Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Valkoyökönlehti

Indeksi Valkoyökönlehti

Valkoyökönlehti (Pinguicula alpina) on pieni, monivuotinen, Euraasiassa tavattava yökönlehtilaji.

32 suhteet: Aitotumaiset, Alpit, Carl von Linné, Enontekiö, Entsyymi, Euraasia, Gotlanti, Hyönteiset, Inari, Kaksisirkkaiset, Kalkki, Karpaatit, Kasvit, Koppisiemeniset, Kukka, Kuusamo, Lamiales, Lehtilapa, Letto, Lihansyöjäkasvi, Monivuotinen kasvi, Putkilokasvit, Pyreneet, Salla, Siemenkasvit, Suvuton lisääntyminen, Teriö, Utsjoki, Verhiö, Vesihernekasvit, Viili, Yökönlehdet.

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Alpit

Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Alpit · Katso lisää »

Carl von Linné

Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Carl von Linné · Katso lisää »

Enontekiö

Enontekiö on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Enontekiö · Katso lisää »

Entsyymi

Puriininukleosidifosforylaasin malli Entsyymit ovat biologisia katalyyttejä, eli ne nopeuttavat kemiallisia reaktioita.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Entsyymi · Katso lisää »

Euraasia

Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Euraasia · Katso lisää »

Gotlanti

Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Gotlanti · Katso lisää »

Hyönteiset

Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Hyönteiset · Katso lisää »

Inari

Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Inari · Katso lisää »

Kaksisirkkaiset

Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Kaksisirkkaiset · Katso lisää »

Kalkki

Kalkin kierto eri prosesseissa. Kalkki eli kalsiumoksidi (CaO), josta käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki, on valkoinen emäksinen kiteinen yhdiste.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Kalkki · Katso lisää »

Karpaatit

Karpaatit on vuoristo Itä-Euroopassa Tšekin, Slovakian, Puolan, Ukrainan ja Romanian alueella.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Karpaatit · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Kasvit · Katso lisää »

Koppisiemeniset

Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Koppisiemeniset · Katso lisää »

Kukka

Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Kukka · Katso lisää »

Kuusamo

Kuusamo on kaupunki Koillismaalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Kuusamo · Katso lisää »

Lamiales

Lamiales on kasvilahko, johon kuuluu lähes 24000 lajia yli 20 heimossa.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Lamiales · Katso lisää »

Lehtilapa

Vuorivaahteran (''Acer pseudoplatanus'') lehti, jossa lehtiruoti ja liuskoittunut, yksinkertainen lehtilapa Lehtosaarnen (''Fraxinus excelsior'') lehti, jossa lehtiruoti ja lehdyköiksi jakautunut, kerrannainen lehtilapa Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Lehtilapa · Katso lisää »

Letto

Lettoa Ruotsissa. Etualalla jauhoesikko (''Primula farinosa''). Letto on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva runsasravinteinen puuton suotyyppi eli ravinteinen avosuo.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Letto · Katso lisää »

Lihansyöjäkasvi

Lihansyöjäkasvit ovat kasveja, jotka saavat osan tai suurimman osan ravinteista (ei energiasta) pyydystämällä ja käyttämällä eläimiä tai alkueläimiä, tyypillisesti hyönteisiä ja muita niveljalkaisia.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Lihansyöjäkasvi · Katso lisää »

Monivuotinen kasvi

Monivuotinen kasvi Monivuotinen kasvi on mikä tahansa kasvi, joka elää ja kasvaa yli kaksi vuotta.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Monivuotinen kasvi · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Pyreneet

Pyreneiden topografinen kartta Pyreneiden huippuja Lumiset Pyreneet satelliittikuvassa Pyreneet on poimuvuoristo Lounais-Euroopassa Espanjan ja Ranskan rajaseudulla.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Pyreneet · Katso lisää »

Salla

Kuva Karhutunturilta. Äteritsiputeritsipuolilautatsibaari, jonka nimi oli Suomen baarien pisin, oli jo lopettanut toimintansa kuvan ottohetkellä 2006. Salla (vuoteen 1936 Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Salla · Katso lisää »

Siemenkasvit

Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Siemenkasvit · Katso lisää »

Suvuton lisääntyminen

Suvuton lisääntyminen tarkoittaa eliön lisääntymistä jakautumalla tai muulla tavalla niin, että syntyvä uusi yksilö on geneettinen kopio emoeliöstä.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Suvuton lisääntyminen · Katso lisää »

Teriö

Teriö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu terälehdistä.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Teriö · Katso lisää »

Utsjoki

Utsjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Utsjoki · Katso lisää »

Verhiö

Verhiö on kasvin kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu verholehdistä.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Verhiö · Katso lisää »

Vesihernekasvit

Vesihernekasvit (Lentibulariaceae) on lihansyöjäkasveista koostuva kasviheimo.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Vesihernekasvit · Katso lisää »

Viili

Viili Maitoa viilitetään punkissa Kuolajärven Hirvasvaarassa 1926. Viili on Pohjoismaissa yleinen hapanmaitotuote.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Viili · Katso lisää »

Yökönlehdet

Yökönlehdet (Pinguicula) ovat soilla esiintyviä lihansyöjäkasveja.

Uusi!!: Valkoyökönlehti ja Yökönlehdet · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Pinguicula alpina.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »