja uudelleen, entistä laajempana vuosina 1797–1802.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Uuden Venäjän kuvernementti · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän–Turkin sota (1768–1774)
Venäjän–Turkin sota (1768–1774) johtui Venäjän keisarinna Katariina Suuren halusta saada Venäjälle satamia Mustaltamereltä ja vapauttaa Balkanin kansat Turkin vallan alaisuudesta.
Uusi!!: Venäjän–Turkin sota (1787–1792) ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »
