Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
42 suhteet: Arkeonit, Bakteerit, DNA, Esitumalliset, Evoluutio, Geeni, Glykoproteiini, Hemoglobiini, Imusolu, Jyvässolu, Konsentraatio, Kromatiini, Kromosomi, Lähetti-RNA, Lihassolu, Luuydin, Makrofagi, Osteoklasti, Poikkijuovainen lihaskudos, Proteiini, Proteiinisynteesi, Punasolu, Replikaatio, Ribosomi, Ripsieläimet, RNA, Selkärankaiset, Sivuvaikutus, Solu, Solulima, Solulimakalvosto, Tohvelieläimet, Transkriptio, Transkriptiotekijä, Tumahuokonen, Tumajyvänen, Tumakotelo, Tumalevy, Tumalima, Tumatäplä, Valkosolu, Verihiutale.
Arkeonit
Suolaisuutta hyvin sietävät halobakteerit ovat nimestään huolimatta arkeoneja. Arkeonit (Archaea) eli arkit tai arkkieliöt, aiemmin arkkibakteerit, ovat yksisoluisia tumattomia mikro-organismeja, jotka muistuttavat ulkoisesti bakteereita.
Uusi!!: Tuma ja Arkeonit · Katso lisää »
Bakteerit
Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.
Uusi!!: Tuma ja Bakteerit · Katso lisää »
DNA
Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä). Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.
Uusi!!: Tuma ja DNA · Katso lisää »
Esitumalliset
Bakteerin, tyypillisen prokaryoottisolun rakennekaavio. Solun seinämä ja kalvo ympäröivät solulimaa. Keskellä on bakteerin genomi eli kromosomi, joka on DNA:ta. Vaikka solulimassa ui ribosomeja ja suurmolekyylejä, pitkälle kehittyneet soluelimet puuttuvat. Esitumalliset, alkeistumaiset eli prokaryootit ovat tumattomia soluja.
Uusi!!: Tuma ja Esitumalliset · Katso lisää »
Evoluutio
Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.
Uusi!!: Tuma ja Evoluutio · Katso lisää »
Geeni
right Geeni eli perintötekijä on biologisen informaation yksikkö, joka on tallentunut DNA:n tai RNA:n nukleiinihappoketjuun.
Uusi!!: Tuma ja Geeni · Katso lisää »
Glykoproteiini
'''Kahdeksan yleisintä glykoproteiinien monosakkaridia''' Glukoosi, galaktoosi, ksyloosi, N-asetyyliglukosamiini, N-asetyyligalaktosamiini, fukoosi, N-asetyylineuramiinihappo ja mannoosi. Glykoproteiini on proteiini, johon on liittynyt hiilihydraattiryhmä tai -ryhmiä.
Uusi!!: Tuma ja Glykoproteiini · Katso lisää »
Hemoglobiini
Hemoglobiini. Hemoglobiini eli verenpuna (lyh. Hb) (C2932H4724N828S8Fe4O848) muodostaa kolmasosan punasolusta.
Uusi!!: Tuma ja Hemoglobiini · Katso lisää »
Imusolu
Skannaavalla elektronimikroskoopilla (SEM) otettu kuva ihmisen imusolusta Imusolut eli lymfosyytit ovat elimistössä esiintyviä soluja ja kuuluvat valkosoluihin eli leukosyytteihin.
Uusi!!: Tuma ja Imusolu · Katso lisää »
Jyvässolu
Jyvässolut eli granulosyytit ovat polymorfonukleaarisia leukosyyttejä (valkosoluja), joiden päätehtävä on fagosytoosi eli solusyöminen, mutta jotka kykenevät myös ekstrasellulaarisiin puolustusreaktioihin.
Uusi!!: Tuma ja Jyvässolu · Katso lisää »
Konsentraatio
Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa.
Uusi!!: Tuma ja Konsentraatio · Katso lisää »
Kromatiini
nukleosomeihin kietoutunutta DNA:ta ja DNA-kaksoiskierrettä. vas.) ja karkeaa kromatiinia mikroskooppikuvassa. Kromatiini on DNA:n ja siihen liittyneiden proteiinien kompleksi, josta eukaryoottien kromosomit muodostuvat.
Uusi!!: Tuma ja Kromatiini · Katso lisää »
Kromosomi
Mitoosin metafaasissa oleva kromosomi. 1: kromatidi 2: sentromeeri 3 kromosomin lyhyt käsivarsi (p) ja 4: kromosomin pitkä käsivarsi (q). Kromosomi on yhtäjaksoinen DNA-rihma, joka on kietoutunut kromatiiniksi histoniproteiinien ympärille.
Uusi!!: Tuma ja Kromosomi · Katso lisää »
Lähetti-RNA
Lähetti-RNA eli lRNA eli mRNA on RNA-ketju, joka syntyy solun tumassa transkriptioksi kutsutussa tapahtumassa DNA:n emäsjärjestyksen ohjaamana.
Uusi!!: Tuma ja Lähetti-RNA · Katso lisää »
Lihassolu
Yksi lihassolukalvon (''sarcolemma'') ympäröimä luurankolihassolu, jossa on useita pitkittäissuuntaisia lihassäikeitä (''myofibrilla'') sekä muun muassa mitokondrioita ja T-putkijärjestelmiä. Lihassolut eli lihassyyt ovat lihaskudoksen muodostavia soluja.
Uusi!!: Tuma ja Lihassolu · Katso lisää »
Luuydin
Luuytimen koepalan otto lampaalta Luuydin on kudosta, joka täyttää pitkien luiden ja selkänikamien yhtenäiset ydinontelot.
Uusi!!: Tuma ja Luuydin · Katso lisää »
Makrofagi
Makrofagit (kr. makrofagos, ’suursyömäri’) ovat elimistön syöjäsoluja, jotka syövät vieraiksi tunnistettuja mikrobeja ja vierasaineita.
Uusi!!: Tuma ja Makrofagi · Katso lisää »
Osteoklasti
Osteoklasti (kreikan sanoista osteon, luu ja klastos, rikkinäinen) on luun syöjäsolu, joka syntyy usean monosyytin fuusioituessa eli osteoklasti on monitumainen solusitkos.
Uusi!!: Tuma ja Osteoklasti · Katso lisää »
Poikkijuovainen lihaskudos
Poikkijuovainen lihaskudos on lihaskudosta, jonka soluissa näkyy mikroskooppisesti juovia.
Uusi!!: Tuma ja Poikkijuovainen lihaskudos · Katso lisää »
Proteiini
α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.
Uusi!!: Tuma ja Proteiini · Katso lisää »
Proteiinisynteesi
Proteiinisynteesi on biologinen prosessi, jossa solu tuottaa proteiineja DNA:n emäsjärjestyksen mukaisesti.
Uusi!!: Tuma ja Proteiinisynteesi · Katso lisää »
Punasolu
Veren punasoluja. Punasolu eli erytrosyytti on yksi elimistön pienimmistä soluista.
Uusi!!: Tuma ja Punasolu · Katso lisää »
Replikaatio
thumb DNA:n kahdentuminen eli replikaatio on elävissä eliöissä tapahtuva biologinen prosessi, jossa DNA-molekyyli kahdentuu, jotta perinnöllinen tieto voidaan siirtää solunjakautumisessa tytärsoluihin.
Uusi!!: Tuma ja Replikaatio · Katso lisää »
Ribosomi
Ribosomi on sille tyypillisestä proteiinista ja RNA:sta koostuva pieni soluelin, jonka pinnalla proteiinisynteesi tapahtuu.
Uusi!!: Tuma ja Ribosomi · Katso lisää »
Ripsieläimet
Ripsieläimet (Ciliophora tai Ciliata) ovat pieniä yksisoluisia alkueläimiä.
Uusi!!: Tuma ja Ripsieläimet · Katso lisää »
RNA
RNA:n rakenne RNA:n ja DNA:n erot RNA eli ribonukleiinihappo on nukleotideistä koostuva polymeeri.
Uusi!!: Tuma ja RNA · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Tuma ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Sivuvaikutus
Sivuvaikutuksella tarkoitetaan lääketieteessä lääkkeen tai muun hoidon muuta kuin tavoiteltua vaikutusta, ja se tarkoittaa usein käytännössä samaa kuin haittavaikutus.
Uusi!!: Tuma ja Sivuvaikutus · Katso lisää »
Solu
Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut. Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.
Uusi!!: Tuma ja Solu · Katso lisää »
Solulima
Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula '''11. Solulima''' 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulima eli sytoplasma on solukalvon sisällä, mutta tuman ulkopuolella oleva nesteseos, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita tai suspensoituneita aineita, kuten ioneja, sokereita, aminohappoja, rasvahappoja ja proteiineja.
Uusi!!: Tuma ja Solulima · Katso lisää »
Solulimakalvosto
Kalvorakkula '''5. Karkea solulimakalvosto''' 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. '''Sileä solulimakalvosto''' 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulimakalvosto eli endoplasmakalvosto on yksi aitotumaisen solun soluelimistä.
Uusi!!: Tuma ja Solulimakalvosto · Katso lisää »
Tohvelieläimet
Tohvelieläimet (Paramecium) ovat ripsieläimiin kuuluvia yksisoluisia eliöitä.
Uusi!!: Tuma ja Tohvelieläimet · Katso lisää »
Transkriptio
Lähetti-RNA:n transkriptio tapahtuu eukaryooteilla tumassa. Transkriptio on biologinen tapahtuma, jossa RNA-polymeraasi valmistaa kohteena olevaa DNA:ta vastaavan RNA-molekyylin.
Uusi!!: Tuma ja Transkriptio · Katso lisää »
Transkriptiotekijä
Transkriptiotekijät eli transkriptiofaktorit ovat eukaryoottisolujen proteiineja, jotka tunnistavat DNA:ssa promoottoreita ja tehostajia ja säätelevät siten geenin transkriptiota.
Uusi!!: Tuma ja Transkriptiotekijä · Katso lisää »
Tumahuokonen
Tumahuokonen on tumakotelon aukko, jonka kautta solulima ja tumalima ovat toisiinsa yhteydessä ja jonka kautta myös melko suuret molekyylit voivat säädellysti siirtyä tumasta solulimaan tai toisin päin.
Uusi!!: Tuma ja Tumahuokonen · Katso lisää »
Tumajyvänen
Tuma mikroskooppikuvassa, tumajyvänen näkyy tummempana alueena Tumajyvänen eli nukleoli on tuman ribosomeja tuottava osa, joka muodostuu solunjakautumisen välivaiheen aikana.
Uusi!!: Tuma ja Tumajyvänen · Katso lisää »
Tumakotelo
Tumakotelo erottaa tuman muusta solusta.
Uusi!!: Tuma ja Tumakotelo · Katso lisää »
Tumalevy
Tumalevy on tumakoteloa sisältä verhoava ja tumaa tukeva proteiinirakenne.
Uusi!!: Tuma ja Tumalevy · Katso lisää »
Tumalima
Tumalima on tumassa tumakotelon sisäpuolella olevaa protoplasmaa.
Uusi!!: Tuma ja Tumalima · Katso lisää »
Tumatäplä
Tumahuokosia. Tumatäplä on tumalimassa sijaitseva alue, jossa sijaitsee heteronukleaarisen RNA:n silmukoimiseen osallistuvia proteiineja.
Uusi!!: Tuma ja Tumatäplä · Katso lisää »
Valkosolu
Vasemmalta oikealle: punasolu, verihiutale ja valkosolu. Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja, jotka osana immuunijärjestelmää auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja.
Uusi!!: Tuma ja Valkosolu · Katso lisää »
Verihiutale
Verihiutale eli trombosyytti on keskeinen osa verenhyytymisjärjestelmää.
Uusi!!: Tuma ja Verihiutale · Katso lisää »
