Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
17 suhteet: Eidsvollin kansalliskokous, Maapäivät, Parlamentti, Porvoon valtiopäivät, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät, Ranskan säätyjen yleiskokous, Reichstag, Ruotsin säätyvaltiopäivät, Ruotsin valtiopäivät, Saksan valtiopäivät, Säätyvaltiopäivät, Sejm, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen valtiopäivät, Västeråsin valtiopäivät, Wormsin valtiopäivät.
Eidsvollin kansalliskokous
Oscar Wergelandin maalaus ''Grunnlovsforsamlingen Eidsvoll 1814'' vuodelta 1885. Eidsvollin kansalliskokouksessa luotiin Norjan perustuslaki ja valittiin maalle kuningas 10. huhtikuuta – 20. toukokuuta 1814.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Eidsvollin kansalliskokous · Katso lisää »
Maapäivät
Maapäivät on nimitys erilaisista valtiollisista kokouksista, joihin osallistuu jonkin tietyn alueen edustajia käsittelemään alueen lainsäädäntöön ja hallintoon liittyviä asioita.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Maapäivät · Katso lisää »
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Parlamentti · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät
valtakunnan­kaupunkien edustajat istumassa selin etualalla. Valtiopäivät olivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtakunnansäätyjen kokous, joka teki keisarin rinnalla päätöksiä tärkeistä asioista.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Ranskan säätyjen yleiskokous
Viimeisen säätyjen yleiskokouksen ajavaisistunto 5. toukokuuta 1789 Versaillesissa. J. M. Moreau Le Jeunen piirros. Säätyjen yleiskokous (myös yleissäädyt) oli Ranskassa ancien régimen aikana säätyvaltiopäivistä käytetty nimitys.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Ranskan säätyjen yleiskokous · Katso lisää »
Reichstag
Reichstag (saks., kirjaimellisesti ”valtakunnanpäivät”) voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Reichstag · Katso lisää »
Ruotsin säätyvaltiopäivät
Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivät Ruotsin säätyvaltiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) tarkoittaa Ruotsin ja Suomen historiassa lakiasäätävää Ruotsissa järjestettävää säätyvaltiopäiväkokousta, jossa valtakunnan valtiosäätyä edustavat valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä olivat edustettuja kukin erikseen, muodostaen nelikamarisen parlamentaarisen edustuslaitoksen.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Ruotsin säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Ruotsin valtiopäivät
Ruotsin valtiopäivät (tai riksdagen) on Ruotsin lakeja säätävä elin, joka kokoontuu vaaleilla valittuna ryhmän puhemiehen johtamana.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Ruotsin valtiopäivät · Katso lisää »
Saksan valtiopäivät
Berliinin valtiopäivätalo oli valtiopäivien kokoontumispaikkana vuosina 1894–1933. Kuva 1890-luvulta. Valtiopäivät olivat Saksan valtakunnan parlamentti vuosina 1871–1945.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Saksan valtiopäivät · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Sejm
Puolan parlamentin sejmin rakennus. Sejm on Puolan valtiopäivät eli nykyisen parlamentin alahuone. Sejmissä on 460 paikkaa, ja sen jäsenet valitaan joka neljäs vuosi. Parlamentissa on myös ylähuone, senaatti. Sekä sejm että Puolan senaatti kokoontuvat samassa rakennuksessa Varsovassa. Sejmin edustajien tulee olla vähintään 21-vuotiaita Puolan kansalaisia, jotka ovat asuneet maassa vakituisesti vähintään 5 vuotta ennen vaaleja. Nimellä "sejm" on perinteisesti viitattu Puolan parlamenttiin yhtenä kokonaisuutena tai silloin kun parlamentti on ollut yksikamarinen, mutta kun senaatti palautettiin vuonna 1989, sillä on viitattu vain alahuoneeseen, jolla on Puolan nykypolitiikassa selkeästi suurempi rooli.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Sejm · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen valtiopäivät
Eduskuntatalon istuntosali otettiin käyttöön vuonna 1931. Valtiopäivät on eduskunnan vuotuinen työjakso.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Suomen valtiopäivät · Katso lisää »
Västeråsin valtiopäivät
Västeråsin valtiopäivät Västeråsin valtiopäivät olivat vuonna 1527 Västeråsin linnassa pidetyt valtiopäivät, jossa Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vaihdatti valtion uskonnon luterilaiseksi ja Ruotsi irtaantui katolilaisesta uskosta.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Västeråsin valtiopäivät · Katso lisää »
Wormsin valtiopäivät
Luther puolustaa näkemyksiään Wormsin valtiopäivillä. Wormsin valtiopäivät oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan säätyjen kokous Wormsin pikkukaupungissa vuonna 1521.
Uusi!!: Valtiopäivät ja Wormsin valtiopäivät · Katso lisää »
