Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
21 suhteet: Arabian kieli, Azerbaidžan, Şuşa, Füzuli, Georgia, Ironia, Jerevan, Kaani, Karabahin kaanikunta, Madrasa, Persia, Persian kieli, Qazax, Qazaxin piirikunta, Romantiikka, Tališit, Venäjä, Vidadi, Visiiri, 1717, 1797.
Arabian kieli
Arabia (arabiaksi اللغة العربية) on seemiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa.
Uusi!!: Vaqif ja Arabian kieli · Katso lisää »
Azerbaidžan
Azerbaidžan, virallisesti Azerbaidžanin tasavalta on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla.
Uusi!!: Vaqif ja Azerbaidžan · Katso lisää »
Şuşa
Şuşa (azerinkielinen nimi) on kaupunki Azerbaidžaniin virallisesti kuuluvassa Vuoristo-Karabahissa.
Uusi!!: Vaqif ja Şuşa · Katso lisää »
Füzuli
Füzuli. Məhəmməd Süleyman oğlu Füzuli (1494 Kerbela – 1556 Kerbela) oli azerbaidžanilainen runoilija.
Uusi!!: Vaqif ja Füzuli · Katso lisää »
Georgia
Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.
Uusi!!: Vaqif ja Georgia · Katso lisää »
Ironia
Ironinen tilanne. Ihmisiä leipäjonossa yhdysvaltalaista elämäntapaa ja korkeaa elintasoa ylistävän mainoskyltin edessä. (Margaret Bourke-White, 1937) Ironia (Kreuz 2020, ”2. The Varieties of Ironic Experience: Verbal Irony and Sarcasm.” Sarkasmi on purevaksi ja teräväksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi. Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä ihminen mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Sokraattinen ironia tarkoittaa tietämättömyyden teeskentelemistä. Termi on saanut nimensä kreikkalaisesta filosofi Sokrateesta (470–399 eaa.). Eräs hänen argumentointistrategioistaan oli esittää tietämätöntä (vilpittömästi tai hämäykseksi) saadakseen vastaväittäjänsä paljastamaan oletuksensa ja uskomuksensa. Dramaattinen ironia syntyy siitä, että katsojat tietävät enemmän kuin näytelmän tai muun fiktion hahmot. Dramaattisen ironian avulla voidaan kiihottaa yleisön uteliaisuutta ja synnyttää jännitystä ja ahdistusta. Jännitys laukeaa näytelmän lopussa, kun hahmotkin ymmärtävät mistä on kyse. Dramaattisen ironian prototyyppi on Sofokleen näytelmä Kuningas Oidipus (429 eaa.), jossa katsojat ovat koko ajan askeleen edellä päähahmo Oidipusta. Myöhemmin esimerkiksi Shakespeare käytti näytelmissään usein dramaattista ironiaa, kuten Romeossa ja Juliassa, jonka Romeo surmaa itsensä kuvitellessaan rakastettunsa olevan kuollut. Tragedian ohella dramaattista ironiaa on käytetty myös huumorin synnyttämiseksi farssissa ja muussa komediassa, esimerkiksi valeasujen, identiteettisekaannuksien ja aikamatkustuksen yhteydessä. Kohtalon ironia (tai kohtalon iva) viittaa välinpitämättömään tai pahantahtoiseen maailmaan, joka pyrkii tukahduttamaan ihmisten toiveet ja halut. Syyllinen on siis jokin ihmisen ulkopuolinen voima, eikä ihmisen omilla teoilla ole tapahtumiin vaikutusta, kuten esimerkiksi karmasta puhuttaessa. Antiikin aikoina epäonnen aiheuttivat jumalten teot, ja kristityille tekijä oli ihmisten asioihin sekaantuva Jumala. Joskus kohtalon ironiasta syytetään vain kohtaloa tai sattumaa. Tilannekohtainen ironia tarkoittaa odotusten ja toteutuneiden tapahtumien ristiriitaa, joka tuntuu julmalta, oudolta tai huvittavalta. Historiallinen ironia tarkoittaa jälkiviisasta viittausta lausuntoihin ja ennustuksiin, jotka osoittautuivat myöhemmin täysin virheellisiksi. Tunnettu esimerkki on Britannian pääministeri Neville Chamberlainin vuonna 1938 tekemä ennustus, että hänen Hitlerille tekemänsä myönnytys tulisi estämään suursodan. Toinen esimerkki on joidenkin kuuluisien ihmisten viimeiset sanat, joissa he toteavat että he eivät ole missään vaarassa. Romanttinen ironia on näkökulma, johon kuuluu ristiriitaisten, vastakohtaisten ajatusten jännitteinen vaihtelu. Esimerkiksi Thomas Mannin novellissa Kuolema Venetsiassa romanttista ironiaa synnyttävät kertojan viileä välinpitämättömyys ja päähahmon epävakaa käytös. Romanttista ironiaa käytetään myös postmodernissa kirjallisuudessa. Elokuvissa niin sanottu ”neljännen seinän rikkominen” on esimerkki romanttisesta ironiasta. Ironinen asenne tarkoittaa teennäisyyttä, jossa ihmisen mielenlaatu on ulkopuolinen mutta kyyninen, kuiva mutta ylenkatseellinen, trendikäs mutta epäkunnioittava. Tällainen asenne yhdistetään usein nykyajan nuoriin, mutta sillä viitattiin jo 1700-luvun taitteessa eläneeseen englantilaiseen aristokraattiin Anthony Ashley-Cooperiin. Itseen kohdistuvaa ivaa kutsutaan itseironiaksi.
Uusi!!: Vaqif ja Ironia · Katso lisää »
Jerevan
Jerevan on Armenian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Vaqif ja Jerevan · Katso lisää »
Kaani
Kaani (altailaisissa kielissä khan) on sotilasjohtajan arvonimi, jota ovat käyttäneet monet mongolilaiset ja turkkilaiset hallitsijat.
Uusi!!: Vaqif ja Kaani · Katso lisää »
Karabahin kaanikunta
Karabahin kaanikunta oli Kaukasiassa sijainnut kaanikunta, jonka hallitsijat olivat ajoittain itsenäisiä, alisteisia Persian hallitsijoille tai liittoutuneita Venäjän kanssa.
Uusi!!: Vaqif ja Karabahin kaanikunta · Katso lisää »
Madrasa
Sher-Dorin historiallinen madrasa Samarkandissa Uzbekistanissa. Madrasa on arabiaa ja tarkoittaa suomeksi 'koulua' tai yleensä 'oppilaitosta'.
Uusi!!: Vaqif ja Madrasa · Katso lisää »
Persia
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.
Uusi!!: Vaqif ja Persia · Katso lisää »
Persian kieli
Puhuttua persiaa Persia (paikallinen nimitys farsi فارسی) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Iranissa, Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Bahrainissa.
Uusi!!: Vaqif ja Persian kieli · Katso lisää »
Qazax
Qazax on kaupunki Azerbaidžanin länsiosassa Kaukasusvuoriston reuna-alueella.
Uusi!!: Vaqif ja Qazax · Katso lisää »
Qazaxin piirikunta
Qazaxin piiri Azerbaidžanin kartalla. Qazaxin piirikunta on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa.
Uusi!!: Vaqif ja Qazaxin piirikunta · Katso lisää »
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Uusi!!: Vaqif ja Romantiikka · Katso lisää »
Tališit
Tališit tai talyšit ovat iranilaista tališin kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: Vaqif ja Tališit · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Vaqif ja Venäjä · Katso lisää »
Vidadi
Vidadi. Molla Vəli Vidadi (1709 Şamxor, nykyinen Şəmkir – 1809 nykyisen Qazahin piirin Şıxlın kylä) oli azerbaidžanilainen runoilija.
Uusi!!: Vaqif ja Vidadi · Katso lisää »
Visiiri
Visiiri oli islamilaisessa maailmassa korkea-arvoinen ministeriä vastaava poliittinen virkamies ja joskus myös uskonnollinen neuvonantaja.
Uusi!!: Vaqif ja Visiiri · Katso lisää »
1717
Ei kuvausta.
Uusi!!: Vaqif ja 1717 · Katso lisää »
1797
Ei kuvausta.
Uusi!!: Vaqif ja 1797 · Katso lisää »
