Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Valkovenäjän kieli

Indeksi Valkovenäjän kieli

Valkovenäjä (белару́ская мо́ва, belaruskaja mova) on itäslaavilainen kieli, jota puhutaan Valko-Venäjällä ja sen ympäristössä.

124 suhteet: A, Affrikaatta, Akkusatiivi, Aljaksandr Lukašenka, Allofoni, Alveolaari, Approksimantti, Arabialainen kirjaimisto, Ł, Š, Švaa, Ŭ, Ź, Ž, Č, Ń, Ässävika, Ć, B, Baltoslaavilaiset kielet, Bilabiaali, C, D, Datiivi, Dentaali, E, F, Frikatiivi, G, Genetiivi, H, Hrodna, I, Indoeurooppalaiset kielet, Instrumentaali, Itäslaavilaiset kielet, J, Jakub Kolas, Janka Kupala, Josif Stalin, K, Klusiili, Kyrillinen kirjaimisto, L, Labiodentaali, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Liettuan suuriruhtinaskunta, Liettuan tataarit, Lokatiivi, ..., M, Minsk, N, Narodnikit, Nasaali, Nikolai I, Nominatiivi, O, Onomatopoeettinen, Ґ, P, Paino (kielitiede), Palataali, Perestroika, Postalveolaari, Prepositionaali, Puola, R, Radio Free Europe/Radio Liberty, Retrofleksi, S, Siirtokirjoitus, Slaavilaiset kielet, T, Tšekki, Trasjanka, Tremulantti, U, Ukraina, Uvulaari, V, Valko-Venäjä, Valkovenäjän translitterointi, Velaari, Venäjä, Venäjän kieli, Vilna, Vokaali, Vokatiivi, Y, Z, К, П, О, Ў, Ё, А, Н, Р, С, Т, У, Ф, Х, Ц, Ч, Ш, Ы, Ь, Э, Ю, Я, М, Ж, З, Б, В, Г, Д, І, Е, Л, Й, 1800-luku. Laajenna indeksi (74 lisää) »

A

A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja A · Katso lisää »

Affrikaatta

Affrikaatta on äänne.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Affrikaatta · Katso lisää »

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Akkusatiivi · Katso lisää »

Aljaksandr Lukašenka

Aljaksandr Ryhoravitš Lukašenka (s. 30. elokuuta 1954 Kopys, Valko-Venäjä) on Valko-Venäjän presidentti.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Aljaksandr Lukašenka · Katso lisää »

Allofoni

Allofoni on kielitieteen termi, jolla tarkoitetaan niitä äänteitä (fooneja), jotka tietyssä kielessä kuuluvat samaan foneemiin.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Allofoni · Katso lisää »

Alveolaari

Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Alveolaari · Katso lisää »

Approksimantti

Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Approksimantti · Katso lisää »

Arabialainen kirjaimisto

Arabialainen kirjaimisto on kirjaimisto, jota käytetään muun muuassa arabian ja persian kirjoittamiseen.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Arabialainen kirjaimisto · Katso lisää »

Ł

Ł (ł) on kirjain, jota käytetään puolan, kašubin ja sorbin kielissä, latinalaisin kirjaimin kirjoitetussa valkovenäjän kielessä, sekä venetsian ja navahon kielissä.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ł · Katso lisää »

Š

Š (š) on latinalaisiin aakkosiin muutamissa kielissä lisätty kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Š · Katso lisää »

Švaa

Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Švaa · Katso lisää »

Ŭ

Ŭ (ŭ), u lyhyysmerkin (engl. breve) kera, on latinalaisesta U-kirjaimesta johdettu esperanton kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ŭ · Katso lisää »

Ź

Ź (ź) on latinalainen aakkonen, joka koostuu Z-kirjaimesta, jonka päällä on aksentti.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ź · Katso lisää »

Ž

Ž (ž) on latinalaiseen aakkostoon eräissä kielissä lisätty kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ž · Katso lisää »

Č

Č (č) edustaa monessa kielessä affrikaattaa .

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Č · Katso lisää »

Ń

Ń (ń) on kirjain, jota käytetään puolan kielessä.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ń · Katso lisää »

Ässävika

Ässävika eli sigmatismi (puhekielessä myös sammaltaminen tai lespaaminen) on puhevika, jossa henkilöllä on vaikeuksia sibilantti s:n ääntämisessä.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ässävika · Katso lisää »

Ć

Ć (ć) on latinalainen kirjain, jota käytetään bosnian, kroatian, puolan ja serbian kielessä.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ć · Katso lisää »

B

B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja B · Katso lisää »

Baltoslaavilaiset kielet

Baltoslaavilaiseen kieliryhmään luetaan perinteisesti balttilaiset ja slaavilaiset kielet, jotka kuuluvat indoeurooppalaiseen kielikuntaan.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Baltoslaavilaiset kielet · Katso lisää »

Bilabiaali

Bilabiaali on äänne, jossa ilmavirran kulkua estää kapeikko tai täysi sulkeuma huulissa (latinan etuliite bi- 'kaksi kerrallaan; kahdesti' ja labium 'huuli').

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Bilabiaali · Katso lisää »

C

C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja C · Katso lisää »

D

D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja D · Katso lisää »

Datiivi

Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Datiivi · Katso lisää »

Dentaali

Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Dentaali · Katso lisää »

E

E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja E · Katso lisää »

F

F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja F · Katso lisää »

Frikatiivi

Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »

G

G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja G · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Genetiivi · Katso lisää »

H

H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja H · Katso lisää »

Hrodna

Hrodna eli Grodno on kaupunki Valko-Venäjällä, lähellä Puolan ja Liettuan rajaa.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Hrodna · Katso lisää »

I

I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja I · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »

Instrumentaali

Instrumentaali on sijamuoto, joka ilmaisee, että substantiivi on väline, jolla subjekti suorittaa tekemisen.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Instrumentaali · Katso lisää »

Itäslaavilaiset kielet

Itäslaavilaiset kielet on yksi slaavilaisten kielten kolmesta alaryhmästä, suurin puhujien määrällä mitattuna.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Itäslaavilaiset kielet · Katso lisää »

J

J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja J · Katso lisää »

Jakub Kolas

Jakub Kolas (oikealta nimeltään Kanstantsin Mihailavitš Mitskevitš, Канстанці́н Міха́йлавіч Міцке́віч; 3. marraskuuta 1882 nykyisin Stoubtsyn kaupunkiin kuuluva Akintšitsyn maatila – 13. elokuuta 1956 Minsk) oli valkovenäläinen neuvostokirjailija.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Jakub Kolas · Katso lisää »

Janka Kupala

Janka Kupala 1930-luvulla. Janka Kupala, oikealta nimeltään Ivan Daminikavitš Lutsevitš, Іва́н Даміні́кавіч Луцэ́віч; 7. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1882 Minskin kihlakunnan Vjazynka – 28. kesäkuuta 1942 Moskova) oli valkovenäläinen runoilija, näytelmäkirjailija, lehtimies, kääntäjä ja yhteiskuntavaikuttaja. Häntä pidetään yhtenä valkovenäläisen kirjallisuuden ja kirjakielen perustanlaskijoista.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Janka Kupala · Katso lisää »

Josif Stalin

Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Josif Stalin · Katso lisää »

K

K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja K · Katso lisää »

Klusiili

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Klusiili · Katso lisää »

Kyrillinen kirjaimisto

Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »

L

L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja L · Katso lisää »

Labiodentaali

Labiodentaalit ovat äänteitä, jotka tuotetaan siten, että alahuuli koskettaa yläetuhampaita.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Labiodentaali · Katso lisää »

Lateraali

Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Lateraali · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Liettuan suuriruhtinaskunta

Liettuan suuriruhtinaskunta, ajan virallisen lakikokoelman mukaan täsmällisemmin Liettuan, Rusin ja Samogitian suuriruhtinaskunta, oli monikulttuurinen itäeurooppalainen valtio, joka eri muodoissaan oli olemassa 1200-luvun puolestavälistä vuoteen 1795 saakka.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Liettuan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Liettuan tataarit

Liettuan tataarien lippu. Liettuan tataarit ovat tataareja, jotka alun perin asettuivat Liettuan suuriruhtinaskunnan alueelle 1300-luvun alussa.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Liettuan tataarit · Katso lisää »

Lokatiivi

Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Lokatiivi · Katso lisää »

M

M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja M · Katso lisää »

Minsk

Minsk on Valko-Venäjän pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Minsk · Katso lisää »

N

N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja N · Katso lisää »

Narodnikit

Ilja Repin, ''Propagandistin pidätys'', 1892. Narodnikit olivat Venäjän keisarikunnan 1860–1880-luvun vallankumouksellisia.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Narodnikit · Katso lisää »

Nasaali

Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Nasaali · Katso lisää »

Nikolai I

Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Nikolai I · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »

O

O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja O · Katso lisää »

Onomatopoeettinen

Onomatopoeettinen tai onomatopoieettinen (kreik. onomatopoiesis, suom. nimen sepittäminen) on ääntä muistuttava tai jäljittelevä sana tai sanonta.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Onomatopoeettinen · Katso lisää »

Ґ

Ґ on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ґ · Katso lisää »

P

P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja P · Katso lisää »

Paino (kielitiede)

Paino eli prominenssi tarkoittaa kielitieteessä sitä, että jokin puheen osa tuodaan prosodisesti esiin.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Paino (kielitiede) · Katso lisää »

Palataali

Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Palataali · Katso lisää »

Perestroika

Perestroika-postimerkki vuodelta 1988. Perestroika tarkoittaa Mihail Gorbatšovin uskorenijen epäonnistumisen jälkeen alullepanemaa prosessia Neuvostoliitossa, jonka tarkoituksena sanottiin olevan taloudellisen järjestelmän uudistaminen.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Perestroika · Katso lisää »

