Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
76 suhteet: Aitotumaiset, Alalaji, Amiraali (perhonen), Asetyylikoliini, Astma, Biotiini, C-vitamiini, Carl von Linné, Diureetit, Emi, Etelännokkonen, Etikkahappo, Euroopanvieras, Foolihappo, Hede, Hedelmä, Hiilihydraatti, Histamiini, Kaksisirkkaiset, Kalaverkko, Kalium, Kalori, Kalsium, Kangas, Karva (kasvitiede), Kasvit, Kauppayrtti, Kehälehti, Kirvat, Koliini, Koppisiemeniset, Kukinto, Kukka, Lehti (kasvitiede), Lehtiasento, Lehtilaita, Lehtilapa, Lehtimuoto, Lehtopähkämö, Magnesium, Monivuotinen kasvi, Muurahaishappo, Nitraatti, Nokkoset, Nokkoskasvit, Nokkosperhonen, Norkko, Pantoteenihappo, Paperi, Pähkylä, ..., Perhoset, Peruna, Pinaatti, Pohjannokkonen, Porkkana, Proteiini, Purje, Putkilokasvit, Puuvilla, Rauta, Rautakausi, Rautanokkonen, Reumasairaus, Rosales, Ruoho, Ruohovarsi, Serotoniini, Siemenkasvit, Sitruunahappo, Toivo Rautavaara, Typpi, Urticales, Valkopeippi, Varsi, Virtsa, Virtsakivitauti. Laajenna indeksi (26 lisää) »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Nokkonen ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Alalaji
Kaksi variksen alalajia: varis (''Corvus corone cornix'') ja nokivaris (''Corvus corone corone''). Alalaji on tieteellisessä luokittelussa lajin jälkeen seuraava pienempi yksikkö (eli taksonominen taso).
Uusi!!: Nokkonen ja Alalaji · Katso lisää »
Amiraali (perhonen)
Amiraali (Vanessa atalanta) on värikäs täpläperhosten heimoon kuuluva päiväperhonen.
Uusi!!: Nokkonen ja Amiraali (perhonen) · Katso lisää »
Asetyylikoliini
Asetyylikoliini on keskus- ja ääreishermoston välittäjäaineena toimiva koliinin ja etikkahapon esteri.
Uusi!!: Nokkonen ja Asetyylikoliini · Katso lisää »
Astma
Astma on keuhkoputkien krooninen tulehdus.
Uusi!!: Nokkonen ja Astma · Katso lisää »
Biotiini
Biotiini eli B7-vitamiini on ureido- ja tetrahydrotiofeenirenkaat sekä valeriaanahappohännän sisältävä orgaaninen yhdiste.
Uusi!!: Nokkonen ja Biotiini · Katso lisää »
C-vitamiini
C-vitamiini tarkoittaa L-askorbiinihappoa, joka on vitamiini ihmisille ja tietyille eliöille.
Uusi!!: Nokkonen ja C-vitamiini · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Nokkonen ja Carl von Linné · Katso lisää »
Diureetit
Furosemidiampulleja Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet ovat ryhmä lääkeaineita, jotka lisäävät virtsan eritystä eli diureesia ja poistavat siten nestettä elimistöstä.
Uusi!!: Nokkonen ja Diureetit · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Nokkonen ja Emi · Katso lisää »
Etelännokkonen
Etelännokkonen (Urtica dioica ssp. dioica) on poltinkarvallinen, monivuotinen ruohokasvi.
Uusi!!: Nokkonen ja Etelännokkonen · Katso lisää »
Etikkahappo
Etikkahappo eli etaanihappo on karboksyylihappo, jossa on yksi karboksyyliryhmä.
Uusi!!: Nokkonen ja Etikkahappo · Katso lisää »
Euroopanvieras
Euroopanvieras (Cuscuta europaea) on vieraiden eli humalanvieraiden sukuun kuuluva loiskasvilaji.
Uusi!!: Nokkonen ja Euroopanvieras · Katso lisää »
Foolihappo
Tetrahydrofolaatti on luonnossa esiintyvien folaattien sekä myös synteettisesti valmistetun foolihapon biologisesti aktiivinen muoto. B9-vitamiinit ovat eliöissä luontaisesti esiintyviä biologisesti aktiivisen tetrahydrofolaatin esiasteita, joita kutsutaan folaateiksi. Ihmisen synteettisesti valmistamaa B9-vitamiinia kutsutaan foolihapoksi. Kaikki B9-vitamiinit ovat vesiliukoisia orgaanisia yhdisteitä. Monista kasveista, eläimistä, sienistä, bakteereista ja arkeista on löydetty yhteensä 100 erilaista folaattiaCombs, s. 57–59. Ihmisen tuottamaa synteettistä foolihappoa ei esiinny luonnossa ainakaan merkittävissä määrin. Foolihappo kostuu 6-metyylipteridiinistä, 4-aminobentsoehaposta ja L-glutamiinihaposta. Monet kasvit, sienet, bakteerit ja arkit pystyvät tuottamaan itse folaatteja, jolloin ne eivät tarvitse niitä ravinnostaan. Folaatit tai foolihappo ovat kuitenkin välttämättömiä ravintoaineita ihmisille ja muille sellaisille eläimille, joiden suolistomikrobit eivät pysty huolehtimaan elimistön folaatintarpeesta. Märehtijöiden suolimikrobit tuottavat usein runsaasti folaattia, mutta folaattilisät saattavat silti parantaa esimerkiksi lehmien terveyttä ja lisätä maidontuottoa. Ihmisissä ja monissa muissa eliöissä folaatit sitovat "välikäsinä" yhden hiiliatomin sisältävän atomiryhmän joltain molekyyliltä ja siirtävät sen toiselle. Metylaatio on esimerkki tällaisesta reaktiosta. Reaktiot tapahtuvat tietyillä entsyymeillä, joiden koentsyymeitä folaatit ovat. Eliöissä folaatti-koentsyymeitä vaaditaan epäsuorasti DNA-korjaukseen ja -synteesiin, ja siten myös solujakautumiseen. Folaatit ovat suoraan pakollinen osa DNA:ssa ja RNA:ssa käytettyjen puriinien ja tymidiinin tuottoa. Niitä tarvitaan myös histidiinin hajotukseen. Metioniinisyntaasi vaatii folaatteja – täten ne ovat osa S-adenosyylimetioniinin (SAM) tuottoa, joka on osa yli 100:n eri entsyymin suorittamissa metylaatioissa. Folaatit eivät tosin ole pakollisia SAM:n tuotossa, sillä syntaasin tuottamaa metioniinia saadaan ravintoproteiineistakin.
Uusi!!: Nokkonen ja Foolihappo · Katso lisää »
Hede
Heteitä; vaaleanruskeita ponsia valkoisten palhojen päissä Hede on kukkivan kasvin kukan osa, joka tuottaa siitepölyä, ja saman kukan heteet yhdessä muodostavat hetiön.
Uusi!!: Nokkonen ja Hede · Katso lisää »
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Uusi!!: Nokkonen ja Hedelmä · Katso lisää »
Hiilihydraatti
Viljatuotteissa on runsaasti hiilihydraatteja. Hiilihydraatit eli sakkaridit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta.
Uusi!!: Nokkonen ja Hiilihydraatti · Katso lisää »
Histamiini
Histamiini (kreikan sanasta histos ’kudos’) on monoamiini, joka toimii ihmiskehossa muun muassa keskushermoston välittäjäaineena.
Uusi!!: Nokkonen ja Histamiini · Katso lisää »
Kaksisirkkaiset
Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.
Uusi!!: Nokkonen ja Kaksisirkkaiset · Katso lisää »
Kalaverkko
Eilif Peterssenin verkkokalastusta kuvaava maalaus. Saksalaisnainen valmistamassa verkkoa VEB Vereinigte Netz- und Seilwerken tehtaalla Heidenaussa vuonna 1972. Bangladeshilaisia verkkokalastajia. Verkko on kalastuksessa käytettävä pyyntiväline, joka koostuu yhteenpunotuista langoista siten, että verkkoon muodostuu niin sanottuja verkon silmiä.
Uusi!!: Nokkonen ja Kalaverkko · Katso lisää »
Kalium
Kalium on alkuaine sekä ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jonka kemiallinen merkki on K, järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7.
Uusi!!: Nokkonen ja Kalium · Katso lisää »
Kalori
Kalori (tunnus cal) on vanha energian yksikkö, jonka nimi tulee latinan sanasta calor ”lämpö”.
Uusi!!: Nokkonen ja Kalori · Katso lisää »
Kalsium
Kalsium on maa-alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ca (.
Uusi!!: Nokkonen ja Kalsium · Katso lisää »
Kangas
Kangas on tekstiilitasorakenne, joka on valmistettu joko langoista tai kuiduista.
Uusi!!: Nokkonen ja Kangas · Katso lisää »
Karva (kasvitiede)
Rokotopaprikan (''Capsicum pubescens'') nuppu kuvassa keskellä sekä sen karvoitusta. Kasvien karvat ovat epidermistä ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta solusta.
Uusi!!: Nokkonen ja Karva (kasvitiede) · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Nokkonen ja Kasvit · Katso lisää »
Kauppayrtti
Kauppayrtillä viitataan yrttiin, jota kerätään kaupallisesti ja myydään joko sellaisenaan tai (yleensä) sekoituksina kuluttajille.
Uusi!!: Nokkonen ja Kauppayrtti · Katso lisää »
Kehälehti
Sahramiruskoliljan yhtäläiskehäinen kukka koostuu kahdesta kolmilukuisesta kehälehtikiehkurasta, sisemmän ja ulomman kehän kehälehdet ovat samanlaiset. Kehälehti on kasvin kukan kehän lehti.
Uusi!!: Nokkonen ja Kehälehti · Katso lisää »
Kirvat
Kirvat (Aphididae) eli lehtikirvat ovat yläheimoon Aphidoidea kuuluvia pieniä, vain muutaman millimetrin kokoisia pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka elävät imemällä kasvien solunesteitä.
Uusi!!: Nokkonen ja Kirvat · Katso lisää »
Koliini
Koliini on välttämätön ravinne ihmisille ja monille muille eläimille.
Uusi!!: Nokkonen ja Koliini · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Nokkonen ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Kukinto
Kukinto on kasvin osa, joka muodostuu monesta sen suvullisen lisääntymisen osasta eli kukasta ja niihin liittyvistä varren haaroista ja kukkaperistä.
Uusi!!: Nokkonen ja Kukinto · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Nokkonen ja Kukka · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Nokkonen ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Lehtiasento
a) kierteinenb) ristikkäisesti vastakkainenc) kaksirivisesti vastakkainend) säteittäinen Ristikkäinen lehtiasento Lehtiasento kertoo, miten kasvin lehdet sijaitsevat varressa toisiinsa nähden.
Uusi!!: Nokkonen ja Lehtiasento · Katso lisää »
Lehtilaita
Lehtilaita tarkoittaa yleensä kasvin lehtilavan reunan ulkonäköä.
Uusi!!: Nokkonen ja Lehtilaita · Katso lisää »
Lehtilapa
Vuorivaahteran (''Acer pseudoplatanus'') lehti, jossa lehtiruoti ja liuskoittunut, yksinkertainen lehtilapa Lehtosaarnen (''Fraxinus excelsior'') lehti, jossa lehtiruoti ja lehdyköiksi jakautunut, kerrannainen lehtilapa Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa.
Uusi!!: Nokkonen ja Lehtilapa · Katso lisää »
Lehtimuoto
Lehtimuoto eli lehtilavan yleinen muoto on yksi tärkeistä lehden ominaisuuksista kasvia tunnistettaessa ja sen lajia määritettäessä.
Uusi!!: Nokkonen ja Lehtimuoto · Katso lisää »
Lehtopähkämö
Lehtopähkämö (Stachys sylvatica) on ruohovartinen lehtometsien kasvilaji.
Uusi!!: Nokkonen ja Lehtopähkämö · Katso lisää »
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Uusi!!: Nokkonen ja Magnesium · Katso lisää »
Monivuotinen kasvi
Monivuotinen kasvi Monivuotinen kasvi on mikä tahansa kasvi, joka elää ja kasvaa yli kaksi vuotta.
Uusi!!: Nokkonen ja Monivuotinen kasvi · Katso lisää »
Muurahaishappo
85-prosenttista muurahaishappoa purkissa. Muurahaishappo eli metaanihappo on yksinkertaisin karboksyylihappo, jonka molekyylikaava on HCOOH.
Uusi!!: Nokkonen ja Muurahaishappo · Katso lisää »
Nitraatti
resonanssimuodot. Nitraatti (NO3- eli nitraatti-ioni), kuten myös nitriitti (NO2), ovat typen ja hapen muodostamia anioneja.
Uusi!!: Nokkonen ja Nitraatti · Katso lisää »
Nokkoset
Nokkoset eli aitonokkoset (Urtica) on nokkoskasveihin kuuluva, noin 30–45 lajia käsittävä kasvisuku.
Uusi!!: Nokkonen ja Nokkoset · Katso lisää »
Nokkoskasvit
Nokkoskasvit (Urticaceae) on kasviheimo.
Uusi!!: Nokkonen ja Nokkoskasvit · Katso lisää »
Nokkosperhonen
Nokkosperhonen (Aglais urticae) on täpläperhosten heimoon kuuluva, Euroopassa elävä päiväperhonen.
Uusi!!: Nokkonen ja Nokkosperhonen · Katso lisää »
Norkko
Harmaalepän (''Alnus incana'') norkko. Norkko on pehmeälapakkoinen tähkäntapainen kukinto, jossa on pienet kukat ja joka kukkimisen jälkeen varisee kokonaisena.
Uusi!!: Nokkonen ja Norkko · Katso lisää »
Pantoteenihappo
Pantoteenihappo eli B5-vitamiini on pantoiinihappo, johon on liittynyt β-alaniini amidisidoksella.
Uusi!!: Nokkonen ja Pantoteenihappo · Katso lisää »
Paperi
Tyhjä A4-paperiarkki Paperi on ohut ja litteä kuiduista puristamalla valmistettu yleinen kulutustavara.
Uusi!!: Nokkonen ja Paperi · Katso lisää »
Pähkylä
Pähkylän poikkileikkaus. Poikkileikkaus pähkylästä, jossa on lenninhaivenia, siemen tummanruskea Pähkylä on kuivien hedelmien tyyppi, joka kehittyy sikiäimestä, jossa on yksi ainoa siemenaihe.
Uusi!!: Nokkonen ja Pähkylä · Katso lisää »
Perhoset
Perhoset (Lepidoptera) ovat hyönteisten lahko.
Uusi!!: Nokkonen ja Perhoset · Katso lisää »
Peruna
Peruna (Solanum tuberosum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään ravintona.
Uusi!!: Nokkonen ja Peruna · Katso lisää »
Pinaatti
Pinaatti eli ruokapinaatti (Spinacia oleracea) on ruohokasveihin kuuluva vihannes.
Uusi!!: Nokkonen ja Pinaatti · Katso lisää »
Pohjannokkonen
Pohjannokkonen eli lapinnokkonen (Urtica dioica subsp. sondenii, syn. U. dioica var. sondenii) on Pohjois-Euroopassa tavattava lähes poltinkarvaton, monivuotinen nokkoskasvi.
Uusi!!: Nokkonen ja Pohjannokkonen · Katso lisää »
Porkkana
Porkkana eli aitoporkkana (Daucus carota) on juureksena viljelty sarjakukkaiskasvi.
Uusi!!: Nokkonen ja Porkkana · Katso lisää »
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Uusi!!: Nokkonen ja Proteiini · Katso lisää »
Purje
Kahvelikutteri noin 1930-luvulta hyvässä purjetuulessa. Venetyypin määrittää kahvelikutteriksi kahveli-isopurje ja vähintään kaksi haruspurjetta maston etupuolella Purje on etenkin purjealuksissa käytettävä suurikokoinen, yleensä kankaasta valmistettu tuulipinta.
Uusi!!: Nokkonen ja Purje · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Nokkonen ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Puuvilla
Puuvillapelto. Puuvilla (lyhenne CO; vanhahtava nimitys pumpuli) on pehmeä kuitu, jota saadaan pensaina kasvavan puuvillakasvien (Gossypium spp.) siemenhahtuvista.
Uusi!!: Nokkonen ja Puuvilla · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Nokkonen ja Rauta · Katso lisää »
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Nokkonen ja Rautakausi · Katso lisää »
Rautanokkonen
Rautanokkonen (Urtica urens) on matalakasvuinen, poltinkarvallinen ja yksivuotinen nokkoskasvi.
Uusi!!: Nokkonen ja Rautanokkonen · Katso lisää »
Reumasairaus
Reumasairaus on yleisnimi joukolle autoimmuunisairauksia.
Uusi!!: Nokkonen ja Reumasairaus · Katso lisää »
Rosales
Rosales on aitokaksisirkkaisten rosidien ryhmään kuuluva kasvilahko, joka sisältää muun muassa ruusukasvit.
Uusi!!: Nokkonen ja Rosales · Katso lisää »
Ruoho
Ruoho tarkoittaa kasvitieteellisessä merkityksessä ruohovartisia kasveja.
Uusi!!: Nokkonen ja Ruoho · Katso lisää »
Ruohovarsi
Ruohovarsi Ruohovarsi on kasvin maanpäällinen varsi, joka on puutumaton ja kuolee yhden kasvukauden jälkeen.
Uusi!!: Nokkonen ja Ruohovarsi · Katso lisää »
Serotoniini
Serotoniini eli 5-hydroksi-tryptamiini (5-HT) on kudoshormoni sekä aivojen välittäjäaine.
Uusi!!: Nokkonen ja Serotoniini · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Nokkonen ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Sitruunahappo
Sitruunahappo on kolmearvoinen orgaaninen happo.
Uusi!!: Nokkonen ja Sitruunahappo · Katso lisää »
Toivo Rautavaara
Toivo Fredrik Rautavaara (27. helmikuuta 1905 Viipurin maalaiskunta – 4. maaliskuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen hyötykasvitutkija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja terveiden elämäntapojen puolestapuhuja, jolle myönnettiin professorin arvonimi.
Uusi!!: Nokkonen ja Toivo Rautavaara · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Nokkonen ja Typpi · Katso lisää »
Urticales
Urticales on koppisiemenisiin kuuluva kasvilahko, joka on viimeksi sisältynyt Cronquistin järjestelmään.
Uusi!!: Nokkonen ja Urticales · Katso lisää »
Valkopeippi
Valkopeippi (Lamium album) on huulikukkaisiin kuuluva monivuotinen kasvi.
Uusi!!: Nokkonen ja Valkopeippi · Katso lisää »
Varsi
Kookospalmulla saattaa olla jopa 20 metrin pituinen varsi. Varsi on tavallisesti kasvin maanpäällinen osa eli ilmaverso, joka kannattelee lehtiä ja kukkia, eli toimii kasvin tukirankana.
Uusi!!: Nokkonen ja Varsi · Katso lisää »
Virtsa
Brysselin kuuluisa Manneken Pis -patsas esittää virtsaavaa pikkupoikaa. Virtsa on eläinkuntaan kuuluvan eliön muodostamaa nestemäistä kuona-ainetta.
Uusi!!: Nokkonen ja Virtsa · Katso lisää »
Virtsakivitauti
Suuri munuaiskivi selkärangan vieressä kuvan oikeassa reunassa, potilaan vasemmassa virtsanjohtimessa. Röntgenkuva. 6–8 mm:n kokoinen munuaiskivi, joka on poistunut virtsan mukana. Virtsakivitauti on tila, jossa virtsateihin eli munuaisaltaaseen, virtsajohtimiin, virtsarakkoon tai joskus virtsaputkeen muodostuu kiinteitä kappaleita.
Uusi!!: Nokkonen ja Virtsakivitauti · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Isonokkonen, Nokkoskuitu, Urtica dioica.
