Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Toskanalainen pylväsjärjestelmä

Indeksi Toskanalainen pylväsjärjestelmä

kapiteeli ja entablementtia. Toskanalainen pylväsjärjestelmä tai toskanalainen tyyli on etruskilaisessa ja roomalaisessa arkkitehtuurissa kehittynyt pylväsjärjestelmä, joka on yksinkertaistettu muunnelma doorilaisesta pylväsjärjestelmästä.

13 suhteet: Andrea Palladio, Antiikin Rooman arkkitehtuuri, Baasi, Donato Bramante, Doorilainen pylväsjärjestelmä, Entablementti, Kanneluuri, Plintti, Pylväs, Pylväsjärjestelmät, Renessanssi, Tempietto, Vitruvius.

Andrea Palladio

Andrea Palladio (30. marraskuuta 1508 Padova, Venetsian tasavalta – 19. elokuuta 1580), tai Andrea di Pietro della Gondola, oli italialainen renessanssiarkkitehti, jota pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista länsimaisen arkkitehtuurin historiassa.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Andrea Palladio · Katso lisää »

Antiikin Rooman arkkitehtuuri

Pantheon Roomassa Antiikin Rooman arkkitehtuuri oli aikansa kehittyneintä ja tärkeässä osassa Rooman valtakunnan mahdin luomisessa ja ylläpitämisessä.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Antiikin Rooman arkkitehtuuri · Katso lisää »

Baasi

Attikalais-joonialainen baasi. Baasi on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa pylväänjalusta.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Baasi · Katso lisää »

Donato Bramante

Donato Bramante (1444 Fermignano – 11. maaliskuuta 1514 Rooma) oli italialainen renessanssiajan arkkitehti.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Donato Bramante · Katso lisää »

Doorilainen pylväsjärjestelmä

pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti Doorilainen pylväsjärjestelmä tai doorilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Doorilainen pylväsjärjestelmä · Katso lisää »

Entablementti

Entablementti (Entablementtiin kuuluivat käytännössä lähes kaikki pylväiden päällä ja katon alapuolella olleet osat lukuun ottamatta rakennuksen päätyjen päätykolmioita. Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa entablementti, jossa sen osien mittasuhteet olivat suhteessa pylväiden mittasuhteisiin kyseisessä pylväsjärjestelmässä.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Entablementti · Katso lisää »

Kanneluuri

joonialaisen pylvään läpileikkaus, jossa näkyvät kanneluurien erot. Kanneluuri eli kanneli (Kanneluureja oli satunnaisesti pylväissä jo mykeneläisellä ajalla, mutta ne yleistyivät vasta myöhemmin. Kaikissa kolmessa tärkeimmässä klassisessa pylväsjärjestelmässä pylväät ovat uurretut. Doorilaisessa pylväässä oli 16–20 matalaa uurretta, joita erottivat toisistaan terävät kulmat. Joonialaisessa ja korinttilaisessa pylväässä kanneluureja oli 20–24. Ne olivat kapeampia ja syvempiä kuin doorilaisessa pylväässä, ja niitä erotti toisistaan pieni tasapinta. Kanneluurit veistettiin vasta pystytettyyn pylvääseen. Esimerkiksi Segestan temppelin, Selinuksen Temppeli G:n ja Stratoksen Zeuksen temppelin jääminen keskeneräiseksi näkyy muun muassa siinä, ettei niiden pylväissä tai säilyneissä pylväänosissa ole kanneluureja.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Kanneluuri · Katso lisää »

Plintti

stylobaatin (tummalla) välissä. Plintti (harvemmin) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa pylvään baasin eli pylväänjalan alla oleva aluslaatta, joka lepää stylobaatilla.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Plintti · Katso lisää »

Pylväs

korinttilainen. Pylväs eli kolonni (Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Pylväs”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 473. Rakennusteknisesti todellista painoa kantava pystysuora rakenneosa on pilari. Pylväiksi sanotaan myös muistopylväitä, jotka ovat irrallisia muistomerkkejä, eivät rakenteen osia. Varsinaisissa pylväissä on tavallisesti erotettavissa kolme osaa, baasi eli jalusta, varsi sekä kapiteeli eli pylvään pää. Vanhimmat tunnetut pylväät ovat arkkitehti Imhotepin käsialaa Egyptissä noin vuodelta 2600 eaa. Muinaisen Persian pääkaupungissa Persepoliissa ovat antiikin ajan kenties komeimmat pylväät. Nykyisin pylväitä käytetään usein tukemaan kaaria tai parvekkeita.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Pylväs · Katso lisää »

Pylväsjärjestelmät

komposita. Pylväsjärjestelmät ovat klassisessa arkitehtuurissa pylväiden ja palkistojen käytön ja koristelun järjestelmiä tiettyjen tyylisuuntien mukaisesti.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Pylväsjärjestelmät · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Renessanssi · Katso lisää »

Tempietto

Tempietto on osa ''San Pietro in Montorion'' kirkon kokonaisuutta. Tempietto on pieni rotundan muotoinen muistokappeli (martyrium) Gianicolo-kukkulalla Roomassa.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Tempietto · Katso lisää »

Vitruvius

Leonardo da Vincin ihmisruumiin mittasuhteita käsittelevä ''Vitruviuksen mies'' noin vuodelta 1490. Marcus Vitruvius Pollio (n. 80/70 eaa. – jälkeen n. 15 eaa.) oli roomalainen arkkitehti, insinööri ja kirjailija.

Uusi!!: Toskanalainen pylväsjärjestelmä ja Vitruvius · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Toscanalainen pylväs, Toscanalainen pylväsjärjestelmä, Toscanalainen tyyli, Toskanalainen pylväs, Toskanalainen tyyli.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »