Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
40 suhteet: Aleksandr Suvorov, Aleksanteri I, Aleksei Mihailovitš, Ancien régime, Austerlitzin taistelu, Borodinon taistelu, Dmitri Miljutin, Fjodor III, Grande Armée, Henkikaartin Preobraženskin rykmentti, Henkikaartin Semjonovin rykmentti, Iivana Julma, Iivana V, Kaaderi, Katariina Suuri, Kaukasus, Kościuszkon kapina, Kolmannen liittokunnan sota, Krim, Krimin sota, Maavoimat, Michael Barclay de Tolly, Napoleon I, Napoleonin sodat, Napoleonin sotaretki Venäjälle, Osmanien valtakunta, Paavali I, Pietari Suuri, Puolustushaara, Ranskan suuri vallankumous, Ratsuväki, Romanov (hallitsijasuku), Streltsit, Suomen sota, Suuri Pohjan sota, Sveitsi, Toisen liittokunnan sota, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen kaarti, Venäjän vallankumous.
Aleksandr Suvorov
Aleksandr Suvorov neuvostoliittolaisessa postimerkissä vuodelta 1980. Aleksandr Vasiljevitš Suvorov; (24. marraskuuta (J: 13. marraskuuta) 1729 Moskova, Venäjän keisarikunta – 18. toukokuuta (J: 5. toukokuuta) 1800 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen generalissimus. Suvorovia pidetään yhtenä suurimmista sotastrategeista, ja hänet tunnetaan yhtenä harvoista sotapäälliköistä koko maailmassa, joka ei hävinnyt yhtään käymäänsä taistelua.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Aleksandr Suvorov · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksei Mihailovitš
Aleksei Mihailovitš Romanov, tsaari Aleksei I (ven. Алексей Михаилович Романов), (29. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1629 Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1676 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1645–1676. Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa. Hänen kuuluisin poikansa on keisari Pietari I.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Aleksei Mihailovitš · Katso lisää »
Ancien régime
Bastiljin valtausta 14. heinäkuuta 1789 pidetään ''ancien régimen'' loppuna. Ancien régime (ranskaa), ”vanha hallitus”, oli ajanjakso ennen Ranskan suurta vallankumousta.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Ancien régime · Katso lisää »
Austerlitzin taistelu
Austerlitzin taistelu (2. joulukuuta 1805/11 Frimaire An XIV FRC), joka tunnetaan myös nimellä Kolmen keisarin taistelu, oli yksi tärkeimmistä ja ratkaisevimmista Napoleonin sotien taisteluista.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Austerlitzin taistelu · Katso lisää »
Borodinon taistelu
Borodinon taistelu (Borodinskoe sraženie; ranskaksi Bataille de la Moskova, 7. syyskuuta 1812 (J: 26. elokuuta) Moskovan lähistöllä oli suurin ja tuhoisin taistelu Napoleonin sotaretkellä Venäjälle ja myös kaikissa Napoleonin sodissa. Ranskan keisarikunnan "Suuri Armeija", Grande Armée, jonka joukoista yli puolet oli saksalaisia, puolalaisia ja italialaisia ym. kansallisuuksia, hyökkäsi keisari Napoleon I:n johdolla Borodinon kylän luona. Venäjän keisarikunnan armeijaa komensi jalkaväenkenraali Mihail Kutuzov. Ranskalaiset onnistuivat valloittamaan taistelukentän tärkeimmät kohteet, mutta epäonnistuivat suurista tappioistaan huolimatta tuhoamaan suuren osan Venäjän keisarillisen armeijan joukoista. Napoleon menetti lähes kolmasosan armeijastaan kaatuneina tai haavoittuneina. Taistelu päättyi Venäjän armeijan vetäytymiseen. Taistelujen jälkeen Ranskan armeija ei lähtenyt perinteiseen tapaan takaa-ajoon. Se oli liian uupunut, eikä Napoleonilla ollut tarpeeksi tietoa Venäjän armeijan taistelukyvystä. Napoleon ei myöskään käyttänyt levännyttä Keisarillisen kaartin Vanhaa kaartia takaa-ajoon, koska hän katsoi tarvitsevansa sitä myöhemmin. Taistelun lopputulos oli ratkaisematon, ja se oli viimeinen Grande Arméen etenemistaistelu. Samalla se oli myös Napoleonin Venäjän sotaretken käännekohta. Venäläisten tappiot olivat huomattavat, mutta he pystyivät täydentämään ja kouluttamaan uusia joukkoja laajoista reserveistään sodan myöhempiä vaiheita varten. Borodinon taistelusta on eri historioitsijoilla erilaisia ja jopa ristiriitaisia kuvauksia. Borodinon taistelu on kuvattu hyvin kaunokirjallisuudessa, muun muassa Leo Tolstoin kirjassa Sota ja rauha. Venäjän federaatiossa järjestettiin 2. syyskuuta 2012 suuret 200-vuotisjuhlallisuudet Borodinon taistelun muistoksi. Kun 1912 juhlittiin Borodinon taistelun 100-vuotismuistopäivää, oli tiettävästi ainakin yksi taisteluun osallistunut elossa, 117-vuotias heikkokuuloinen ja -näköinen Jakovlevitš Tolstoguzov, joka ehti kuitenkin kuolla ennen kuin ehti junalla Moskovaan osallistumaan juhlallisuuksiin.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Borodinon taistelu · Katso lisää »
Dmitri Miljutin
Dmitri Miljutin, Vitold Muratovin maalaama muotokuva. Dmitri Aleksejevitš Miljutin (10. heinäkuuta (J: 28. kesäkuuta) 1816 Moskova – 7. helmikuuta (J: 25. tammikuuta) 1912 Simeiz, Krim) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Dmitri Miljutin · Katso lisää »
Fjodor III
Fjodor III (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1661 Moskova, Moskovan Venäjä – 7. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1682 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja Moskovan Venäjän tsaari vuosina 1676–1682.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Fjodor III · Katso lisää »
Grande Armée
Grande Armée Venäjän sotaretkellä 1812. Grande Armée eli Suuri armeija syntyi, kun Napoleon I uudelleennimesi Britteinsaarten valloitukseen tarkoitetun armeijan ja siirsi sen Ranskan itäosaan aloittaakseen sodan vuonna 1805 Itävaltaa ja Venäjää vastaan.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Grande Armée · Katso lisää »
Henkikaartin Preobraženskin rykmentti
Henkikaartin Preobraženskin Hänen majesteettinsa rykmentti oli Venäjän keisarillisen armeijan vanhin kaartin jalkaväkirykmentti.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Henkikaartin Preobraženskin rykmentti · Katso lisää »
Henkikaartin Semjonovin rykmentti
Henkikaartin Semjonovin rykmentti oli Venäjän keisarillisen armeijan vanhimpia kaartin jalkaväkirykmenttejä.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Henkikaartin Semjonovin rykmentti · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Iivana Julma · Katso lisää »
Iivana V
Iivana V (ven. Иван V Алексеевич); (6. syyskuuta 1666 Moskova, Moskovan Venäjä – 21. tammikuuta 1696 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja tsaari Pietari I:n kanssahallitsijana vuosina 1682–1696.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Iivana V · Katso lisää »
Kaaderi
Toisen maailmansodan aikana perustetun Yhdysvaltain 92. divisioonan kaaderiin kuuluneita aliupseereita kertausharjoituksessa. Kaaderi ("kehys") on nimitys, jota käytetään yksilöstä tai ydinjoukosta, joka johtaa, kouluttaa ja organisoi yksikköä.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Kaaderi · Katso lisää »
Katariina Suuri
Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Katariina Suuri · Katso lisää »
Kaukasus
Kaukasus on 1 100 kilometriä pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Kaukasus · Katso lisää »
Kościuszkon kapina
Kościuszkon kapina oli Puolassa vuonna 1794 syttynyt kapina, joka kohdistui Venäjän keisarikuntaa vastaan.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Kościuszkon kapina · Katso lisää »
Kolmannen liittokunnan sota
Austerlitzin taistelu. François Gérardin maalaus vuodelta 1810. Kolmannen liittokunnan sota oli Ranskan sota kolmatta liittokuntaa vastaan vuosina 1803–1806.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Kolmannen liittokunnan sota · Katso lisää »
Krim
Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Krim · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Krimin sota · Katso lisää »
Maavoimat
Suomen Maavoimien Leopard 2A4 Lippujuhlan päivänä 2014 Maavoimat on asevoimien puolustushaara, johon kuuluvat useimmat mantereella toimivat yksiköt.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Maavoimat · Katso lisää »
Michael Barclay de Tolly
Michael Andreas Barclay de Tolly (27. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1761 – 26. toukokuuta (J: 14. toukokuuta) 1818) oli ruhtinas ja Venäjän keisarikunnan sotamarsalkka.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Michael Barclay de Tolly · Katso lisää »
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Napoleon I · Katso lisää »
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Napoleonin sodat · Katso lisää »
Napoleonin sotaretki Venäjälle
Adolph Northenin maalaus Napoleonin vetäytymisestä Moskovasta. Illarion Prjanišnikovin maalaus ''Vuonna 1812'' vetäytyvistä ranskalaisista vuodelta 1874. Napoleonin sotaretki Venäjälle oli Ranskan keisarikunnan sotaretki Venäjän keisarikuntaa vastaan vuonna 1812.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Napoleonin sotaretki Venäjälle · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Paavali I
Paavali I, Pavel Petrovitš Romanov (ven. Па́вел I Петро́вич); (1. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1754 keisarinna Elisabetin kesäpalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 23. maaliskuuta (J: 12. maaliskuuta) 1801 Mikaelinlinna, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarikunnan keisari vuosina 1796–1801.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Paavali I · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Puolustushaara
Puolustushaara tarkoittaa ase- tai puolustusvoimien erikoistunutta osaa koko puolustuslaitoksen tasolla.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Puolustushaara · Katso lisää »
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »
Ratsuväki
Ratsuväki tarkoittaa sotajoukkoja, jotka liikkuvat ja taistelevat ratsain.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Ratsuväki · Katso lisää »
Romanov (hallitsijasuku)
Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »
Streltsit
1600-luvun Streltsejä leveäteräisine sotakirveineen ja musketteineen. Streltsit ("ampujat") olivat Venäjän tsaarin Iivana Julman noin vuosina 1540–1550 moderniksi jalkaväeksi perustama venäläinen sotilasyksikkö, jonka aseistuksena olivat hakapyssyt, myöhemmin musketit.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Streltsit · Katso lisää »
Suomen sota
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Suomen sota · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Sveitsi
Sveitsi (retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Sveitsi · Katso lisää »
Toisen liittokunnan sota
Toisen liittokunnan sota oli vuonna 1799 alkanut Ranskan tasavallan ja toisen liittokunnan välinen sota Ranskan vallankumoussodissa.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Toisen liittokunnan sota · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän keisarillinen kaarti
Venäjän keisarillinen kaarti (myös "henkikaarti") oli Venäjän keisarikunnan (1721–1917) aikainen hallitsijan oma sotaväki, jonka joukko-osastot perustettiin alkujaan tsaarin henkivartiojoukoiksi, mutta joita alettiin sittemmin hyödyntämään myös varsinaisilla sotakentillä armeijan eliittijoukkoina.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Venäjän keisarillinen kaarti · Katso lisää »
Venäjän vallankumous
Venäjän vallankumous on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui.
Uusi!!: Venäjän keisarillinen armeija ja Venäjän vallankumous · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Keisarillinen Venäjän armeija, Venäjän keisarikunnan armeija.
