Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
109 suhteet: Aallonpituus, Aika, Akku, Alessandro Volta, Alkeisvaraus, Ampèren laki, Ampeeri, Anioni, Anodi, Atomi, Aurinkokenno, Cesium, Coulombi, Coulombin laki, Elektrodi, Elektrolyytti, Elektroni, Elektroniaukko, Elektronikuori, Elektroniputki, Energia, Eriste, Faradayn induktiolaki, Galvaaninen kenno, Generaattori, Hehkulamppu, Hertsi, Hopeanitraatti, Ilmiö, Induktanssi, Ioni, Ionivirta, Jarrutussäteily, Jännite, Joule, Kaasu, Kammiovärinä, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kationi, Katodi, Kemia, Kemiallinen energia, Kiinteä olomuoto, Klassinen mekaniikka, Kloridi, Kompassi, Lämpö, Lämpöliike, Lämpösähköinen ilmiö, Lämpötila, ..., Liesi, Liike-energia, Magneetti, Magneettikenttä, Magneettivuon tiheys, Magnetismi, Metalli, Metri, Molekyyli, Muuntaja, Natrium, Natriumkloridi, Neste, Newton, Ohmi, Ohmin laki, Oskilloskooppi, Paristo, Peltier-elementti, Perussuure, Pihtivirtamittari, Polttokenno, Protoni, Puolijohde, Röntgenputki, Resistanssi, Sähkö, Sähköisku, Sähköisten suureiden analogiat, Sähköjohto, Sähkökenttä, Sähkölämmitys, Sähkömagneettinen induktio, Sähkömagneettinen kenttä, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömoottori, Sähkönjohde, Sähkövaraus, Sekunti, Siniaalto, Spektri, Suure, Tasavirta, Termopari, Tyhjiö, Vaellusnopeus, Vaihtovirta, Valo, Valosähköinen ilmiö, Vastus, Verkkovirta, Viisari, Virtalähde, Virtamittari, Virtapiiri, Voimalaitos, Voltti, Watti, Yleismittari. Laajenna indeksi (59 lisää) »
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Sähkövirta ja Aallonpituus · Katso lisää »
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Aika · Katso lisää »
Akku
Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundäärikennoja, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy elektrolyyttiin jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi ja lyijysulffaatin rikkiosa rikkihapoksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.
Uusi!!: Sähkövirta ja Akku · Katso lisää »
Alessandro Volta
Alessandro Giuseppe Antonio Anastasio Volta (18. helmikuuta 1745 Como – 5. maaliskuuta 1827 Como) oli italialainen fyysikko, joka kehitti teorian staattista sähköä varastoivasta laitteesta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Alessandro Volta · Katso lisää »
Alkeisvaraus
Alkeisvaraus (e tai q) on luonnonvakio, joka vastaa yksittäisen protonin varausta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Alkeisvaraus · Katso lisää »
Ampèren laki
Ampèren laki on André-Marie Ampèren (1775–1836) havaitsema fysiikan laki.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ampèren laki · Katso lisää »
Ampeeri
Yleismittaria voidaan käyttää sähkövirran mittaukseen. Ampeeri (yksikön tunnus A) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö sähkövirralle, joka on yksi perussuureista.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ampeeri · Katso lisää »
Anioni
Anioni on negatiivinen ioni eli atomi tai molekyyli, joka on vastaanottanut elektroneja.
Uusi!!: Sähkövirta ja Anioni · Katso lisää »
Anodi
Anodi vastaanottaa elektroneja liuoksen atomeilta. Anodi on elektrolyyttisessä systeemissä se elektrodi, jolla hapetusreaktio tapahtuu.
Uusi!!: Sähkövirta ja Anodi · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Atomi · Katso lisää »
Aurinkokenno
Aurinkokennoja. Aurinkokenno on laite, jolla auringon säteily muunnetaan sähköenergiaksi valosähköisen ilmiön avulla.
Uusi!!: Sähkövirta ja Aurinkokenno · Katso lisää »
Cesium
alt.
Uusi!!: Sähkövirta ja Cesium · Katso lisää »
Coulombi
Coulombi (tunnus C, äännetään) on varaus, jonka yhden ampeerin sähkövirta kuljettaa sekunnin aikana.
Uusi!!: Sähkövirta ja Coulombi · Katso lisää »
Coulombin laki
Coulombin laki kuvastaa sähköistä voimaa, jonka kaksi pistevarausta kohdistavat toisiinsa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Coulombin laki · Katso lisää »
Elektrodi
Elektrodi eli kohtio on sähköisen virtapiirin osa, jossa sähkö siirtyy väliaineeseen tai väliaineesta virtapiiriin.
Uusi!!: Sähkövirta ja Elektrodi · Katso lisää »
Elektrolyytti
Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.
Uusi!!: Sähkövirta ja Elektrolyytti · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Sähkövirta ja Elektroni · Katso lisää »
Elektroniaukko
Elektroniaukko (lyhyemmin aukko) on fysiikassa sähkövirtaa puolijohteessa kuljettava kvasihiukkanen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Elektroniaukko · Katso lisää »
Elektronikuori
Kuvassa on barium-atomi. Kuvassa on kuusi elektronikuorta. Kvanttimekaniikassa elektronikuori eli pääenergiataso on ryhmä atomiorbitaaleja, joilla on sama pääkvanttiluku n. Elektronikuorimallilla voidaan kuvata elektronien keskimääräistä sijaintia atomiytimen ympärillä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Elektronikuori · Katso lisää »
Elektroniputki
RCA 12AX7 -elektroniputki (1947). Kitaravahvistimen elektroniputket hehkuvat näyttävästi hämärässä. Kuvassa venäläisiä 12AX7-etuasteputkia. 12AX7EH. Elektroniputki (myös tyhjiöputki, radioputki) on elektroniikassa käytetty aktiivinen komponentti, joka voi toimia muun muassa vahvistimena, kytkimenä ja muistin elementtinä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Elektroniputki · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Sähkövirta ja Energia · Katso lisää »
Eriste
Eriste on yleisesti aineen tai energian etenemistä rajoittava rajapinta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Eriste · Katso lisää »
Faradayn induktiolaki
Faradayn lain mukaan virtasilmukkaan indusoituu jännite, kun silmukan läpi kulkeva magneettivuo muuttuu.
Uusi!!: Sähkövirta ja Faradayn induktiolaki · Katso lisää »
Galvaaninen kenno
Esimerkki galvaanisesta kennosta ja sen toiminnasta. Galvaaninen kenno on kemiallinen systeemi, jossa kemiallista energiaa muuttuu sähköenergiaksi ilman välivaiheita siten, että tätä sähköenergiaa voidaan käyttää työn suorittamiseen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Galvaaninen kenno · Katso lisää »
Generaattori
kommutaattorit. Generaattori eli sähkögeneraattori on kone, joka muuttaa mekaanista energiaa sähkövirraksi.
Uusi!!: Sähkövirta ja Generaattori · Katso lisää »
Hehkulamppu
V). Hehkulamppu on sähkölaite, joka tuottaa valoa sähkövirrasta hehkulangan avulla.
Uusi!!: Sähkövirta ja Hehkulamppu · Katso lisää »
Hertsi
Hertsi (tunnus Hz) on kansainvälisen yksikköjärjestelmän, eli SI-järjestelmän, mukainen taajuuden yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Hertsi · Katso lisää »
Hopeanitraatti
Hopeanitraatti (AgNO3) on kemiallinen yhdiste, joka koostuu Ag+- ja nitraatti-ionista (NO3-). Se on hajutonta, väritöntä, läpinäkyvää tai valkoista kiteistä ainetta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Hopeanitraatti · Katso lisää »
Ilmiö
Ilmiö tai fenomeeni on jotain mitä voidaan havaita aistein, kuten havaittavissa oleva tapahtuma, tai se voi olla matemaattinen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ilmiö · Katso lisää »
Induktanssi
Induktanssi (itseinduktanssi, tunnus L) kuvaa kelan, käämin tai muun yleisen johdinsilmukan kykyä vastustaa sen läpi kulkevan sähkövirran muutosta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Induktanssi · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ioni · Katso lisää »
Ionivirta
Ionivirta on sähkövirtaa, jossa varauksen kantajina toimivat ionit eli sähkövaraukselliset atomit tai molekyylit.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ionivirta · Katso lisää »
Jarrutussäteily
Jarrutussäteily (bremsstrahlung) on sähkömagneettista säteilyä, joka syntyy varautuneiden hiukkasten, erityisesti elektronien, hidastuessa eli jarruuntuessa atomiydinten sähkökenttien vaikutuksesta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Jarrutussäteily · Katso lisää »
Jännite
Sähköinen jännite (tunnus U), eli kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero (ΔV, joskus etenkin amerikkalaisessa tekstissä lyhyesti V), määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.
Uusi!!: Sähkövirta ja Jännite · Katso lisää »
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Joule · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kaasu · Katso lisää »
Kammiovärinä
EKG-kuvaaja kammiovärinästä Kammiovärinä (fibrillatio ventricularis) on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen kammiot värisevät 300–500 kertaa minuutissa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kammiovärinä · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Kationi
Kationi on positiivinen ioni.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kationi · Katso lisää »
Katodi
Kemiassa katodilla tarkoitetaan sähkökemiallisen parin elektrodia, jossa tapahtuu pelkistyminen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Katodi · Katso lisää »
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kemia · Katso lisää »
Kemiallinen energia
Kemiallisella energialla tarkoitetaan aineen rakenneosien kemiallisiin sidoksiin sitoutunutta energiaa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kemiallinen energia · Katso lisää »
Kiinteä olomuoto
Olomuodot ja niiden väliset muutokset Kiinteä olomuoto on aineen olomuoto, jossa sillä on määrätty tilavuus ja muoto, ja se vastustaa voiman aiheuttamia muodonmuutoksia.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kiinteä olomuoto · Katso lisää »
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »
Kloridi
Kloridi-ioni. Kloridi (Cl-) on anioni, jossa klooriatomiin on liittynyt yksi ylimääräinen elektroni, tai ioniyhdiste, jossa kloridi-ioni on anionina.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kloridi · Katso lisää »
Kompassi
Kompassi on suunnistamiseen ja navigointiin käytetty väline, joka kertoo kompassityypistä riippuen maapallon ilmansuuntien likimääräiset tai tarkat sijainnit suhteessa käyttäjäänsä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kompassi · Katso lisää »
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpö · Katso lisää »
Lämpöliike
Lämpöliike. Lämpöliike on lämmöstä johtuvaa aineen osasten liikettä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpöliike · Katso lisää »
Lämpösähköinen ilmiö
Lämpösähköiset ilmiöt ovat fysikaalisia ilmiöitä, joissa joko lämpötilaero synnyttää sähkövirran tai sähkövirta aiheuttaa lämpötilaeron.
Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpösähköinen ilmiö · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpötila · Katso lisää »
Liesi
Keraaminen liesi. Tyypillinen kaasuliesi. Vanha amerikkalainen kaasuliesi. Liesi on tasolla (levyllä) keittämiseen ja paistamiseen tarkoitettu rakennelma tai kodinkone, johon on yleensä lisätty myös uuni ruuan paistamista varten.
Uusi!!: Sähkövirta ja Liesi · Katso lisää »
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Liike-energia · Katso lisää »
Magneetti
Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.
Uusi!!: Sähkövirta ja Magneetti · Katso lisää »
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Uusi!!: Sähkövirta ja Magneettikenttä · Katso lisää »
Magneettivuon tiheys
Magneettivuon tiheys (tunnus B) on magnetismin tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä tesla (1 T.
Uusi!!: Sähkövirta ja Magneettivuon tiheys · Katso lisää »
Magnetismi
Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Magnetismi · Katso lisää »
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Uusi!!: Sähkövirta ja Metalli · Katso lisää »
Metri
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Metri · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Sähkövirta ja Molekyyli · Katso lisää »
Muuntaja
Muuntajan toimintaperiaate rengassydänmuuntaja) Tyypillinen keskijännitekolmivaihemuuntaja jollaisia käytetään muuntamaan keskijännite pienemmäksi, kiinteistöihin jaettavaksi jännitteeksi. Kuoren halkileikkauksesta näkyvät käämitykset. Muuntaja on sähkömagneettinen laite, joka muuttaa vaihtosähkön jännitteen tai virran toiseksi samantaajuiseksi jännitteeksi tai virraksi.
Uusi!!: Sähkövirta ja Muuntaja · Katso lisää »
Natrium
Natrium on pehmeä, kevyt ja reaktiivinen alkalimetalli, sähköä johtava elektrolyytti ja makrokivennäisaine, joka on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle.
Uusi!!: Sähkövirta ja Natrium · Katso lisää »
Natriumkloridi
Suolarakeita Suolakide Viitattu.
Uusi!!: Sähkövirta ja Natriumkloridi · Katso lisää »
Neste
Aineen olomuodot Nestettä Neste on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Sähkövirta ja Neste · Katso lisää »
Newton
Newton (tunnus N, lausutaan, tai) on SI-järjestelmän mukainen voiman yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Newton · Katso lisää »
Ohmi
vastuksia, joiden resistanssiarvo ohmeissa on merkitty värikoodein Ohmi (tunnus Ω) on SI-järjestelmässä resistanssin eli sähkövastuksen, reaktanssin ja impedanssin mittayksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ohmi · Katso lisää »
Ohmin laki
Virtapiiri, jossa 100 ohmin vastus on kytketty 24 voltin jännitelähteeseen, jolloin virtapiirissä kulkee Ohmin lain mukainen 0,24 ampeerin virta. Ohmin laki -muistikolmio Ohmin laki on saksalaisen Georg Simon Ohmin vuonna 1826 esittämä sähköopin laki, jonka mukaan johtimessa (vastuksessa) kulkeva sähkövirta I on suoraan verrannollinen johtimen päiden välillä vaikuttavaan jännitteeseen U. Verrannaisuuskerroin on johtimelle ominainen vakio, konduktanssi G eli sähkönjohtavuus.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ohmin laki · Katso lisää »
Oskilloskooppi
sini- ja kanttiaaltoa. Oskilloskooppi on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, joka piirtää mitattavan signaalin kuvaajan näyttölaitteelle.
Uusi!!: Sähkövirta ja Oskilloskooppi · Katso lisää »
Paristo
Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän sähköenergian lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista energianlähteistä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Paristo · Katso lisää »
Peltier-elementti
Peltier-elementti. 16x16 mm, 1 V, 1 A. Peltier-elementti on lämpösähköinen puolijohde-elementti, joka Peltier'n ilmiön ansiosta mahdollistaa elementin kanssa lämpökontaktissa olevan kohteen jäähdytyksen tai lämmittämisen elementin läpi kulkevan sähkövirran napaisuuden mukaan.
Uusi!!: Sähkövirta ja Peltier-elementti · Katso lisää »
Perussuure
url-status.
Uusi!!: Sähkövirta ja Perussuure · Katso lisää »
Pihtivirtamittari
Pihtivirtamittari Pihtivirtamittari on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, joka mittaa johtimessa kulkevaa sähkövirtaa sen ympärilleen muodostaman magneettikentän avulla ilman että virtapiiriä tarvitsee katkaista mittarin kytkemiseksi.
Uusi!!: Sähkövirta ja Pihtivirtamittari · Katso lisää »
Polttokenno
'''Polttokennon yleisperiaate:''' - Polttoaine hapettuu anodilla, eli luovuttaa elektronin. - Positiivinen ioni kulkeutuu elektrolyytin läpi katodille tai negatiivinen ioni anodille. - Elektronit kulkeutuvat ulkoista piiriä pitkin katodille (sähkövirta). - Hapetin pelkistyy katodilla, eli saa elektronin. NASAn valmistama metanolilla toimiva polttokenno Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, joihin syötetään reaktioaineita laitteen ulkopuolelta ja näin voidaan tuottaa sähköä pitkäaikaisesti.
Uusi!!: Sähkövirta ja Polttokenno · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Sähkövirta ja Protoni · Katso lisää »
Puolijohde
Puolijohde on materiaali, joka johtaa sähköä paremmin kuin eriste, mutta huonommin kuin metallit.
Uusi!!: Sähkövirta ja Puolijohde · Katso lisää »
Röntgenputki
Röntgenputki on röntgensäteilyn tuottamiseen tarkoitettu elektroniputki.
Uusi!!: Sähkövirta ja Röntgenputki · Katso lisää »
Resistanssi
Resistanssi eli sähköinen vastus, (tunnus R) on fysiikan suure, joka kuvaa johtimen tai muun sähköisen piiriosan kykyä vastustaa sähkövirtaa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Resistanssi · Katso lisää »
Sähkö
Energiantuotanto. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkö · Katso lisää »
Sähköisku
Sähköisku on kehon kautta kulkeva virta, jonka suuruus ylittää tuntokynnyksen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköisku · Katso lisää »
Sähköisten suureiden analogiat
Sähköstatiikan, sähkömagnetismin ja sähködynamiikan ilmiöitä kuvaaville suureille on ajateltavissa seuraavia analogioita eli vastaavuuksia.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköisten suureiden analogiat · Katso lisää »
Sähköjohto
Hienosäikeinen kuparijohdin Sähköjohto on sähköä johtavasta aineesta, johteesta valmistettu, virtapiirin osaksi kytketty osa, jota pitkin sähkövirta kulkee.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköjohto · Katso lisää »
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkökenttä · Katso lisää »
Sähkölämmitys
Sähköpatteri Sähkölämmitys on rakennuksen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpö tuotetaan sähköllä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkölämmitys · Katso lisää »
Sähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio on fysiikan perusilmiö, jossa muuttuva magneettikenttä indusoi sähköiseen johteeseen sähkömotorisen voiman.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkömagneettinen induktio · Katso lisää »
Sähkömagneettinen kenttä
Sähkömagneettinen kenttä on staattinen sähkö- tai magneettikenttä - (myös sähkömagneetin synnyttämä) tai ajallisesti muuttuva sähkö-, magneetti- tai sähkömagneettinen kenttä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkömagneettinen kenttä · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sähkömoottori
Tasavirtamoottorin toimintaperiaate Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori, jonka avulla sähköenergiaa muutetaan mekaaniseksi energiaksi.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkömoottori · Katso lisää »
Sähkönjohde
Rakennus toimii sähköjohteena maan ja pilvien välillä salaman iskiessä siihen. Sähkönjohde eli sähköjohde on materiaali, jossa elektronit pääsevät kulkemaan hyvin.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkönjohde · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Sekunti
Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sekunti · Katso lisää »
Siniaalto
Siniaalto punaisella värillä. Siniaalto on jaksollinen, sinifunktion muotoinen aaltomuoto.
Uusi!!: Sähkövirta ja Siniaalto · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Spektri · Katso lisää »
Suure
Suure on jokin mitattavissa tai muuten määritettävissä oleva ominaisuus esimerkiksi matematiikassa tai fysiikassa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Suure · Katso lisää »
Tasavirta
Tasavirta tarkoittaa sähkövirtaa, jonka suunta ei muutu toisin kuin vaihtovirralla.
Uusi!!: Sähkövirta ja Tasavirta · Katso lisää »
Termopari
K-tyypin termopari: mittaava metallilankojen liitos ja liitin mittariin Termopari (eli lämpöpari, termoelementti) on kahden eri metallin liitoksessa syntyvään, lämpötilasta riippuvaan jännitteeseen (lämpösähköinen ilmiö) perustuva lämpötila-anturi.
Uusi!!: Sähkövirta ja Termopari · Katso lisää »
Tyhjiö
Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.
Uusi!!: Sähkövirta ja Tyhjiö · Katso lisää »
Vaellusnopeus
Vaellusnopeus on keskimääräinen nopeus, jolla hiukkanen (yleensä elektroni) liikkuu sähkökentän vaikutuksesta sähkövirrassa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Vaellusnopeus · Katso lisää »
Vaihtovirta
Vaihtovirta on sähkövirtaa, jonka suunta vaihtelee ajan funktiona.
Uusi!!: Sähkövirta ja Vaihtovirta · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Valo · Katso lisää »
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Uusi!!: Sähkövirta ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »
Vastus
Kolme eriarvoista vastusta Eurooppalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Amerikkalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Vastus, resistori, on elektroniikassa komponentti, joka vastustaa tasa- ja vaihtovirran kulkua.
Uusi!!: Sähkövirta ja Vastus · Katso lisää »
Verkkovirta
Verkkovirta on vaihtovirtaa, jota saadaan esimerkiksi pistorasiasta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Verkkovirta · Katso lisää »
Viisari
Viisarimallinen kello saksalaisessa kirkontornissa. Viisari eli osoitin on jotakin mitattua arvoa osoittava mekaaninen osa analogisessa mekaanisessa kellossa tai viisarimallisessa mittarissa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Viisari · Katso lisää »
Virtalähde
laboratoriokäytön tasavirtaa tarjoava virtalähde. Tietokoneen teholähde Virtalähde on elektroninen laite joka tuottaa jännitettä ja virtaa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Virtalähde · Katso lisää »
Virtamittari
Perinteinen analoginen kiertokäämiampeerimittari.Kuvassa on punaisella värillä esitetty kela, jossa kulkee mitattava virta.Vihreällä värillä on esitetty palauttava jousi.N ja S ovat magneetin navat. Vanhanmallinen ampeerimittari Penn Station -metroasemalla New Yorkissa. Virtamittari eli ampeerimittari on mittari, jolla mitataan sähkövirran hetkellistä suuruutta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Virtamittari · Katso lisää »
Virtapiiri
Teoreettisessa sähkötekniikassa virtapiiri koostuu piirialkioista ja niitä yhdistävistä johtimista.
Uusi!!: Sähkövirta ja Virtapiiri · Katso lisää »
Voimalaitos
Ydinvoimalaitos Cattenomissa, Ranskassa Kaukolämpövoimala Zürichissä Voimalaitoksella eli voimalalla tarkoitetaan yleensä teollisuusmittakaavan sähköntuotantolaitosta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Voimalaitos · Katso lisää »
Voltti
Voltti (tunnus V) on SI-järjestelmän johdettu jännitteen yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Voltti · Katso lisää »
Watti
Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Watti · Katso lisää »
Yleismittari
Yleismittari on sähkötekniikassa käytetty mittalaite, jolla voidaan mitata tyypillisesti virtaa, jännitettä sekä resistanssia.
Uusi!!: Sähkövirta ja Yleismittari · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Johtavuusvirta, Varauksenkuljettaja.
