Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Vallanjako-oppi

Indeksi Vallanjako-oppi

Lakien henki (''De l’Esprit des Lois''). Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille.

33 suhteet: Checks and balances, De l’esprit des lois, Demokratia, Eduskunta, Itsenäisen Suomen historia, James Harrington, John Locke, Kansalaisyhteiskunta, Laillisuusperiaate, Lain säätäminen Suomessa, Lainsäädäntövalta, Lobbaus, Monarkia, Montesquieu, Neljäs valtiomahti, Niccolò Machiavelli, Oikeusvaltio, Parlamentarismi, Presidentti, Presidenttijohtoinen järjestelmä, Ranska, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen perustuslaki, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen tasavallan presidentti, Suomen valtioneuvosto, Toimeenpanovalta, Tuomioistuin, Tuomiovalta, Valtiosääntö, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yhteiskuntateoria.

Checks and balances

Checks and balances käytännössä: presidentti Donald Trump esitti Neil Gorsuchia korkeimman oikeuden tuomariksi tammikuussa 2017. Myöhemmin senaatti hyväksyi Trumpin ehdotuksen. Checks and balances viittaa järjestelmään, jossa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa on rajoitettu niin, ettei yksikään toimielimistä pysty käyttämään rajoituksetonta valtaa.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Checks and balances · Katso lisää »

De l’esprit des lois

De l’esprit des lois oli valistusfilosofi Montesquieun anonyymisti vuonna 1748 julkaisema pääteos.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja De l’esprit des lois · Katso lisää »

Demokratia

Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Demokratia · Katso lisää »

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Eduskunta · Katso lisää »

Itsenäisen Suomen historia

Tämä artikkeli kertoo '''Suomen historiasta''' vuodesta 1917 eteenpäin.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Itsenäisen Suomen historia · Katso lisää »

James Harrington

James Harrington James Harrington (joskus myös muodossa Harington; 3. tammikuuta 1611 – 11. syyskuuta 1677) oli englantilainen yläluokkainen kirjailija ja yhteiskuntatieteilijä, jonka tunnetuin teos on The Commonwealth of Oceana (1656).

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja James Harrington · Katso lisää »

John Locke

John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja John Locke · Katso lisää »

Kansalaisyhteiskunta

Kokoontuminen Hanoissa, Vietnamissa vuonna 2012. Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaan kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin eli lähinnä valtioon ja kuntiin.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Kansalaisyhteiskunta · Katso lisää »

Laillisuusperiaate

Vaaka on oikeuden symboli Laillisuusperiaate vaatii, että ihmisten on voitava ennalta selvästi tietää, mitkä teot ovat kiellettyjä.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Laillisuusperiaate · Katso lisää »

Lain säätäminen Suomessa

Lain säätämisen valtaa eli lainsäädäntövaltaa käyttää Suomessa eduskunta.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Lain säätäminen Suomessa · Katso lisää »

Lainsäädäntövalta

Lainsäädäntövalta on yksi perustuslaillisen vallankäytön osa-alueesta, johon kuuluu lakien säätäminen.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Lainsäädäntövalta · Katso lisää »

Lobbaus

Lobbaus (engl. sanasta lobby ’eteisaula’) eli käytäväpolitiikka tai vaikuttajaviestintä tarkoittaa erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa epävirallisesti päättäjiin ja poliitikkoihin.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Lobbaus · Katso lisää »

Monarkia

Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Monarkia · Katso lisää »

Montesquieu

Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux’ta, Ranskan kuningaskunta – 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Montesquieu · Katso lisää »

Neljäs valtiomahti

Neljäs valtiomahti on tarkoittanut alkujaan lehdistöä, mutta joukkotiedotusvälineiden sähköistyessä sillä voidaan tarkoittaa myös muuta mediaa.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Neljäs valtiomahti · Katso lisää »

Niccolò Machiavelli

Niccolò di Bernardo dei Machiavelli (3. toukokuuta 1469 Firenze – 21. kesäkuuta 1527 Firenze) oli firenzeläinen renessanssin ajan filosofi ja valtiomies.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Niccolò Machiavelli · Katso lisää »

Oikeusvaltio

Vaaka on yleinen oikeudenmukaisuuden symboli Oikeusvaltio on valtio, jonka toiminta on sidottu oikeuteen ja joka ei puutu mielivaltaisesti yksityisten henkilöiden vapauspiiriin.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Oikeusvaltio · Katso lisää »

Parlamentarismi

Parlamentarismi on valtion hallintojärjestelmä, joka on peräisin 1600-luvun Britanniasta.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Parlamentarismi · Katso lisää »

Presidentti

Yhdysvaltain presidentin virka-asunto Valkoinen talo. Presidentti on valtionpäämies nykyään lähes kaikissa tasavalloissa, monissa maissa lisäksi hallituksen päämies.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Presidentti · Katso lisää »

Presidenttijohtoinen järjestelmä

Presidenttijohtoinen järjestelmä (muita nimityksiä presidentialismi, presidentillinen järjestelmä, presidenttivaltainen järjestelmä, presidenttijohtoinen tasavalta, presidenttivaltainen tasavalta, presidenttijärjestelmä) on yleisin tasavaltalaisen valtiomuodon järjestelmistä.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Presidenttijohtoinen järjestelmä · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Ranska · Katso lisää »

Suomen kuningaskuntahanke

Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Suomen kuningaskuntahanke · Katso lisää »

Suomen perustuslaki

Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Suomen perustuslaki · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Suomen tasavallan presidentti · Katso lisää »

Suomen valtioneuvosto

Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »

Toimeenpanovalta

Toimeenpanovalta eli operatiivinen valta tarkoittaa kaikkea sellaista valtaa, mikä ei ole lainsäädäntövaltaa eikä tuomiovaltaa.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Toimeenpanovalta · Katso lisää »

Tuomioistuin

Oikeudenkäynti Lontoossa Old Baileyssa. Thomas Rowlandsonin ja Augustus Puginin piirros teoksesta Ackermann's Microcosm of London (1808–1811). Tuomioistuin on oikeuslaitokseen kuuluva organisaatio, joka ratkaisee eri toimijoiden välisiä erimielisyyksiä lainsäädäntöön nojautuen oikeudenkäynnissä tai muulla menettelyllä siten, että ratkaisu on osapuolia oikeudellisesti sitova.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Tuomioistuin · Katso lisää »

Tuomiovalta

Tuomiovalta on yksi vallan lohkoista toimeenpano- ja lainsäädäntövallan ohella.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Tuomiovalta · Katso lisää »

Valtiosääntö

Valtiosääntö käsittää kaikki ne keskeiset oikeussäännöt, jotka sääntelevät tietyssä oikeusjärjestelmässä noudatettavia perusoikeuksia.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Valtiosääntö · Katso lisää »

Vuoden 1919 hallitusmuoto

Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »

Yhteiskuntateoria

Yhteiskuntateoria on tutkimusalue, jolla tarkastellaan yhteiskuntatieteiden peruskäsitteitä, kuten toiminnan tai rakenteen käsitteitä.

Uusi!!: Vallanjako-oppi ja Yhteiskuntateoria · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Vallan kolmijako, Vallan kolmijako -oppi, Vallan kolmijako-oppi.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »