Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
44 suhteet: Abessiivi, Akkusatiivi, Allofoni, Diftongi, Elatiivi, Erkki Itkonen, Essiivi, Fennougristiikka, Foneemi, Geminaatta, Genetiivi, Historiallis-vertaileva kielitiede, Illatiivi, Inessiivi, Instruktiivi, Itämerensuomalaiset kielet, Kantakieli, Kantasaame, Kantasuomi, Kantaurali, Kieliopillinen luku, Komitatiivi, Liudennus, Mikko Korhonen, Mordvalaiset kielet, Murre, Myöhäiskantasuomi, Nominatiivi, Objekti (lauseenjäsen), Paavo Ravila, Partitiivi, Pekka Sammallahti, Possessiivisuffiksi, Rekonstruktio, Riho Grünthal, Saamelaiskielet, Sija, Suomen kieli, Tavu, Translatiivi, Tuomas Huumo, Uralilaiset kielet, Verbi, Vokaali.
Abessiivi
Abessiivin käyttöä oudossa liikennemerkin lisäkilvessä. Abessiivi eli vajanto on sijamuoto, joka ilmaisee puuttumista.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Abessiivi · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Allofoni
Allofoni on kielitieteen termi, jolla tarkoitetaan niitä äänteitä (fooneja), jotka tietyssä kielessä kuuluvat samaan foneemiin.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Allofoni · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Diftongi · Katso lisää »
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Elatiivi · Katso lisää »
Erkki Itkonen
Erkki Itkonen syksyllä 1981. Erkki Esaias Itkonen (26. huhtikuuta 1913 Inari – 28. toukokuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen akateemikko ja suomalais-ugrilaisten kielten kansainvälisesti tunnustettuja tutkijoita.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Erkki Itkonen · Katso lisää »
Essiivi
Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Essiivi · Katso lisää »
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Fennougristiikka · Katso lisää »
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Foneemi · Katso lisää »
Geminaatta
Geminaatta eli kaksoiskonsonantti on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Geminaatta · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Genetiivi · Katso lisää »
Historiallis-vertaileva kielitiede
Historiallis-vertaileva kielitiede eli komparatiivinen kielentutkimus on historiallisen kielitieteen alue, joka tutkii kielisukulaisuutta käyttäen hyväksi historiallis-vertailevaa metodia.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Historiallis-vertaileva kielitiede · Katso lisää »
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Illatiivi · Katso lisää »
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Inessiivi · Katso lisää »
Instruktiivi
Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Instruktiivi · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Kantakieli
Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Kantakieli · Katso lisää »
Kantasaame
Kantasaame on rekonstruoitu kantakieli, josta polveutuvat saamelaiskielet.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Kantasaame · Katso lisää »
Kantasuomi
Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Kantasuomi · Katso lisää »
Kantaurali
Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Kantaurali · Katso lisää »
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Komitatiivi · Katso lisää »
Liudennus
Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Liudennus · Katso lisää »
Mikko Korhonen
Veli-Mikko Korhonen (14. lokakuuta 1936 – 19. elokuuta 1991) toimi urallaan mm.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Mikko Korhonen · Katso lisää »
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Murre · Katso lisää »
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Nominatiivi · Katso lisää »
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Objekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Paavo Ravila
Paavo Ilmari Ravila (5. heinäkuuta 1902 Laukaa – 16. huhtikuuta 1974 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja yliopiston rehtori.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Paavo Ravila · Katso lisää »
Partitiivi
Partitiivi eli osanto on itämerensuomalaisille kielille tyypillinen sijamuoto.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Partitiivi · Katso lisää »
Pekka Sammallahti
Pekka Lars Kalervo Sammallahti (s. 21. toukokuuta 1947 Helsinki) on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen emeritusprofessori.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Pekka Sammallahti · Katso lisää »
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Possessiivisuffiksi · Katso lisää »
Rekonstruktio
Rekonstruoiminen tai rekonstruktio voi tarkoittaa.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Rekonstruktio · Katso lisää »
Riho Grünthal
Riho Grünthal vuonna 2014. Riho Manivald Villem Grünthal (s. 22. toukokuuta 1964 Helsinki) on suomalainen fennougristi.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Riho Grünthal · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Sija · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Suomen kieli · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Tavu · Katso lisää »
Translatiivi
Translatiivi eli tulento eli yleinen tulosija on suuntasija, joka ilmaisee tulemista, muuttumista joksikin: lapseksi, äidiksi.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Translatiivi · Katso lisää »
Tuomas Huumo
Tuomas Huumo (s. 1968) on suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Turun yliopistossa.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Tuomas Huumo · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Verbi · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Varhaiskantasuomi ja Vokaali · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Suomalais-saamelainen kantakieli.
