38 suhteet: Aakkoset, Anatolia, Anfangi, Antiikki, Arabialaiset numerot, Claude Garamond, Claudius, Etruskit, Eurooppa, Foinikialaiset, Fraktuura, Garamond, Goottilainen arkkitehtuuri, Graafinen suunnittelu, Johannes Gutenberg, Kiina, Kirjain, Kirjaintyyppi, Kirjasin, Kreikan kieli, Latinalaiset aakkoset, Ligatuuri, Muste, Numero, Orpo- ja leskirivit, Painaminen, Paperi, Pergamentti, Pohjois-Afrikka, Raamattu, Renessanssi, Roomalaiset numerot, Rooman valtakunta, Seemiläiset, Tekijä, Tekstuura, Typografian käsikirja, Viestintä.
Aakkoset
Aakkoset eli aakkosto on tietyn kielen äännekirjoitukseen vakiintunut järjestetty kokoelma kirjaimia.
Uusi!!: Typografia ja Aakkoset · Katso lisää »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Uusi!!: Typografia ja Anatolia · Katso lisää »
Anfangi
Koristeellinen initiaali Anfangit (’alku’) ovat tekstin suurikokoisia alkukirjaimia.
Uusi!!: Typografia ja Anfangi · Katso lisää »
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Uusi!!: Typografia ja Antiikki · Katso lisää »
Arabialaiset numerot
abudhabilaisessa tienviitassa Uppsalan tuomiokirkon kelloa esittävä puukaiverrus 1500-luvulta. Siinä on kaksi kellotaulua, joista toisessa on roomalaiset, toisessa arabialaiset numerot. Arabialaiset numerot (myös intialaiset numerot tai intialaisarabialaiset numerot) ovat nykyään yleisin tapa esittää lukuja kirjallisesti.
Uusi!!: Typografia ja Arabialaiset numerot · Katso lisää »
Claude Garamond
Claude Garamond Claude Garamond, joskus myös muodossa Claude Garamont, (1499, Pariisi – 1561, Pariisi) oli ranskalainen kustantaja ja aikansa huomattavimpia kirjainmuotoilijoita.
Uusi!!: Typografia ja Claude Garamond · Katso lisää »
Claudius
Claudius, koko nimeltään Tiberius Claudius Caesar Augustus Germanicus, (synt. Tiberius Claudius Drusus, myöh. Tiberius Claudius Nero Germanicus) (1. elokuuta 10 eaa. – 13. lokakuuta 54) oli Rooman keisari, joka hallitsi vuosina 41–54.
Uusi!!: Typografia ja Claudius · Katso lisää »
Etruskit
Etruskit olivat kansa antiikin aikana Keski-Italian Etruriassa nykyisen Toscanan alueella.
Uusi!!: Typografia ja Etruskit · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Typografia ja Eurooppa · Katso lisää »
Foinikialaiset
Foinikia Välimeren itäpohjukassa, ja sen kauppareitit. Foinikialaiset olivat Lähi-idässä itäisen Välimeren pohjukassa nykyisen Libanonin tienoilla noin 3500–146 eaa.
Uusi!!: Typografia ja Foinikialaiset · Katso lisää »
Fraktuura
Sana ''Fraktur'' fraktuuralla kirjoitettuna. Faust'' fraktuuralla ladottuna. Fraktuura-aakkosten lukemisapu. Fraktuura on kirjasinten ryhmä, joka kuuluu goottilaisiin kirjaintyyppeihin.
Uusi!!: Typografia ja Fraktuura · Katso lisää »
Garamond
Eri versioita Garamond-kirjaintyypistä Garamond on tunnetuin medievaaliantiikvoihin kuuluva kirjainlaji, jonka ranskalainen kirjanpainaja ja kirjasinmuotoilija Claude Garamond suunnitteli Pariisissa noin vuonna 1540.
Uusi!!: Typografia ja Garamond · Katso lisää »
Goottilainen arkkitehtuuri
Notre Dame, gotiikkaa edustava katedraali. Goottilainen arkkitehtuuri on Euroopassa vallinnut arkkitehtuurin tyylikausi, joka seurasi romaanista ja edelsi renessanssityyliä.
Uusi!!: Typografia ja Goottilainen arkkitehtuuri · Katso lisää »
Graafinen suunnittelu
Graafinen suunnittelu eli visuaalinen suunnittelu on ulkoasun suunnittelua.
Uusi!!: Typografia ja Graafinen suunnittelu · Katso lisää »
Johannes Gutenberg
Johannes Gutenberg Johannes Gensfleisch zur Laden zum Gutenberg (1398 Mainz – 3. helmikuuta 1468 Mainz) oli saksalainen metallityömies ja keksijä.
Uusi!!: Typografia ja Johannes Gutenberg · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Typografia ja Kiina · Katso lisää »
Kirjain
Kreikkalaiset, kyrilliset ja latinalaiset kirjaimet Venn-diagrammissa. Kirjain on äänteisiin perustuvassa kirjoitusjärjestelmässä käytettävä merkki, joka edustaa, pyrkii edustamaan tai on joskus edustanut jotain puhutun kielen foneemia.
Uusi!!: Typografia ja Kirjain · Katso lisää »
Kirjaintyyppi
Kirjaintyyppi eli fontti (myös kirjasintyyppi, kirjasinlaji tai kirjasinperhe) on yhtenäiseen asuun piirretty merkkiryhmä, joka tavallisesti koostuu kirjaimista, numeroista sekä väli- ja erikoismerkeistä.
Uusi!!: Typografia ja Kirjaintyyppi · Katso lisää »
Kirjasin
Kirjasin voi tarkoittaa.
Uusi!!: Typografia ja Kirjasin · Katso lisää »
Kreikan kieli
Kreikan kieli (kreik. Ελληνικά, Elliniká) on indoeurooppalainen kieli, jonka dokumentoitu historia alkaa Kreikassa vuoden 1400 eaa.
Uusi!!: Typografia ja Kreikan kieli · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Typografia ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Ligatuuri
Ligatuuri ſi Ligatuuri on kahdesta tai useammasta kirjaimesta muodostettu yhdistelmä.
Uusi!!: Typografia ja Ligatuuri · Katso lisää »
Muste
Mustepulloja Muste on nestettä, joka sisältää erilaisia väriaineita.
Uusi!!: Typografia ja Muste · Katso lisää »
Numero
Numerot (latinan sanasta numerus ’lukumäärä, joukko’) ovat merkkejä, joita voidaan käyttää joko lukujen tai numerosarjojen ilmaisemiseen.
Uusi!!: Typografia ja Numero · Katso lisää »
Orpo- ja leskirivit
Orpo- ja leskirivit ovat tekstin ladonnassa ja tekstinkäsittelyssä käytettyjä termejä, jotka viittaavat sivun ylä- tai alareunaan irralleen jääneitä kappaleen tekstirivejä.
Uusi!!: Typografia ja Orpo- ja leskirivit · Katso lisää »
Painaminen
Kirjapaino vuodelta 1568 Painaminen on tapa muodostaa kuva sileälle alustalle, useimmiten paperille tai kankaalle.
Uusi!!: Typografia ja Painaminen · Katso lisää »
Paperi
Tyhjä A4-paperiarkki Paperi on ohut ja litteä kuiduista puristamalla valmistettu yleinen kulutustavara.
Uusi!!: Typografia ja Paperi · Katso lisää »
Pergamentti
puupiirros vuodelta 1568. Saxo Grammaticuksen pergamentille kirjoittaman Gesta Danorumin neljä lehteä käsittävä osa, jota sanotaan Angersin katkelmaksi. Pergamentti on käsiteltyä eläimen nahkaa, jolle aikoinaan kirjoitettiin käsin kirjoja ja muistiinpanoja.
Uusi!!: Typografia ja Pergamentti · Katso lisää »
Pohjois-Afrikka
Pohjois-Afrikkaan kuuluvat alueet YK:n määritelmän mukaan. Pohjois-Afrikka on Afrikan pohjoisin osa.
Uusi!!: Typografia ja Pohjois-Afrikka · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Typografia ja Raamattu · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Typografia ja Renessanssi · Katso lisää »
Roomalaiset numerot
Roomalaiset numerot on etruskien numeroista muokattu antiikin Roomassa yleistynyt ja pitkään käytetty numerojärjestelmä.
Uusi!!: Typografia ja Roomalaiset numerot · Katso lisää »
Rooman valtakunta
Rooman valtakunta (usein myös antiikin Rooma) oli antiikin aikaisen Rooman kaupunkivaltion pohjalta kasvanut laaja imperiumi, joka käsitti koko Välimeren alueen.
Uusi!!: Typografia ja Rooman valtakunta · Katso lisää »
Seemiläiset
Guntherus Zinerin kartta vuodelta 1472, jossa Afrikka esitetään Haamin, Aasia Seemin ja Eurooppa Jaafetin jälkeläisten kotimaana Seemiläiset ovat seemiläisiä kieliä puhuvia kansoja, joita asuu Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Uusi!!: Typografia ja Seemiläiset · Katso lisää »
Tekijä
Tekijä-käsitettä käytetään matematiikassa seuraavasti.
Uusi!!: Typografia ja Tekijä · Katso lisää »
Tekstuura
Gutenbergin raamatussa Tekstuura on kirjaintyyli tai kirjainlaji, joka kuuluu goottilaisiin kirjaintyyppeihin.
Uusi!!: Typografia ja Tekstuura · Katso lisää »
Typografian käsikirja
Typografian käsikirja on Markus Itkosen käsikirja typografiasta.
Uusi!!: Typografia ja Typografian käsikirja · Katso lisää »
Viestintä
Ilja Repin, ''Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille'', 1878–1891. Viestintä eli vuorovaikutus voidaan ymmärtää sekä sanomien vaihdannaksi että merkitysten tuottamiseksi.
Uusi!!: Typografia ja Viestintä · Katso lisää »