Viestintä

344 suhteet: Abur, Afanasjevon piiri, Agglutinatiivinen kieli, Akkalansaame, Akkalansaamelaiset, Akkusatiivi, Alatyr, Altailaiset kielet, Ante Aikio, Asko Parpola, Australia, Šuryškaryn piiri, Baškortostan, Baltian maat, Balttilaiset kielet, Berjozovo, Besermanin murre, Besermanit, Björn Collinder, Boreaalinen vyöhyke, Csángót, DNA-profilointi, Enetsin kieli, Enetsit, Erkki Itkonen, Ersän kieli, Eskimo-aleuttilaiset kielet, Eskimokielet, Etelä-Pohjanmaan murre, Eteläsaame, Eteläsaamelaiset, Eteläviron kieli, Euraasia, Eurooppa, Fennougristiikka, Genetiivi, Germaaniset kielet, Glazov, Gottfried Leibniz, Hanti-Mansia, Hantin kieli, Hantit, Hatanga, Hämäläiset, Hämäläismurteet, Hevaa, Historiallis-vertaileva kielitiede, Ižma, Ižmalaiset, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, ..., Inarinsaame, Inarinsaamelaiset, Indoeurooppalainen kantakieli, Indoeurooppalaiset kielet, Indoiranilaiset kielet, Inkerikot, Inkeriläiset, Inkeroisen kieli, Insar, Iranilaiset kielet, Irtyš, Itä-Karjala, Itämerensuomalaiset kielet, Itämurteet, Itäsaamelaiskielet, Itäslaavilaiset kielet, Jamalin Nenetsia, Janne Saarikivi, Jaransk, Jazvan komi, Jazvan komit, János Sajnovics, Jelabuga, Jeniseiläiskielet, Joškar-Ola, Johanna Nichols, Jorma Koivulehto, Juha Janhunen, Jukagiiriset kielet, Juratsi, Juratsit, Kaakkoiset lappalaiset, Kaakkoismurteet, Kalevi Wiik, Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä, Kamassin kieli, Kamassit, Kampakeraaminen kulttuuri, Kanada, Kaninin niemimaa, Kantakieli, Kantasuomi, Kantaurali, Karjalaiset, Karjalaiset (kansa), Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Karpaattien allas, Keminsaame, Keminsaamelaiset, Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet, Keskinäinen ymmärrettävyys, Ket (joki), Kieli, Kielikunta, Kieltoverbi, Kiltinänsaame, Kiltinänsaamelaiset, Koltansaame, Koltat, Komin kieli, Komin tasavalta, Komipermjakin kieli, Komipermjakit, Komit, Konda, Kontupohja, Kozmodemjansk, Krasnojarskin aluepiiri, Krasnoslobodsk, Kreevinin murre, Kreevinit, Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten, Kukkosi, Kuolansaamelaiset, Kuollut kieli, Kuujärvi, Kuurinmaa, Kveenin kieli, Kveenit, Kyrillinen kirjaimisto, Lainasana, Latiivi, Latinalaiset aakkoset, Latvia, Länsimurteet, Länsipohjalaiset, Länsisaamelaiskielet, Leningradin alue, Letka, Liitepartikkeli, Liiviläiset, Liivin kieli, Liivinmaa, Liudennus, Livvinkarjala, Ljapin, Lokatiivi, Lounaismurteet, Lozva, Luulajansaame, Luulajansaamelaiset, Luza, Luzalaiset, Lyydiläiset, Lyydin kieli, Malmyž, Mansin kieli, Mansit, Marin kieli, Marin tasavalta, Marit, Martin Fogel, Matorin kieli, Matorit, Matthias Alexander Castrén, Meštšeran kieli, Meänkieli, Merisaamelaiset, Merjan kieli, Metallurgia, Metsäaro, Metsästäjä-keräilijät, Mokšan kieli, Mongolilaiset kielet, Mordva, Mordvalaiset, Mordvalaiset kielet, Morki, Muinais-DNA, Murmanskin alue, Muroman kieli, Nenetsi, Nenetsia, Nenetsit, Nganasanin kieli, Nganasanit, Niittymarin kieli, Nominatiivi, Norja, Nostraattiset kielet, Novgorodin tuohikirjeet, Nuorakeraaminen kulttuuri, Ob, Obinugrilaiset kielet, Olhavan tšuudit, Orenburgin alue, Otto Donner (kielitieteilijä), Paavo Ravila, Paimentolaiset, Paleosiperialaiset kielet, Pekka Sammallahti, Pelym, Penzan alue, Peräpohjalaiset murteet, Permiläiset kielet, Permin aluepiiri, Petšora, Petšoralaiset, Pihkovan alue, Piitimensaame, Piitimensaamelaiset, Pohjalaiset, Pohjoinen jäämeri, Pohjoismansi, Pohjoissaame, Pohjoissaamelaiset, Possessiivisuffiksi, Prääsä, Raja-Karjala, Riho Grünthal, Romania, Ruotsi, Rutto, Saamelaiset, Saamelaiskielet, Sajan, Salatsi, Samaran alue, Samojedikielet, Sarapul, Savolaiset, Savolaismurteet, Seima-Turbino-ilmiö, Selkupin kieli, Selkupit, Separatiivi, Serbia, Seton kieli, Setukaiset, Severnaja Sosva, Sija, Simo Parpola, Siperia, Slaavilaiset kielet, Slobodskoi, Slovakia, Soikkola, Spassk (Penzan alue), Substraatti (kielitiede), Sumeri, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomalaiset, Suomen kieli, Suomen murteet, Suomi, Sura, Surgut, Syktyvkar, Sysola, Székelyt, Taipaleentakaiset tšuudit, Tarton murre, Tavda, Taz, Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet, Tšuudit, Temnikov, Terho Itkonen, Tihvinä, Tihvinänkarjalaiset, Tisza, Toimalaiset, Tomskin alue, Tonava, Tooni, Transilvania, Tundra, Tunguusikielet, Turjansaame, Turjansaamelaiset, Turkkilaiset kielet, Tver, Tverin alue, Tverinkarjalaiset, Udmurtia, Udmurtin kieli, Udmurtit, Udoralaiset, Udoran piiri, Ufa, Ugrilaiset kielet, Ukraina, Uljanovskin alue, Ulla-Maija Forsberg, Unkari, Unkarilaiset, Unkarin kieli, Ural (vuoristo), Uralilainen foneettinen aakkosto, Uralilainen sanasto, Uralilais-siperialaiset kielet, Uralilaiset kansat, Uralilaisten kielten alkukoti, Uumajansaame, Uumajansaamelaiset, Vah, Valdai, Valdainkarjalaiset, Valkeajärvi (Vologdan alue), Varhaiskantasuomi, Varsinaiskarjala, Varsinaissuomalaiset, Vatja, Vatjalaiset, Võro, Võrolaiset, Venäjä, Venäjän kieli, Vepsäläiset, Vepsän kieli, Verbi, Virallinen kieli, Viro, Virolaiset, Viron kieli, Viron murteet, Vokaalisointu, Volžsk, Volgalaiset kielet, Vologdan alue, Vuorimarin kieli, Vym, Vytšegda, Wilhelm Lagus, Yhdysvallat, Ylä-Laukaa, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Yrjö Toivonen, Zjuzdinin komit, 1800-luku. Laajenna indeksi (294 lisää) » « Kutistua indeksi

Abur

Komia aburilla kirjoitettuna Abur eli muinaispermiläiset aakkoset on suomalais-ugrilaisten komin ja komipermjakin kielten kirjoittamiseen käytetty muinainen aakkosto.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Abur · Katso lisää »

Afanasjevon piiri

Afanasjevon piiri Kirovin alueen kartalla. Afanasjevon piiri on kunnallinen itsehallintoalue Kirovin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Afanasjevon piiri · Katso lisää »

Agglutinatiivinen kieli

Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Agglutinatiivinen kieli · Katso lisää »

Akkalansaame

Akkalansaame on kuollut uralilainen kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Akkalansaame · Katso lisää »

Akkalansaamelaiset

Akkalansaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Akkalansaamelaiset · Katso lisää »

Akkusatiivi

Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Akkusatiivi · Katso lisää »

Alatyr

Alatyr (tšuvassiksi Улатӑр, Ulatăr, ersäksi Rator), on Suraan lännestä laskeva joki Keski-Venäjällä Mordvan ja Tšuvassian tasavalloissa ja Nižni Novgorodin alueella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Alatyr · Katso lisää »

Altailaiset kielet

Altailaisten kielien puhuma-alueet. sininen: turkkilaiset kielet, vihreä: mongolilaiset kielet, punainen: tunguusikielet, keltainen: korean kieli, violetti: japanilaiset kielet, tummanpunainen: ainun kieli. Altailaiset kielet on kielitieteen historiassa esiintyvä hypoteettinen kielikunta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Altailaiset kielet · Katso lisää »

Ante Aikio

Ante Aikio, pohjoissaameksi Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (s. 1977) on suomensaamelainen kielitieteilijä, joka vuodesta 2015 alkaen toimii saamen kielen professorina Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa Norjassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ante Aikio · Katso lisää »

Asko Parpola

Asko Parpola vuonna 2010. Asko Heikki Siegfried Parpola (s. 12. heinäkuuta 1941 Forssa) on suomalainen indologian ja Etelä-Aasian tutkimuksen emeritusprofessori Helsingin yliopistosta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Asko Parpola · Katso lisää »

Australia

Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Australia · Katso lisää »

Šuryškaryn piiri

Šuryškaryn piiri on paikallinen kuntatason itsehallintoalue Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan lounaisosassa Pohjois-Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Šuryškaryn piiri · Katso lisää »

Baškortostan

Baškortostan tai Baškiria on Venäjän federaatioon kuuluva, runsaan neljän miljoonan asukkaan tasavalta Euroopan itäisimmässä osassa Uralvuoriston eteläpäässä, osittain Aasiassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Baškortostan · Katso lisää »

Baltian maat

Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Baltian maat · Katso lisää »

Balttilaiset kielet

Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Balttilaiset kielet · Katso lisää »

Berjozovo

Berjozovo on kaupunkityyppinen taajama Tjumenin alueen Hanti-Mansian piirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Berjozovo · Katso lisää »

Besermanin murre

Udmurtin murteiden kartta. Besermanin murre on merkitty karttaan mustalla timantilla Besermanin murre (myös besermanin kieli) on udmurtin murre, johon tataarin kieli on vaikuttanut voimakkaasti vuosisatojen ajan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Besermanin murre · Katso lisää »

Besermanit

Besermanit (udmurtiksi бесерманъёс, besermanjos) ovat udmurtteihin kuuluva etninen ryhmä Udmurtian luoteisosassa ja Kirovin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Besermanit · Katso lisää »

Björn Collinder

Björn Collinder (22. heinäkuuta 1894 Sundsvall, Ruotsi – 20. toukokuuta 1983 Wien, Itävalta) oli ruotsalainen kielitieteilijä, joka oli perehtynyt fennougristiikkaan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Björn Collinder · Katso lisää »

Boreaalinen vyöhyke

Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Boreaalinen vyöhyke · Katso lisää »

Csángót

Csángót (yks. csángó;;, yks. Tschango, tai Tschangonen) ovat unkarilaisten alaryhmä (tai joukko erillisiä unkarilaisten alaryhmiä).

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Csángót · Katso lisää »

DNA-profilointi

Varhaisaikojen DNA-profilointia. DNA-profilointi (myös geneettinen sormenjälkitutkimus, DNA-testi) tarkoittaa tekniikoita, joilla eliöyksilön identiteetti määritetään sen kudoksesta tai eritteestä otetusta näytteestä eristetyn DNA:n perusteella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja DNA-profilointi · Katso lisää »

Enetsin kieli

Enetsin kieli (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien enetsien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Enetsin kieli · Katso lisää »

Enetsit

Enetsit (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedit) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa enetsin kieltä puhuva kansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Enetsit · Katso lisää »

Erkki Itkonen

Erkki Itkonen syksyllä 1981. Erkki Esaias Itkonen (26. huhtikuuta 1913 Inari – 28. toukokuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen akateemikko ja suomalais-ugrilaisten kielten kansainvälisesti tunnustettuja tutkijoita.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Erkki Itkonen · Katso lisää »

Ersän kieli

Ersänkielinen musiikkikappale. Ersä on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten suomalais-ugrilaisen haaran volgalaiseen haaraan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ersän kieli · Katso lisää »

Eskimo-aleuttilaiset kielet

Eskimo-aleuttilaisten kielten levinneisyysalue Pohjois-Amerikassa. Eskimo-aleuttilaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa ja Itä-Siperiassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Eskimo-aleuttilaiset kielet · Katso lisää »

Eskimokielet

Eskimokielet on toinen eskimo-aleuttilaisen kielikunnan haaroista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Eskimokielet · Katso lisää »

Etelä-Pohjanmaan murre

Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielen länsimurteisiin kuuluva murre.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Etelä-Pohjanmaan murre · Katso lisää »

Eteläsaame

Eteläsaame on uralilainen kieli, jota puhuvat eteläsaamelaiset.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Eteläsaame · Katso lisää »

Eteläsaamelaiset

Eteläsaamelaisten asuinalue keltaisella, uumajansaamelaisten oranssilla. Eteläsaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Eteläsaamelaiset · Katso lisää »

Eteläviron kieli

Eteläviron (võro, seto, Mulgin murre ja Tarton murre sekä sammuneet Leivun murre, Lutsin murre ja Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Eteläviron kieli (eteläviroksi lõunaeesti kiil) tai eteläviron murreryhmä tai eteläviron murteet tai Tarton kieli on Kaakkois-Virossa puhuttava itämerensuomalainen alkuperäiskieli tai viron kielen murreryhmä, johon kuuluu neljä alueellista päämuotoa: Mulgin ja Tarton murteet sekä võron ja seton kielet.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Eteläviron kieli · Katso lisää »

Euraasia

Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Euraasia · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Eurooppa · Katso lisää »

Fennougristiikka

Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Fennougristiikka · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Genetiivi · Katso lisää »

Germaaniset kielet

fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Germaaniset kielet · Katso lisää »

Glazov

Glazov (udmurtiksi Глаз, Glaz) on noin sadantuhannen asukkaan teollisuuskaupunki Tšepetskijoen varrella Venäjällä Udmurtian tasavallan pohjoisosassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Glazov · Katso lisää »

Gottfried Leibniz

Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »

Hanti-Mansia

Hanti-Mansia eli Hantien ja mansien autonominen piirikunta on yksi Venäjän federaation 83 federaatiosubjektista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Hanti-Mansia · Katso lisää »

Hantin kieli

Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Hantin kieli · Katso lisää »

Hantit

Hantit (aikaisemmin ostjakit, hantiksi hanti tai hanti jah ’hantikansa’) ovat suomalais-ugrilainen kansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Hantit · Katso lisää »

Hatanga

Hatanga on taajama ja maalaiskunta Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Hatanga · Katso lisää »

Hämäläiset

Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Hämäläiset · Katso lisää »

Hämäläismurteet

Hämäläismurteiden puhuma-alue. 1. Perihämäläiset murteet 2. Etelähämäläiset murteet 3. Kaakkoishämäläiset murteet - 3A. Hollolan ryhmä - 3B. Porvoon ryhmä - 3C. Iitin ryhmä 4 Yläsatakuntalaiset murteet. Punaisella vinoviivoituksella on merkitty lounaiset välimurteet. Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja savolaismurteiden länsipuolella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Hämäläismurteet · Katso lisää »

Hevaa

Hevaa eli Vepsä on kylä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Lepäsin kunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Hevaa · Katso lisää »

Historiallis-vertaileva kielitiede

Historiallis-vertaileva kielitiede eli komparatiivinen kielentutkimus on historiallisen kielitieteen alue, joka tutkii kielisukulaisuutta käyttäen hyväksi historiallis-vertailevaa metodia.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Historiallis-vertaileva kielitiede · Katso lisää »

Ižma

Ižma on Petšoran sivujoki Komin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ižma · Katso lisää »

Ižmalaiset

Ižmalaiset eli Ižman komit eli izvalaiset (ижемские коми, ižemskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ižmalaiset · Katso lisää »

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

Yhdysvaltain presidentin puoliso Eleanor Roosevelt johti YK:n ihmisoikeuksien toimikuntaa, joka laati ihmisoikeuksien julistuksen. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) 10. joulukuuta 1948 kolmannessa yleiskokouksessaan hyväksymä oikeuksien julistus.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus · Katso lisää »

Inarinsaame

Inarinsaame (anarâškielâ) on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat äidinkielenään inarinsaamelaiset.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Inarinsaame · Katso lisää »

Inarinsaamelaiset

Inarinsaamelaiset ovat saamelaisryhmä, jonka perinteinen asuinalue on Inarijärven ympäristö Suomessa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Inarinsaamelaiset · Katso lisää »

Indoeurooppalainen kantakieli

Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Indoeurooppalainen kantakieli · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »

Indoiranilaiset kielet

Indo-Iranilaiset kielet Indoiranilaiset kielet ovat indoeurooppalaisten kielten itäinen kieliryhmä, joka jakautuu kahteen suureen alaryhmään, iranilaiseen ja indoarjalaiseen.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Indoiranilaiset kielet · Katso lisää »

Inkerikot

Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Inkerikot · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Inkeroisen kieli

Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Inkeroisen kieli · Katso lisää »

Insar

Insar on kaupunki, kaupunkikunta ja Insarin piirin hallinnollinen keskus Mordvan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Insar · Katso lisää »

Iranilaiset kielet

Iranilaisten kielten puhuma-alue. Iranilaiset kielet ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluva keskenään sukua oleva kieliryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Iranilaiset kielet · Katso lisää »

Irtyš

Irtyš (kazakiksi Ертіс, tat. İrteş) on Obin suurin, 4 248 kilometriä pitkä sivujoki Kiinassa, Kazakstanissa ja Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Irtyš · Katso lisää »

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Itä-Karjala · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Itämurteet

Savolaismurteet (6.) ja kaakkoismurteet (7.) ovat suomen kielen itämurteita. Itämurteet ovat Suomen itäosissa puhuttavia suomen kielen murteita.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Itämurteet · Katso lisää »

Itäsaamelaiskielet

Itäsaamelaiskielet eli itäsaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Itäsaamelaiskielet · Katso lisää »

Itäslaavilaiset kielet

Itäslaavilaiset kielet on yksi slaavilaisten kielten kolmesta alaryhmästä, suurin puhujien määrällä mitattuna.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Itäslaavilaiset kielet · Katso lisää »

Jamalin Nenetsia

Jamalin Nenetsia eli Jamalin nenetsien autonominen piirikunta tai Jamalin Nenetsi on runsaan 520 000 asukkaan hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Jamalin Nenetsia · Katso lisää »

Janne Saarikivi

Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Janne Saarikivi · Katso lisää »

Jaransk

Jaranskin vaakuna. Jaransk on kaupunki Kirovin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Jaransk · Katso lisää »

Jazvan komi

Jazvan komi on Venäjällä Permin aluepiirin koillisosassa puhuttu komin kielen muoto, jota näkökulmasta riippuen pidetään komipermjakin murteena tai yhtenä komin kolmesta päämurteesta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Jazvan komi · Katso lisää »

Jazvan komit

Jazvan komit ovat Venäjällä Permin aluepiirin Krasnovišerskin piirissä asuva komiryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Jazvan komit · Katso lisää »

János Sajnovics

János Sajnovics (12. toukokuuta 1733 Tordas, Unkari – 4. toukokuuta 1785 Buda, Unkari) oli unkarilainen jesuiitta ja oppinut, joka harrasti kielitiedettä, matematiikkaa ja tähtitiedettä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja János Sajnovics · Katso lisää »

Jelabuga

Jelabugan symboli – bolgaarien linnoituksen torni. Kazanskaja-katu Jelabugassa. Bolšaja Pokrovskaja -katu. Gassarinkatu. Jelabuga (tataariksi Алабуга, Alabuğa) on kaupunki Tatarstanin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Jelabuga · Katso lisää »

Jeniseiläiskielet

Jeniseiläiskielten levinneisyys 1600-luvulla (viivoitus) ja 1900-luvun lopussa (punainen väri). Jeniseiläiskielet eli jeniseiläiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Siperiassa Jenisein varrella Krasnojarskin aluepiirissä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Jeniseiläiskielet · Katso lisää »

Joškar-Ola

Joškar-Ola on Venäjän federaatioon kuuluvan Marin tasavallan pääkaupunki.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Joškar-Ola · Katso lisää »

Johanna Nichols

Johanna Nichols (s. 1945 Iowa City, Iowa, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kielitieteilijä ja Kalifornian yliopiston, Berkeley, slaavilaisen kielitieteen ja kirjallisuuden professori emerita.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Johanna Nichols · Katso lisää »

Jorma Koivulehto

Jorma Juhani Koivulehto (12. lokakuuta 1934 Tampere – 23. elokuuta 2014) oli Helsingin yliopiston germaanisen filologian professori ja suomen kielen lainasanojen tutkija.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Jorma Koivulehto · Katso lisää »

Juha Janhunen

Juha Janhunen (s. 12. helmikuuta 1952 Pori) on ollut vuodesta 1994 Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Juha Janhunen · Katso lisää »

Jukagiiriset kielet

Jukagiiristen kielten levinneisyys 1600-luvulla (viivoitus) ja 1900-luvulla (punainen). Jukagiiriset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhuvat jukagiirit Itä-Siperiassa Sahan tasavallassa ja Magadanin alueella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Jukagiiriset kielet · Katso lisää »

Juratsi

Juratsi on uralilainen kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Juratsi · Katso lisää »

Juratsit

Juratsit olivat samojedeihin kuulunut kansa, joka asui Siperiassa alisen Jenisei-joen länsipuolella olevalla tundra-alueella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Juratsit · Katso lisää »

Kaakkoiset lappalaiset

Kaakkoiset lappalaiset tai lopilaiset olivat useiden, lähinnä venäläisten, arkeologien ja kielitieteilijöiden mukaan suomalais-ugrilainen ryhmä, joka asui Valgetjärven ympäristössä nykyisillä Vologdan ja Arkangelin alueilla sekä Karjalassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kaakkoiset lappalaiset · Katso lisää »

Kaakkoismurteet

Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »

Kalevi Wiik

Kaino Kalevi Wiik (2. elokuuta 1932 Turku – 12. syyskuuta 2015 Turku) oli suomalainen kielitieteilijä ja Turun yliopiston fonetiikan professori vuosina 1968–1997.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kalevi Wiik · Katso lisää »

Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä

Fonetiikan professori Kalevi Wiik (1932–2015) argumentoi kirjoissaan Eurooppalaisten juuret (2002) ja Suomalaisten juuret (2004) jo aiemmin esittelemäänsä teoriaa suomalaisten alkuperästä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä · Katso lisää »

Kamassin kieli

Kamassi on sammunut uralilainen kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kamassin kieli · Katso lisää »

Kamassit

Kamassit olivat samojedeihin kuulunut kansa, joka asui Siperiassa Kan- ja Mana-jokien vesistöalueilla sekä itäisessä Sajan-vuoristossa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kamassit · Katso lisää »

Kampakeraaminen kulttuuri

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kampakeraaminen kulttuuri · Katso lisää »

Kanada

Kanada (engl. ja) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kanada · Katso lisää »

Kaninin niemimaa

Kaninin niemimaan sijainti Kaninin niemimaa on niemimaa Nenetsian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kaninin niemimaa · Katso lisää »

Kantakieli

Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kantakieli · Katso lisää »

Kantasuomi

Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kantasuomi · Katso lisää »

Kantaurali

Kantaurali on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu historiallis-vertailevan kielitieteen metodien avulla.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kantaurali · Katso lisää »

Karjalaiset

Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Karjalaiset · Katso lisää »

Karjalaiset (kansa)

Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »

Karpaattien allas

Kartassa Karpaattien allas on merkitty numerolla III. ja Karpaattien vuoristo numerolla IV. Itävallan (A), Slovakian (SK), Kroatian (HR), Serbian (SR), Romanian (RO) ja Ukrainan (UK) alueille. Karpaattien allas on Karpaattien ja Alppien rajaama allasalue itäisessä Keski-Euroopassa, Unkarissa ja sen lähialueilla.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Karpaattien allas · Katso lisää »

Keminsaame

Keminsaame on kuollut saamelaiskieli, jota puhuttiin Kemin Lapissa, nykyisen Suomen Lapin keski- ja eteläosissa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Keminsaame · Katso lisää »

Keminsaamelaiset

Keminsaamelaiset olivat Suomen nykyisen alueen sisällä itäisin niistä kansatieteellisistä ja historiallisista pääryhmistä, joihin saamelaiset vakiintuneesti on jaettu.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Keminsaamelaiset · Katso lisää »

Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet

250px Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet ovat suomen kielen murteita, joita puhutaan Etelä-Pohjanmaan järviseudun pohjoispuolelta aina Peräpohjan eteläisimpään osaan asti.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Keski- ja pohjoispohjalaiset murteet · Katso lisää »

Keskinäinen ymmärrettävyys

Keskinäinen ymmärrettävyys tarkoittaa toisilleen sukua olevien kielten tai murteiden välistä suhdetta, jossa yhden kielen tai murteen puhuja ymmärtää myös toista sukulaiskieltä tai murretta sitä erikseen opiskelematta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Keskinäinen ymmärrettävyys · Katso lisää »

Ket (joki)

Ket on joki Krasnojarskin aluepiirissä ja Tomskin alueella Siperiassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ket (joki) · Katso lisää »

Kieli

Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kieli · Katso lisää »

Kielikunta

Kielikunta on yhteistä alkuperää olevien kielten laajin mahdollinen ryhmä, johon kuuluvat kielet periytyvät samasta kantakielestä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kielikunta · Katso lisää »

Kieltoverbi

Kieltoverbi on verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kieltoverbi · Katso lisää »

Kiltinänsaame

Kiltinänsaame eli kildininsaame on Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat kiltinänsaamelaiset.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kiltinänsaame · Katso lisää »

Kiltinänsaamelaiset

Kiltinänsaamelaiset eli kildininsaamelaiset ovat Venäjällä elävä saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä, jonka määräksi arvioitiin noin 1 000 henkilöä vuonna 1995.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kiltinänsaamelaiset · Katso lisää »

Koltansaame

Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Koltansaame · Katso lisää »

Koltat

Koltat eli kolttasaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Suomen Lapissa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä sekä Norjassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Koltat · Katso lisää »

Komin kieli

Komi (myös syrjääni) on suomalais-ugrilainen kieli, jota puhuvat pääasiassa Venäjällä sijaitsevan Komin tasavallan komit.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Komin kieli · Katso lisää »

Komin tasavalta

Komi eli Komin tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Euroopan koillisosassa pääasiassa Petšoran vesistöalueella Uralvuorten länsipuolella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Komin tasavalta · Katso lisää »

Komipermjakin kieli

Komipermjakki eli Permin komi (komipermjakiksi коми-пермяцкöй кыв, коми кыв) on komipermjakkien puhuma suomalais-ugrilainen kieli Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Komipermjakin kieli · Katso lisää »

Komipermjakit

Komipermjakit (muita nimityksiä Permin komit, permjakit; komipermjakiksi коми-пермяккез, komi-permjakkez) ovat Venäjällä etupäässä Permin aluepiiriin kuuluvassa Permin Komin piirikunnassa asuva suomalais-ugrilaista komipermjakin kieltä puhuva kansa ja toinen komien pääryhmä komisyrjäänien ohella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Komipermjakit · Katso lisää »

Komit

Komit ovat Pohjoiseen jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Uralvuoriston länsipuolella elävä suomalais-ugrilainen kansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Komit · Katso lisää »

Konda

Konda on Obin vesistöön kuuluvan Irtyšin sivujoki Tjumenin alueeseen kuuluvassa Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Konda · Katso lisää »

Kontupohja

Kontupohja on kaupunki ja kaupunkikunta Äänisen luoteisrannalla Kontupohjanlahden perukassa Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä, 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kontupohja · Katso lisää »

Kozmodemjansk

Kozmodemjansk on kaupunki Marin tasavallan Vuorimarin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kozmodemjansk · Katso lisää »

Krasnojarskin aluepiiri

Krasnojarskin aluepiiri on yksi Venäjän federaation suurimmista subjekteista (alue).

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Krasnojarskin aluepiiri · Katso lisää »

Krasnoslobodsk

Krasnoslobodsk (mord. ja) on pieni kaupunki Venäjällä Mordvan tasavallan länsiosassa Krasnoslobodskin piirissä, Mokšajoen länsirannalla.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Krasnoslobodsk · Katso lisää »

Kreevinin murre

Bauskan kunnan sijainti Latvian kartalla. Kreevinin murre oli Latviassa Bauskan ympäristössä asuneiden vatjalaisten kreevinien puhuma vatjan murre.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kreevinin murre · Katso lisää »

Kreevinit

Kreevinit olivat Latvian alueella eläneitä vatjalaisia.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kreevinit · Katso lisää »

Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten

Lianhuan luolan tippukivien hiili-13-käyrä ajalta 5 200–3 400 vuotta sitten. Noin 4 170 vuoden kohdalla näkyy terävä piikki. Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten (4,2 kilovuoden tapahtuma) oli jakso, jolloin Lähi-idässä ja Kiinassa kuivuus aiheutti nälänhätää ja harvensi asutusta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten · Katso lisää »

Kukkosi

Kukkosi (vatjaksi Kukkuzi) on Suuren-Lutskan kunnassa Venäjällä sijaitseva kylä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kukkosi · Katso lisää »

Kuolansaamelaiset

Kuolan saamelaiset ovat Kuolan niemimaalla Venäjällä asuvia saamelaisia.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kuolansaamelaiset · Katso lisää »

Kuollut kieli

Kuollut kieli tai sammunut kieli on kieli, jota kukaan ei enää puhu äidinkielenään.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kuollut kieli · Katso lisää »

Kuujärvi

Kuujärven kunta Aunuksen piirin kartalla. Kuujärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kuujärvi · Katso lisää »

Kuurinmaa

Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kuurinmaa · Katso lisää »

Kveenin kieli

Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kveenin kieli · Katso lisää »

Kveenit

Kveenien asuinalueita. Kveenipariskunta lypsämässä poroa 1800-luvun lopussa Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kveenit · Katso lisää »

Kyrillinen kirjaimisto

Kyrillinen ei ole virallinen, mutta se on käytössä epävirallisesti Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Kyrillinen kirjaimisto · Katso lisää »

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Lainasana · Katso lisää »

Latiivi

Latiivi eli suuntasija on yleisnimi paikallissijoille, jotka ilmaisevat siirtymistä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Latiivi · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Latvia · Katso lisää »

Länsimurteet

Suomen kielen länsimurteita ovat1. lounaismurteet2. hämäläismurteet3. Etelä-Pohjanmaan murre4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5. peräpohjalaiset murteet Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Länsimurteet · Katso lisää »

Länsipohjalaiset

Länsipohjalaiset (myös tornionjokilaaksolaiset, meänkieleksi mm. lantalaiset) ovat historiallisesti Länsipohjassa asuva suomalainen alkuperäisväestö.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Länsipohjalaiset · Katso lisää »

Länsisaamelaiskielet

Länsisaamelaiskielet eli länsisaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskielten haara.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Länsisaamelaiskielet · Katso lisää »

Leningradin alue

Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Leningradin alue · Katso lisää »

Letka

Letkajoki Kirovin alueen Slobodskoin piirissä. Letka (komiksi ja venäjäksi Ле́тка) on Volgan vesistöön kuuluvan Vjatkan sivujoki Komin tasavallan eteläosassa ja Kirovin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Letka · Katso lisää »

Liitepartikkeli

Liitepartikkelit ovat varsin irrallisia sanan loppuun liitettäviä morfeemeja, jotka luetaan sanaluokkansa perusteella partikkeleihin.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Liitepartikkeli · Katso lisää »

Liiviläiset

Liiviläiset ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Liiviläiset · Katso lisää »

Liivin kieli

Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Liivin kieli · Katso lisää »

Liivinmaa

Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Liivinmaa · Katso lisää »

Liudennus

Liudennus, palatalisaatio, palataalistuminen eli muljeeraus tarkoittaa konsonantin ääntymistä siten, että kielen etuselkä kohoaa suulakea vasten:n ääntymäasentoa kohden.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Liudennus · Katso lisää »

Livvinkarjala

Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Livvinkarjala · Katso lisää »

Ljapin

Ljapin (myös Sygva, Сыгва; Hulga, Хулга) on Obin vesistöön kuuluvan Severnaja Sosvan sivujoki Tjumenin alueeseen kuuluvassa Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ljapin · Katso lisää »

Lokatiivi

Lokatiivi on yleismerkityksinen olosija eli paikallissijoihin kuuluva sijaintia ilmoittava sijamuoto.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Lokatiivi · Katso lisää »

Lounaismurteet

Lounaismurteiden levinneisyysalue Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttuja suomen kielen murteita.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Lounaismurteet · Katso lisää »

Lozva

Lozva on Obin vesistöön kuuluvan Tavdan alkujoki Sverdlovskin alueen pohjoisosassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Lozva · Katso lisää »

Luulajansaame

Luulajansaame on uralilainen kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Luulajansaame · Katso lisää »

Luulajansaamelaiset

Luulajanjansaamelaiset ovat saamelaisten etninen ryhmä, joka elää pääasiassa Pohjois-Ruotsissa Luulajanjoen alueella pohjoissaamelaisten ja piitimensaamelaisten välissä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Luulajansaamelaiset · Katso lisää »

Luza

Luzajoki Kirovin alueella. Luza (komiksi ja venäjäksi Лу́за) on Vienanjoen vesistöön kuuluvan Jugin sivujoki Komin tasavallassa sekä Kirovin ja Vologdan alueilla Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Luza · Katso lisää »

Luzalaiset

Luzalaiset eli Luzan komit (прилузские коми, priluzskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Luzalaiset · Katso lisää »

Lyydiläiset

Lyydiläiset eli lyydiköt ovat Aunuksenkannaksen itäosassa elävä itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Lyydiläiset · Katso lisää »

Lyydin kieli

Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Lyydin kieli · Katso lisää »

Malmyž

upright.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Malmyž · Katso lisää »

Mansin kieli

Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Mansin kieli · Katso lisää »

Mansit

200px Mansit (aikaisemmin vogulit) ovat Venäjällä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa ja sen lähialueilla asuva suomalais-ugrilaista mansin kieltä puhuva kansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Mansit · Katso lisää »

Marin kieli

Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Marin kieli · Katso lisää »

Marin tasavalta

Marin tasavalta, Mari El eli Mari (myös Marinmaa, eli Марий Эл, Mari El, eli Мары Эл, Mary El, eli Мари́й Эл, Mari El) on tasavalta Volgan rannalla Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Marin tasavalta · Katso lisää »

Marit

Marit eli marilaiset (aikaisemmin tšeremissit) on volgansuomalainen kansa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Marit · Katso lisää »

Martin Fogel

Martin Fogel, taiteilija Christian Fritzsch Martin Fogel (1635–1675) oli saksalainen historioitsija ja polyglotti, jota voidaan jälkikäteisesti pitää fennougristiikan isänä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Martin Fogel · Katso lisää »

Matorin kieli

Matori (motori) on kuollut uralilainen kieli, joka kuului samojedikielten eteläsamojedilaiseen ryhmään.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Matorin kieli · Katso lisää »

Matorit

Matorit olivat samojedeihin kuulunut kansa, joka asui Siperiassa itäisten Sajanvuorten pohjoisilla rinteillä, lähellä Mongolian rajaa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Matorit · Katso lisää »

Matthias Alexander Castrén

Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »

Meštšeran kieli

Meštšeran kieli on muinaisten meštšeralaisten puhuma kuollut suomalais-ugrilainen kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Meštšeran kieli · Katso lisää »

Meänkieli

Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Meänkieli · Katso lisää »

Merisaamelaiset

Merisaamelainen Finnmarkissa, kuva vuodelta 1884 Merisaamelaiset ovat toinen pohjoissaamelaisten kulttuurillisista ryhmistä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Merisaamelaiset · Katso lisää »

Merjan kieli

Merjan kieli oli suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuulunut kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Merjan kieli · Katso lisää »

Metallurgia

Metallurgia on luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin kuuluva tieteenala/oppi, joka käsittelee metallien (tai laajemmin käsitettynä myös muiden epäorgaanisten materiaalien) valmistus- ja jalostusmenetelmiä sekä tutkii niiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia usein metallien kiderakenteen näkökulmasta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Metallurgia · Katso lisää »

Metsäaro

Pohjois-Amerikan pohjoisimman Kanadassa olevan preerian ''aspen parkland'' on metsäaroa. Metsäaro on yleensä lauhkealla vyöhykkeellä sijaitseva kasvillisuustyyppi, jossa kasvaa laajoja ruohostoja ja puita.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Metsäaro · Katso lisää »

Metsästäjä-keräilijät

sanien perhe. Metsästäjä-keräilijät ovat ihmisiä, jotka hankkivat ravintonsa suoraan luonnosta metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Metsästäjä-keräilijät · Katso lisää »

Mokšan kieli

Mokša on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten volgalaiseen haaraan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Mokšan kieli · Katso lisää »

Mongolilaiset kielet

Mongolilaiset kielet on kolmentoista pääasiassa Keski-Aasiassa puhuttavan kielen muodostama kielikunta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Mongolilaiset kielet · Katso lisää »

Mordva

Mordva (mokšaksi, ersäksi ja) on tasavalta Itä-Euroopassa Volgan länsipuolella Venäjän federaatiossa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Mordva · Katso lisää »

Mordvalaiset

Mordvalaiset ovat suomalais-ugrilainen kansa, jotka ovat jakautuneet kahteen erilaisia kielimuotoja, mordvalaiskieliä, puhuvaan kansaan: ersää puhuviin ersäläisiin ja mokšaa puhuviin mokšalaisiin.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Mordvalaiset · Katso lisää »

Mordvalaiset kielet

Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »

Morki

Morki tai Morko on Marin tasavallassa Venäjällä sijaitseva kaupunkityyppinen taajama ja Morkin piirin hallinnollinen keskus.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Morki · Katso lisää »

Muinais-DNA

Muinais-DNA on muinaisista näytteistä eristettyä DNA:ta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Muinais-DNA · Katso lisää »

Murmanskin alue

Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Murmanskin alue · Katso lisää »

Muroman kieli

Muroma oli suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuulunut kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Muroman kieli · Katso lisää »

Nenetsi

Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli, jota puhuvat nenetsit.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Nenetsi · Katso lisää »

Nenetsia

Nenetsia eli Nenetsien autonominen piirikunta on Venäjän federaation autonominen piirikunta Pohjoisen jäämeren rannalla Koillis-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Nenetsia · Katso lisää »

Nenetsit

Nenetsit (nenəj nnəče;, nentsy) eli jurakit ovat samojedikansa, joka asuu Arkangelin ja Jeniseijoen välisellä alueella Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiaan kuuluvilla Jamalin ja Taimyrin niemimailla sekä Komin tasavallassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Nenetsit · Katso lisää »

Nganasanin kieli

Nganasanin kieli (aikaisempi nimitys tavgi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien nganasanien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Nganasanin kieli · Katso lisää »

Nganasanit

Nganasanit (aikaisempia nimityksiä tavgit, tavgisamojedit; nganasaniksi ńaa) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa nganasanin kieltä puhuva kansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Nganasanit · Katso lisää »

Niittymarin kieli

Niittymari eli itämari on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten volgalaiseen haaraan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Niittymarin kieli · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Nominatiivi · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Norja · Katso lisää »

Nostraattiset kielet

Nostraattiset kielet on toisilleen sukulaisiksi arveltujen kieliryhmien eli kieliperheiden ryhmä, joka on hypoteettinen ja kiistanalainen.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Nostraattiset kielet · Katso lisää »

Novgorodin tuohikirjeet

itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti. Novgorodin tuohikirjeiksi kutsutaan vanhan Novgorodin kaupungin kaivauksissa löydettyjä tuohelle kirjoitettuja tekstejä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Novgorodin tuohikirjeet · Katso lisää »

Nuorakeraaminen kulttuuri

Nuorakeraamisen kulttuurin, eli vasarakirveskulttuurin, levinneisyysalue. Nuorakeraaminen kulttuuri tai vasarakirveskulttuuri on kivikauden neoliittisella kaudella laajalla alueella vallinnut kulttuuri.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Nuorakeraaminen kulttuuri · Katso lisää »

Ob

Ob (hantiksi Aas, Jag, Kolta tai Jema, nenetsiksi Kolta tai Kuay, tataariksi Omar tai Umar) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja läntisin Siperian suurista joista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ob · Katso lisää »

Obinugrilaiset kielet

Obinugrilaiset kielet on kahden Länsi-Siperiassa puhuttavan uralilaisten kielten ugrilaiseen ryhmään kuuluvan kieliryhmän, hantin ja mansin yhteisnimitys.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Obinugrilaiset kielet · Katso lisää »

Olhavan tšuudit

Olhavan tšuudit olivat Olhavanjoen seudulla elänyt suomalais-ugrilainen kansa tai ryhmä, jota vanhastaan on pidetty kieleltään itämerensuomalaisina.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Olhavan tšuudit · Katso lisää »

Orenburgin alue

Orenburgin kasakoita 1800-luvulla Orenburgin alue on yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Orenburgin alue · Katso lisää »

Otto Donner (kielitieteilijä)

Walter Runeberg, Otto Donnerin rintakuva Otto Donner Otto Donner (15. joulukuuta 1835 Kokkola – 17. syyskuuta 1909 Helsinki) oli Helsingin yliopiston sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori, kansallisten tieteiden organisaattori sekä kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö (nyk. opetusministeriä vastaava tehtävä), valtiopäivämies ja senaattori Mechelinin senaatissa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Otto Donner (kielitieteilijä) · Katso lisää »

Paavo Ravila

Paavo Ilmari Ravila (5. heinäkuuta 1902 Laukaa – 16. huhtikuuta 1974 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja yliopiston rehtori.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Paavo Ravila · Katso lisää »

Paimentolaiset

Paimentolaisia Tiibetissä Namtsojärven lähellä. Keskellä oleva asumus on nimeltään jurtta. Paimentolaiset eli pastoraaliset nomadit ovat liikkuvaa elämää viettäviä, karjaa kasvattavia ihmisiä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Paimentolaiset · Katso lisää »

Paleosiperialaiset kielet

Paleosiperialaiset kielet, paleoaasialaiset kielet, koillissiperialaiset kielet tai muinaissiperialaiset kielet on yhteisnimitys pienille siperialaisperäisille kielikunnille ja isolaattikielille.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Paleosiperialaiset kielet · Katso lisää »

Pekka Sammallahti

Pekka Lars Kalervo Sammallahti (s. 21. toukokuuta 1947 Helsinki) on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen emeritusprofessori.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Pekka Sammallahti · Katso lisää »

Pelym

Pelym (myös Bolšoi Pelym, Большой Пелым) on Obin vesistöön kuuluvan Tavdan sivujoki Sverdlovskin alueen pohjoisosassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Pelym · Katso lisää »

Penzan alue

Penzan alue on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Penzan alue · Katso lisää »

Peräpohjalaiset murteet

Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Peräpohjalaiset murteet · Katso lisää »

Permiläiset kielet

Permiläiset kielet on yksi uralilaisten kielten nykyisen tutkimuksen määrittelemistä seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Permiläiset kielet · Katso lisää »

Permin aluepiiri

Permin aluepiiri on hallintoalue Volgan federaatiopiirissä Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Permin aluepiiri · Katso lisää »

Petšora

Petšora (ven. ja komiksi Печо́ра) on Barentsinmeren Petšoranlahteen laskeva joki Venäjällä Komin tasavallassa ja Nenetsian autonomisessa piirikunnassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Petšora · Katso lisää »

Petšoralaiset

Petšoralaiset, yläpetšoralaiset eli Petšoran komit (верхнепечорцы, verhnepetšortsy; печорские коми, petšorskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Petšoralaiset · Katso lisää »

Pihkovan alue

Pihkovan alue on hallinnollinen alue Länsi-Venäjällä Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Pihkovan alue · Katso lisää »

Piitimensaame

Piitimensaame eli arjeploginsaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat piitimensaamelaiset.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Piitimensaame · Katso lisää »

Piitimensaamelaiset

Piitimensaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Norjassa ja Ruotsissa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Piitimensaamelaiset · Katso lisää »

Pohjalaiset

Pohjalaiset on nimitys Pohjanmaan asukkaille yhtenä suomalaisten heimoista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Pohjalaiset · Katso lisää »

Pohjoinen jäämeri

Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »

Pohjoismansi

Pohjoismansi on mansin kielen ainut nykyisin puhuttava murre.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Pohjoismansi · Katso lisää »

Pohjoissaame

Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Pohjoissaame · Katso lisää »

Pohjoissaamelaiset

Pohjoissaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Pohjoissaamelaiset · Katso lisää »

Possessiivisuffiksi

Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Possessiivisuffiksi · Katso lisää »

Prääsä

Prääsän piirin keskuskirjasto Prääsä (karjalaksi Priäžä, aikaisemmin myös Teru) on kaupunkikunta ja sen keskuksena toimiva kaupunkityyppinen taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä Kuolan valtatien (M18) varrella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Prääsä · Katso lisää »

Raja-Karjala

Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Raja-Karjala · Katso lisää »

Riho Grünthal

Riho Grünthal vuonna 2014. Riho Manivald Villem Grünthal (s. 22. toukokuuta 1964 Helsinki) on suomalainen fennougristi.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Riho Grünthal · Katso lisää »

Romania

Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Romania · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ruotsi · Katso lisää »

Rutto

Rutto on tarttuva kuumetauti, jonka aiheuttaa Yersinia pestis -bakteeri.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Rutto · Katso lisää »

Saamelaiset

Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Saamelaiset · Katso lisää »

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Saamelaiskielet · Katso lisää »

Sajan

Sajan on vuoristoalue eteläisessä Siperiassa Mongolian rajan tuntumassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Sajan · Katso lisää »

Salatsi

Salatsi (latviaksi Salacgrīva) on kaupunki Vidzemen historiallisella alueella Latvian pohjoisosassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Salatsi · Katso lisää »

Samaran alue

Samaran alue on hallinnollinen alue Venäjällä Volgan mutkan eteläpuolella Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Samaran alue · Katso lisää »

Samojedikielet

Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Samojedikielet · Katso lisää »

Sarapul

Sarapul on noin sadantuhannen asukkaan teollisuuskaupunki Kamajoen varrella Udmurtian kaakkoisosassa Venäjällä, 66 kilometriä tasavallan pääkaupungista Iževskistä kaakkoon.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Sarapul · Katso lisää »

Savolaiset

Savolaisilla tarkoitetaan itäsuomalaisesta Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Savolaiset · Katso lisää »

Savolaismurteet

Savolaismurteiden puhuma-alueSavolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Savolaismurteet · Katso lisää »

Seima-Turbino-ilmiö

Putkikirves ja pronssinen keihäänkärki Turbinon kalmistoista. Pronssisia putkikirveitä Galitsin kätköstä. Hopeapronssisia keihäänkärkiä Turbinon hautapaikalta. Seima-Turbino-ilmiön löytöesineistöä Galitsin kätköstä (hirvenpääveitsi) Pronssinen veistos. Pronssinen reikäkirves Turbinon kalmistoista. Seima-Turbino-ilmiö viittaa Euraasiassa tehtyjen samankaltaisten pronssiesinelöytöjen laajaan levinneisyysalueeseen, joka on kiinnittänyt tutkijoiden huomion jo 1900-luvun alusta asti.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Seima-Turbino-ilmiö · Katso lisää »

Selkupin kieli

Selkupin kieli eli selkuppi (aikaisempi nimitys ostjakkisamojedi) on Venäjällä Ob- ja Jeniseijokien välisellä alueella asuvien selkuppien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Selkupin kieli · Katso lisää »

Selkupit

Selkupit eli ostjakkisamojedit on Venäjällä Siperiassa asuva samojedien ja Obin altaan aiemman väestön sulautumakansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Selkupit · Katso lisää »

Separatiivi

Separatiivi eli erosija, eronto, on paikallissija, joka ilmaisee poistumista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Separatiivi · Katso lisää »

Serbia

Serbia eli Serbian tasavalta on sisämaavaltio Balkanilla.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Serbia · Katso lisää »

Seton kieli

Seton kieli (setoksi ja võroksi seto kiil) on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva eteläviron kieliryhmän kieli, jota on pidetty myös yhtenä võron kielen murteena.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Seton kieli · Katso lisää »

Setukaiset

Setukaiset eli setut tai setot ovat kaakkoisimmassa Virossa entisessä Setumaan maakunnassa sekä Venäjän puolella elävä virolaisten ryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Setukaiset · Katso lisää »

Severnaja Sosva

Severnaja Sosva on Obin läntinen sivujoki Tjumenin alueeseen kuuluvassa Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Severnaja Sosva · Katso lisää »

Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Sija · Katso lisää »

Simo Parpola

Simo Kaarlo Antero Parpola (4. heinäkuuta 1943 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä, Helsingin yliopiston professori ja maailman tunnetuimpia assyriologeja.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Simo Parpola · Katso lisää »

Siperia

       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Siperia · Katso lisää »

Slaavilaiset kielet

Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Slaavilaiset kielet · Katso lisää »

Slobodskoi

Slobodskoin vaakuna. Slobodskoi (udmurtiksi Коллога, Kolloga) on kaupunki Kirovin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Slobodskoi · Katso lisää »

Slovakia

Slovakia eli Slovakian tasavalta on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Slovakia · Katso lisää »

Soikkola

Länsi-Inkerin suomalaiset, vatjalaiset ja inkeroiskylät ennen toista maailmansotaa. Soikkolan niemi ylhäällä keskellä. Inkeroispirtti Soikkolassa R. M. Gaben akvarelli vuodelta 1926. Soikkolan vuonna 1883 rakennetun ortodoksikirkon rauniot. Soikkola on entinen kylä Inkerissä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Soikkola · Katso lisää »

Spassk (Penzan alue)

Kaupungin vaakuna Spassk on Venäjällä Penzan alueella sijäitseva kaupunki ja Spasskin piirin hallinnollinen alue.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Spassk (Penzan alue) · Katso lisää »

Substraatti (kielitiede)

Substraatti (latinan sanoista sub ’alla’ ja stratum ’kerros’) on syrjäyttävässä kielessä ilmenevä syrjäytyneen kielen vaikutus.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Substraatti (kielitiede) · Katso lisää »

Sumeri

Sumerin kieli (𒅴𒂠, emeĝir ’alkuperäinen kieli’) on maailman vanhin tunnettu kieli, josta on säilynyt kirjoitettua tekstiä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Sumeri · Katso lisää »

Suomalais-permiläiset kielet

Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-saamelaiset kielet

Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-volgalaiset kielet

Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomen murteet

eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Suomen murteet · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Suomi · Katso lisää »

Sura

Sura (tšuvassiksi Сăр, Săr, mariksi Шур, Šur) on Volgaan laskeva joki Keski-Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Sura · Katso lisää »

Surgut

Surgut on Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan suurin kaupunki ja Venäjän tärkeimpiä öljyntuotannon keskuksia.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Surgut · Katso lisää »

Syktyvkar

Syktyvkar (v:een 1930 asti Усть-Сысольск, Ust-Sysolsk) on Komin tasavallan pääkaupunki Pohjois-Venäjällä Koillis-Euroopassa lähellä Sysola- ja Vytšegdajokien yhtymäkohtaa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Syktyvkar · Katso lisää »

Sysola

Sysola on Vienanjoen vesistöön kuuluvan Vytšegdan sivujoki Kirovin alueella ja Komin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Sysola · Katso lisää »

Székelyt

Székelyt (unkariksi Székelyek, romaniaksi Secui, saksaksi Szekler, latinaksi Siculi) ovat unkarilaisten alaryhmä, joka asuu pääasiassa Székelymaassa Transilvanian itäosassa Romaniassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Székelyt · Katso lisää »

Taipaleentakaiset tšuudit

Taipaleentakaiset tšuudit olivat oletettavasti Vienanjoen vesistön alueella, lähinnä nykyisellä Arkangelin alueella vedenjakajan eli taipaleen takana asuneita muinaisia ihmisiä, joista käytettiin tätä nimeä venäläisissä kronikoissa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Taipaleentakaiset tšuudit · Katso lisää »

Tarton murre

Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Tarton murre tai Tarton kieli on yksi eteläviron murteisiin kuuluvista murteista tai kielistä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tarton murre · Katso lisää »

Tavda

Tavda on Venäjällä Objoen vesistöön kuuluva joki.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tavda · Katso lisää »

Taz

Tazin vesistö. Taz on joki Jamalin Nenetsian piirikunnassa ja Krasnojarskin aluepiirin rajalla Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Taz · Katso lisää »

Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet

Tšuktšilais-kamtšatkalaisten kielten puhuma-alue kartalla Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Koillis-Siperiassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet · Katso lisää »

Tšuudit

Vienanmeren rannikolla ja siihen laskevien jokien varsilla asuivat kartassa näkyvän alueen ulkopuolella taipaleentakaiset tšuudit. Tšuudit on nimitys, jolla on useita merkityksiä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tšuudit · Katso lisää »

Temnikov

Temnikov (mord. ja) on kaupunki Temnikovin piirissä Mordvan tasavallan luoteisosassa Venäjällä, 158 kilometriä pääkaupungista Saranskista luoteeseen.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Temnikov · Katso lisää »

Terho Itkonen

Terho Klaus Itkonen (21. lokakuuta 1933 Helsinki – 29. maaliskuuta 1998 Nurmijärvi) oli suomen kielen tutkija ja pitkäaikainen Helsingin yliopiston suomen kielen professori (1965–1989).

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Terho Itkonen · Katso lisää »

Tihvinä

Tihvinä on kaupunki Leningradin alueen Tihvinän piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tihvinä · Katso lisää »

Tihvinänkarjalaiset

Tihvinän Karjala on erillinen karjalaisalue Boksitogorskin piirissä Leningradin alueen kaakkoisosissa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tihvinänkarjalaiset · Katso lisää »

Tisza

Tisza (Tisia tai Pathissus) on Tonavan suurin sivujoki ja Unkarin toiseksi pisin joki.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tisza · Katso lisää »

Toimalaiset

Toimalaiset olivat suomalais-ugrilainen kansa ja kieliryhmä, joka asui Arkangelin alueella Vienanjoen vesistöalueen eteläosassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Toimalaiset · Katso lisää »

Tomskin alue

Tomskin alue on Venäjän federaatioon kuuluva alue Keski-Siperiassa Aasiassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tomskin alue · Katso lisää »

Tonava

Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tonava · Katso lisää »

Tooni

Tooni on sanan tai tavun sävelkorko, joka olennaisesti vaikuttaa ilmaisun merkitykseen.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tooni · Katso lisää »

Transilvania

Transilvania (tai Transilvania) on historiallinen alue ja suuriruhtinaskunta, joka kattaa nykyisen Romanian keskiosat.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Transilvania · Katso lisää »

Tundra

Huippuvuorten tundraa. Norjan vuoristotundraa syksyllä. Kuolan niemimaan tundraa. Taimyrin niemimaan tundraa. Tundra on kylmyyden takia lähes aina puuton ja kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tundra · Katso lisää »

Tunguusikielet

Tunguusikielet ovat itäaasialainen kielikunta, johon kuuluu 12 keskenään varsin läheistä sukua olevaa kieltä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tunguusikielet · Katso lisää »

Turjansaame

Turjansaame (turjansaameksi Са̄мь кӣлл) on Kuolan niemimaalla Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat turjansaamelaiset.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Turjansaame · Katso lisää »

Turjansaamelaiset

Turjansaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Turjansaamelaiset · Katso lisää »

Turkkilaiset kielet

Turkkilaiset kielet ovat noin kolmekymmentä kieltä sisältävä kielikunta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Turkkilaiset kielet · Katso lisää »

Tver

Tver, aikaisemmin Kalinin (1931–1990), on kaupunki Venäjän federaatiossa Volga- ja Tvertsa-jokien yhtymäkohdassa Tverin alueella, 167 kilometriä Moskovan luoteispuolella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tver · Katso lisää »

Tverin alue

Tverin alue on Venäjän federaatioon kuuluva hallinnollinen alue Moskovan luoteispuolella, yksi Venäjän 83 liittovaltiosubjektista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tverin alue · Katso lisää »

Tverinkarjalaiset

Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä. Vuonna 2000 määräksi arvioitiin 100 000 – 200 000. 2020-luvulla arvioitiin, että määrä voisi enimmillään olla liki 60 000 henkeä. Karjalainen perinne on säilynyt Tverin karjalaiskylissä varsin hyvin, ja useat osaavat myös karjalan kieltä. Tverinkarjalaisten kohtalo on eronnut monista muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista siten, että heillä ei ole Venäjän liittovaltiossa omaa nimikkotasavaltaansa, toisin kuin eräillä muilla suomensukuisilla kansoilla, kuten udmurteilla ja marilaisilla. Tästä syystä tverinkarjalaiset ovat jääneet muiden tunnetumpien suomalais-ugrilaisten kansojen varjoon. Vuonna 1996 tverinkarjalaiset saavuttivat kulttuuriautonomian, joka kuitenkin toi tverinkarjalaisia tunnetuiksi myös kansainvälisissä yhteyksissä: tverinkarjalaiset pääsivät presidentti Boris Jeltsinin antaman asetuksen jälkeen jäseniksi suomalais-ugrilaisten kansojen liittoon ja Yhdistyneissä kansakunnissa toimivaan suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomiteaan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Tverinkarjalaiset · Katso lisää »

Udmurtia

Udmurtia eli Udmurtian tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva suomalais-ugrilaisten udmurttien nimikkotasavalta Koillis-Euroopassa Kama- ja Vjatkajokien välissä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Udmurtia · Katso lisää »

Udmurtin kieli

Udmurtti (aiemmin votjakki) on kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten permiläiseen haaraan, jota puhuvat udmurtit.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Udmurtin kieli · Katso lisää »

Udmurtit

Udmurtit ovat uralilainen kansa, joka puhuu uralilaisiin kieliin lukeutuvaa udmurttia.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Udmurtit · Katso lisää »

Udoralaiset

Udoralaiset eli Udoran komit (удорские коми, udorskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteelinen ryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Udoralaiset · Katso lisää »

Udoran piiri

Udoran piiri on kunnallinen itsehallintoalue Komin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Udoran piiri · Katso lisää »

Ufa

Ufa (ja,, mariksi Ӱпӧ, Üpö) on Baškortostanin tasavallan pääkaupunki Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoiskulmilla.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ufa · Katso lisää »

Ugrilaiset kielet

Ugrilaiset kielet ovat toinen uralilaisten kielten perinteisesti oletetun mutta nyttemmin historiallisena kieliryhmänä kyseenalaistetun suomalais-ugrilaisten kielten alaryhmän kahdesta kieliryhmästä - toinen kieliryhmä suomalais-ugrilaisten kielten sisällä ovat suomalais-permiläiset kielet.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Ukraina

Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ukraina · Katso lisää »

Uljanovskin alue

Uljanovskin alue on alue Venäjän federaation länsiosassa, Volgan seudulla.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Uljanovskin alue · Katso lisää »

Ulla-Maija Forsberg

Ulla-Maija Forsberg (o.s. Kulonen; s. 2. elokuuta 1960 Helsinki) on Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen eli fennougristiikan professori.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ulla-Maija Forsberg · Katso lisää »

Unkari

Unkari on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Unkari · Katso lisää »

Unkarilaiset

Unkarilaiset, 2000-luku Unkarilaiset eli madjaarit ovat uralilaisiin kansoihin kuuluva etninen ryhmä Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Unkarilaiset · Katso lisää »

Unkarin kieli

Unkari on uralilainen kieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Unkarin kieli · Katso lisää »

Ural (vuoristo)

Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ural (vuoristo) · Katso lisää »

Uralilainen foneettinen aakkosto

Uralilainen foneettinen aakkosto eli suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT) tai suomalais-ugrilainen transkriptio on foneettinen aakkosto, jolla voidaan täsmällisesti esittää kielen äänteitä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Uralilainen foneettinen aakkosto · Katso lisää »

Uralilainen sanasto

Seuraavassa taulukossa on joitakin uralilaista kielisukulaisuutta osoittavia sanarinnastuksia.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Uralilainen sanasto · Katso lisää »

Uralilais-siperialaiset kielet

464x464px Uralilais-siperialaiset kielet on hypoteettinen kielikunta, johon kuuluisivat seuraavat kielikunnat.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Uralilais-siperialaiset kielet · Katso lisää »

Uralilaiset kansat

Uralilaisten kansojen asuinalueet Nenetsilapsi Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Uralilaiset kansat · Katso lisää »

Uralilaisten kielten alkukoti

Uralilaisten kielten nykyinen levinneisyys. Uralilaisten kielten alkukodista on vuosien varrella esitetty erilaisia hypoteeseja.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Uralilaisten kielten alkukoti · Katso lisää »

Uumajansaame

Uumajansaame on uralilainen kieli, jota puhuvat uumajansaamelaiset.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Uumajansaame · Katso lisää »

Uumajansaamelaiset

Uumajansaamelaisten asuinalue oranssilla, eteläsaamelaisten keltaisella. Uumajansaamelaiset ovat saamelaisten etninen ryhmä, joka elää Keski-Ruotsissa Uumajanjoen alueella piitimensaamelaisten ja eteläsaamelaisten välissä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Uumajansaamelaiset · Katso lisää »

Vah

Vah on Obin keskijuoksun itäinen sivujoki Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Tjumenin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Vah · Katso lisää »

Valdai

Valdai on kaupunki, kaupunkikunta ja Valdain piirin hallinnollinen keskus Venäjällä Novgorodin alueella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Valdai · Katso lisää »

Valdainkarjalaiset

Sisä-Venäjän karjalaisasutus Peter von Köppenin laatimalla Euroopan-puoleisen Venäjän etnografisella kartalla vuodelta 1851. Valdainkarjalaiset olivat Valdain ylängöllä nykyisellä Novgorodin alueella asunut karjalaisryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Valdainkarjalaiset · Katso lisää »

Valkeajärvi (Vologdan alue)

Valkeajärvi eli Valgetjärvi on suuri järvi Vologdan alueella Venäjällä noin 100 kilometriä Äänisestä kaakkoon.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Valkeajärvi (Vologdan alue) · Katso lisää »

Varhaiskantasuomi

Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »

Varsinaiskarjala

Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »

Varsinaissuomalaiset

Varsinaissuomalaiset ovat Lounais-Suomessa sijaitsevan Varsinais-Suomen maakunnan asukkaita.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Varsinaissuomalaiset · Katso lisää »

Vatja

Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Vatja · Katso lisää »

Vatjalaiset

Vatjalaiset (vatjaksi vad'd'alaizõd) ovat Inkerissä asuva itämerensuomalainen kansa, joka on nykyisin katoamisen partaalla.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Vatjalaiset · Katso lisää »

Võro

Võron levinneisyysalue: Võrun maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan. Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Võro · Katso lisää »

Võrolaiset

Võrolaiset ovat võron kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa Viron Võrumaan, Põlvamaan ja Tartumaan maakunnissa, eli niin sanotulla Võromaan alueella.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Võrolaiset · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Vepsäläiset

Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Vepsäläiset · Katso lisää »

Vepsän kieli

Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Vepsän kieli · Katso lisää »

Verbi

Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Verbi · Katso lisää »

Virallinen kieli

Virallinen kieli on hallinnon määrittelemä kieli, jota käytetään lainsäädännössä ja virallisissa dokumenteissa sekä opetetaan kouluissa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Virallinen kieli · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Viro · Katso lisää »

Virolaiset

Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Virolaiset · Katso lisää »

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Viron kieli · Katso lisää »

Viron murteet

Viron murteet tarkoittavat Virossa puhuttuja itämerensuomalaisia kielimuotoja, joiden tavallisesti katsotaan muodostavan viron kielen.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Viron murteet · Katso lisää »

Vokaalisointu

Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on joillekin kielille ominainen fonotaktinen säännöstö, joka pyrkii helpottamaan ääntämistä rajoittamalla samassa sanamuodossa esiintyviä vokaaleja.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Vokaalisointu · Katso lisää »

Volžsk

Volžsk on kaupunki, tasavallan alainen kaupunkipiiri ja samalla Volžskin piirin keskus Marin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Volžsk · Katso lisää »

Volgalaiset kielet

Volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluneista kieliryhmistä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Volgalaiset kielet · Katso lisää »

Vologdan alue

Vologdan alue on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Vologdan alue · Katso lisää »

Vuorimarin kieli

Vuorimarin kieli on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieli, jota puhutaan Venäjän federaatioon kuuluvassa Marin tasavallassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Vuorimarin kieli · Katso lisää »

Vym

Vym on Vienanjoen vesistöön kuuluvan Vytšegdan sivujoki Komin tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Vym · Katso lisää »

Vytšegda

Vytšegda on Vienanjoen suurin sivujoki Venäjällä Komin tasavallan eteläosassa ja Arkangelin alueen kaakkoisosassa.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Vytšegda · Katso lisää »

Wilhelm Lagus

Jakob Johan Wilhelm Lagus (5. toukokuuta 1821 Turku – 2. huhtikuuta 1909 Lohja) oli suomalainen tutkija, valtiopäivämies ja professori.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Wilhelm Lagus · Katso lisää »

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Yhdysvallat · Katso lisää »

Ylä-Laukaa

Rautatieasema Luga-1 Kazanin katedraali Ylä-Laukaa, Laukaa eli Luga on kaupunki Venäjällä, noin 150 km Pietarista etelään.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Ylä-Laukaa · Katso lisää »

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen · Katso lisää »

Yrjö Toivonen

Yrjö Henrik Toivonen (19. tammikuuta 1890 Koski Tl – 16. toukokuuta 1956 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1934–1948.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Yrjö Toivonen · Katso lisää »

Zjuzdinin komit

Zjuzdinin komit ovat Venäjällä Kirovin alueen Afanasjevon piirissä asuva komipermjakkiryhmä.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja Zjuzdinin komit · Katso lisää »

1800-luku

1800-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1800–1899.

Uusi!!: Uralilaiset kielet ja 1800-luku · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Uralilainen, Uralilaiset.

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat