Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
35 suhteet: Aitotumaiset, Alkaloidit, Atropiini, Carl von Linné, Emi, Euraasia, Hätäravinto, Hedelmä, Isolumme, James Edward Smith, Järvikoisa, Juurakko, Kaksisirkkaiset, Kasvit, Konnanulpukka, Koppisiemeniset, Korvake, Kukka, Lehti (kasvitiede), Lehtilapa, Lummekasvit, Lumpeet, Murtovesi, Nymphaeales, Papaveriini, Pohjoinen napapiiri, Putkilokasvit, Siemen, Siemenkasvit, Teriö, Ulpu, Ulpukat, Verenpaine, Verhiö, Vesikasvi.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Ulpukka ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Alkaloidit
Kofeiini Alkaloidit eli kasviemäkset ovat kasveissa esiintyviä typpipitoisia, emäksisiä, elimistön toimintoihin yleensä merkittävästi vaikuttavia orgaanisia yhdisteitä.
Uusi!!: Ulpukka ja Alkaloidit · Katso lisää »
Atropiini
Atropiini eli (±)-hyoskyamiini on useissa koisokasveissa esiintyvä tropaanialkaloidi, jota käytetään lääkeaineena hermokaasu- ja torjunta-ainemyrkytyksissä sekä sydämen harvalyöntisyydessä (Suomessa kauppanimillä Atropin, Atropin Stragen ja Minims Atropine Sulphate).
Uusi!!: Ulpukka ja Atropiini · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Ulpukka ja Carl von Linné · Katso lisää »
Emi
Emi hedelmöityksen aikana. Emin pääosat ovat sikiäin ''fw'', vartalo ''g'' ja luotti ''n''. Muut osat ovat ''fs'' emin varren kaltainen kanta, ''fu'' funiculus on siemenaiheen sikiäimeen kiinnittävä rakenne, ''fw'' sikiäin on laajentunut osa, josta kehittyy hedelmä, ''cha'' kalatsa kiinnittää siemenaiheen istukkaan, ''nu'' nukellus on siemenaiheen sydän, ''mi'' on siitereikä, ''ii'' integumentti on kalvo, josta muodostuu siemenkuori; ''ii'' on sisempi kalvo ja ''ie'' ulompi kalvo, ''e'' alkiorakko, ''ek'' alkiorakon keskustuma, ''ei'' munasolu synergidisoluineen, ''an'' kolme antipodisolua ovat nukleiinihappovarastoja, ''g'' vartalo, ''n'' luotti ottaa vastaan siitepölyhiukkaset, ''p'' siitepölyhiukkanen, ''ps'' siiteputki. Emi tarkoittaa koppisiemenisten kasvien naaraspuolisia siitoslehtiä.
Uusi!!: Ulpukka ja Emi · Katso lisää »
Euraasia
Euraasia kartalla. Euraasia on manner (tai osa Vanhaa mannerta), jota ympäröivät Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Välimeri, Punainenmeri, Intian valtameri ja Tyynimeri.
Uusi!!: Ulpukka ja Euraasia · Katso lisää »
Hätäravinto
Hätäravinto tarkoittaa elintarvikkeita, joita käytetään ravinnoksi yksinomaan poikkeusoloissa tai köyhyyden vuoksi.
Uusi!!: Ulpukka ja Hätäravinto · Katso lisää »
Hedelmä
Hentolituruohon (''Arabidopsis thaliana'') hedelmiä eli lituja. Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.
Uusi!!: Ulpukka ja Hedelmä · Katso lisää »
Isolumme
Isolumme tai valkolumme (Nymphaea alba tai Nymphaea alba ssp. alba) on lähinnä Euroopassa tavattava kelluslehtinen vesikasvi.
Uusi!!: Ulpukka ja Isolumme · Katso lisää »
James Edward Smith
James Edward Smith (2. joulukuuta 1759 Norwich, Englanti – 17. maaliskuuta 1828 Norwich) oli englantilainen kasvitieteilijä ja entomologi.
Uusi!!: Ulpukka ja James Edward Smith · Katso lisää »
Järvikoisa
Järvikoisa (Nymphula nitidulata, synon. Nymphula stagnata) on perhonen.
Uusi!!: Ulpukka ja Järvikoisa · Katso lisää »
Juurakko
Puun juurakko. Juurakko tarkoittaa yleiskielessä puun juuriston jykevintä osaa eli kantoa ja siihen liittyviä järeitä juuria.
Uusi!!: Ulpukka ja Juurakko · Katso lisää »
Kaksisirkkaiset
Kaksisirkkaiset (vanh. Magnoliopsida tai Dicotyledonae) ovat koppisiemenisiä kasveja, joilla on tasan kaksi sirkkalehteä eli alkeislehteä.
Uusi!!: Ulpukka ja Kaksisirkkaiset · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Ulpukka ja Kasvit · Katso lisää »
Konnanulpukka
Konnanulpukka (Nuphar pumila) on isoulpukkaa eli ulpukkaa (Nuphar lutea) läheisesti muistuttava keltakukkainen vesikasvi, jota tavataan laajalla alueella pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä.
Uusi!!: Ulpukka ja Konnanulpukka · Katso lisää »
Koppisiemeniset
Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".
Uusi!!: Ulpukka ja Koppisiemeniset · Katso lisää »
Korvake
lehdyköitä Korvakkeet ovat kasvin lehden kannan litteitä, yleensä lehtimäisiä laajentumia.
Uusi!!: Ulpukka ja Korvake · Katso lisää »
Kukka
Liljan kukkia. Kukka on koppisiemenisillä kasveilla lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa kehittyy kasvin hedelmä.
Uusi!!: Ulpukka ja Kukka · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Ulpukka ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Lehtilapa
Vuorivaahteran (''Acer pseudoplatanus'') lehti, jossa lehtiruoti ja liuskoittunut, yksinkertainen lehtilapa Lehtosaarnen (''Fraxinus excelsior'') lehti, jossa lehtiruoti ja lehdyköiksi jakautunut, kerrannainen lehtilapa Lehtilapa eli lapa on kasvin lehden yhteyttävä rakenneosa.
Uusi!!: Ulpukka ja Lehtilapa · Katso lisää »
Lummekasvit
Lummekasvit (Nymphaeaceae) on kukkivien vedessä elävien kasvien muodostama kasviheimo.
Uusi!!: Ulpukka ja Lummekasvit · Katso lisää »
Lumpeet
Lumpeet eli neidonlumpeet (Nymphaea) ovat vesikasveja.
Uusi!!: Ulpukka ja Lumpeet · Katso lisää »
Murtovesi
Murtovesi on vettä, joka on suolapitoisempaa kuin makea vesi, mutta pitoisuus ei saavuta valtamerten veden suolapitoisuutta.
Uusi!!: Ulpukka ja Murtovesi · Katso lisää »
Nymphaeales
Nymphaeales on vesikasveja sisältävä koppisiemenislahko, johon kuuluvat kasvit ovat pohjaan juurtuneita ja kelluvavartisia (heimo Cabombaceae eli viuhkalehtikasvit) tai varrettomia ja lehtiruusukkeellisia (heimo Nymphaeaceae eli lummekasvit).
Uusi!!: Ulpukka ja Nymphaeales · Katso lisää »
Papaveriini
Papaveriini on alkaloidi, jota muun muassa oopiumi sisältää.
Uusi!!: Ulpukka ja Papaveriini · Katso lisää »
Pohjoinen napapiiri
Pohjoinen napapiiri sinisellä ympyrällä. Daltonin valtatie ylittää napapiirin Alaskassa Pohjoinen napapiiri on maapallon napapiiri, jonka kulmaetäisyys maapallon pohjoisnavasta on sama kuin maan akselin kaltevuus.
Uusi!!: Ulpukka ja Pohjoinen napapiiri · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Ulpukka ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Uusi!!: Ulpukka ja Siemen · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Ulpukka ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Teriö
Teriö on kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu terälehdistä.
Uusi!!: Ulpukka ja Teriö · Katso lisää »
Ulpu
Ulpu on suomalainen naisen etunimi.
Uusi!!: Ulpukka ja Ulpu · Katso lisää »
Ulpukat
Ulpukat (Nuphar) on vesikasveja käsittävä kasvisuku lummekasvien (Nymphaeaceae) heimossa.
Uusi!!: Ulpukka ja Ulpukat · Katso lisää »
Verenpaine
Verenpainemittari Verenpaine tarkoittaa ihmisen suurimmissa valtimoissa olevaa painetta.
Uusi!!: Ulpukka ja Verenpaine · Katso lisää »
Verhiö
Verhiö on kasvin kukan osa, tarkemmin kehälehtien osa, joka muodostuu verholehdistä.
Uusi!!: Ulpukka ja Verhiö · Katso lisää »
Vesikasvi
Isoulpukka (''Nuphar lutea'') on yksi vedessä kasvavista lajeista. Vesikasvit voidaan luokitella kasvumuodon mukaan erilaisiin elomuotoihin: rantakasveihin, ilmaversoisiin, kelluslehtisiin sekä upos- ja pohjalehtisiin.
Uusi!!: Ulpukka ja Vesikasvi · Katso lisää »