Postalveolaari

Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Postalveolaari · Katso lisää »

Prepositionaali

Prepositionaali on sija, joka preposition kanssa käytettynä ilmaisee, milloin tai missä jokin asia tapahtuu.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Prepositionaali · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Puola · Katso lisää »

R

R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja R · Katso lisää »

Radio Free Europe/Radio Liberty

Radio Free Europe/Radio Liberty eli RFE/RL on Yhdysvaltain kongressin rahoittama radio- ja viestintäorganisaatio.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Radio Free Europe/Radio Liberty · Katso lisää »

Retrofleksi

Retrofleksi on konsonantti, jota äännettäessä kielen kärki on kääntynyt taaksepäin kohti kovaa kitalakea.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Retrofleksi · Katso lisää »

S

S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja S · Katso lisää »

Siirtokirjoitus

Siirtokirjoitus (toisinaan siirtokirjainnus, siirrekirjoitus tai siirrekirjainnus) on kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Siirtokirjoitus · Katso lisää »

Slaavilaiset kielet

Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Slaavilaiset kielet · Katso lisää »

T

T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja T · Katso lisää »

Tšekki

Praha on Tšekin pääkaupunki ja 1,3 miljoonalla asukkaallaan maan suurin kaupunki. Tšekin tasavalta eli Tšekki, joskus myös Tšekinmaa, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Tšekki · Katso lisää »

Trasjanka

Trasjanka on Valko-Venäjällä puhuttava venäjän ja valkovenäjän kielten väli- ja sekamuoto.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Trasjanka · Katso lisää »

Tremulantti

Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Tremulantti · Katso lisää »

U

U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja U · Katso lisää »

Ukraina

Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ukraina · Katso lisää »

Uvulaari

Konsonanttien artikulaatiopaikat. Uvulaari kohdassa 9. Uvulaarit ovat konsonanttiäänteitä, joiden ääntöpaikka on nielun takaosassa sijaitseva uvula, jota kohti kieli kurkottaa.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Uvulaari · Katso lisää »

V

V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja V · Katso lisää »

Valko-Venäjä

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Valko-Venäjä · Katso lisää »

Valkovenäjän translitterointi

Valkovenäjän translitterointi on valkovenäjänkielisen tekstin esittämistä jollakin muulla muulla kirjaimistolla kuin kyrillisellä.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Valkovenäjän translitterointi · Katso lisää »

Velaari

Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Velaari · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Vilna

Vilna (liett. Vilnius) on Liettuan pääkaupunki ja noin 580 000 asukkaallaan maan suurin kaupunki sekä samannimisen läänin keskus.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Vilna · Katso lisää »

Vokaali

ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Vokaali · Katso lisää »

Vokatiivi

Vokatiivi (puhuttelusija) on sijamuoto, joka ilmaisee substantiivin olevan se, jolle puhe kohdistetaan.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Vokatiivi · Katso lisää »

Y

Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Y · Katso lisää »

Z

Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Z · Katso lisää »

К

К on kyrillinen kirjain, joka vastaa latinalaisen kirjaimiston K:ta.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja К · Katso lisää »

П

П on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja П · Katso lisää »

О

О on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja О · Katso lisää »

Ў

Ў on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ў · Katso lisää »

Ё

Ё on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ё · Katso lisää »

А

А on kyrillinen kirjain ja lähes poikkeuksetta ensimmäinen kirjain kielestä riippumatta.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja А · Katso lisää »

Н

Н on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Н · Katso lisää »

Р

Р on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Р · Katso lisää »

С

С on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja С · Katso lisää »

Т

Т on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Т · Katso lisää »

У

У on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja У · Katso lisää »

Ф

Ф on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ф · Katso lisää »

Х

Х on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Х · Katso lisää »

Ц

Ц on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ц · Katso lisää »

Ч

Ч on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ч · Katso lisää »

Ш

Ш on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ш · Katso lisää »

Ы

Ы on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ы · Katso lisää »

Ь

Ь on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ь · Katso lisää »

Э

Э on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Э · Katso lisää »

Ю

Ю on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ю · Katso lisää »

Я

Я on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Я · Katso lisää »

М

М on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja М · Katso lisää »

Ж

Ж on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Ж · Katso lisää »

З

З on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja З · Katso lisää »

Б

Б on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Б · Katso lisää »

В

В on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja В · Katso lisää »

Г

Г on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Г · Katso lisää »

Д

Д on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Д · Katso lisää »

І

І eli valkovenäläis-ukrainalainen і on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja І · Katso lisää »

Е

Е on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Е · Katso lisää »

Л

Л on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Л · Katso lisää »

Й

Й on kyrillinen kirjain.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja Й · Katso lisää »

1800-luku

1800-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1800–1899.

Uusi!!: Valkovenäjän kieli ja 1800-luku · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Valkovenäjä.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »