Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
8 suhteet: Ögödei-kaani, Güyük-kaani, Kaidu, Merkiitit, Mongolivaltakunta, Naimaanit, Tšingis-kaani, 1246.
Ögödei-kaani
1300-luvulla tehty maalaus Ögödei-kaanista. Ögödei-kaani (myös Ögädäi, Ögedäi, Ogotai, Ugedai); (1186 – 11. joulukuuta 1241) oli Mongolivaltakunnan suurkaani vuosina 1229–1241.
Uusi!!: Töregene-kaanitar ja Ögödei-kaani · Katso lisää »
Güyük-kaani
Güyük-kaani (n. 1206 – huhtikuu 1248 Qum-Sengir, Turkestan) oli Mongolivaltakunnan kolmas suurkaani vuosina 1246-1248.
Uusi!!: Töregene-kaanitar ja Güyük-kaani · Katso lisää »
Kaidu
Kaidun sinetti eli tamga. Kaidu (s. noin 1235 – k. 1301) oli Tšagatain kaanikunnan de facto hallitsija vuosina 1269–1301.
Uusi!!: Töregene-kaanitar ja Kaidu · Katso lisää »
Merkiitit
Merkiitit ja muita Mongolian alueella vaikuttaneita tahoja kartalla vuoden 1207 paikkeilla. Merkiitit olivat heimo nykyisen Pohjois-Mongolian alueella ennen Mongolivaltakunnan perustamista.
Uusi!!: Töregene-kaanitar ja Merkiitit · Katso lisää »
Mongolivaltakunta
300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.
Uusi!!: Töregene-kaanitar ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »
Naimaanit
Naimaanien kaanikunta ja muita Mongolian alueella vaikuttaneita tahoja kartalla vuoden 1207 paikkeilla. Naimaanit olivat omaa kaanikuntaansa hallinnut mahdollisesti turkkilaista kieltä puhunut heimo ennen Temüdžinin eli myöhemmän Tšingis-kaanin perustamaa Mongolivaltakuntaa.
Uusi!!: Töregene-kaanitar ja Naimaanit · Katso lisää »
Tšingis-kaani
Tšingis-kaani (alkuperäinen nimi Temüdžin (Тэмүжин), 1162/1167 – 18. elokuuta 1227) oli mongolien sotilasjohtaja ja lainlaatija, joka valloitti 1200-luvun alussa suuren osan Keski- ja Itä-Aasiaa.
Uusi!!: Töregene-kaanitar ja Tšingis-kaani · Katso lisää »
1246
Ei kuvausta.
Uusi!!: Töregene-kaanitar ja 1246 · Katso lisää »
