Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Meänkieli

Indeksi Meänkieli

Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.

62 suhteet: Assimilaatio (fonetiikka), Äänne, Bengt Pohjanen, Evankeliumi Markuksen mukaan, Genetiivi, Germaanit, Haaparannan kunta, Illatiivi, Instruktiivi, Itämerensuomalaiset kielet, Itämurteet, Jällivaaran kunta, Kielitiede, Kiirunan kunta, Komitatiivi, Konsonantti, Korpus, Lainasana, Latinalaiset aakkoset, Länsimurteet, Länsipohjalaiset, Luulaja, Luulajan teknillinen yliopisto, Meänmaa, Meänmaan lippu, Murre, Nominatiivi, Nomini, Norrbottenin lääni, Oulun yliopisto, Pajalan kunta, Passiivi, Peräpohjalaiset murteet, Perfekti, Pluskvamperfekti, Rasismi, Romaani, Ruotsi, Ruotsin kieli, Ruotsin valtiopäivät, Saamelaiset, Saamelaiskielet, Sanasto, Sosiologia, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomen kieli, Suomi, ..., Tornionlaakso, Tukholman yliopisto, Uralilaiset kielet, Uumaja, Uumajan yliopisto, Vähemmistökieli, Venäjän keisarikunta, Verbi, Virsiä meänkielelä, Yleiskieli, Ylitornion kunta, 1880-luku. Laajenna indeksi (12 lisää) »

Assimilaatio (fonetiikka)

Assimilaatio foneettisena ilmiönä tarkoittaa äänteen muuttumista toista äännettä muistuttavaksi tai jopa sulautumista siihen.

Uusi!!: Meänkieli ja Assimilaatio (fonetiikka) · Katso lisää »

Äänne

Äänne voi merkitä ainakin kahta asiaa.

Uusi!!: Meänkieli ja Äänne · Katso lisää »

Bengt Pohjanen

Bengt Pohjanen Bengt Pohjanen (s. 1944 Kassan kylä, Pajalan kunta) on kolmikielinen kirjailija, joka kirjoittaa ruotsiksi, suomeksi ja meänkielellä.

Uusi!!: Meänkieli ja Bengt Pohjanen · Katso lisää »

Evankeliumi Markuksen mukaan

Evankeliumi Markuksen mukaan eli Markuksen evankeliumi on järjestykseltään toinen Uuden testamentin neljästä evankeliumista.

Uusi!!: Meänkieli ja Evankeliumi Markuksen mukaan · Katso lisää »

Genetiivi

Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.

Uusi!!: Meänkieli ja Genetiivi · Katso lisää »

Germaanit

Germaanit olivat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvia heimoja tai kansoja, jotka olivat neoliittisen kauden lopulla asettuneet Keski-Euroopan pohjoisosiin, Jyllannin niemimaalle ja Etelä-Skandinaviaan.

Uusi!!: Meänkieli ja Germaanit · Katso lisää »

Haaparannan kunta

Haaparannan kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Meänkieli ja Haaparannan kunta · Katso lisää »

Illatiivi

Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.

Uusi!!: Meänkieli ja Illatiivi · Katso lisää »

Instruktiivi

Instruktiivi eli keinonto on sijamuoto (ns. tapasija), joka ilmaisee keinoa tai välinettä tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan.

Uusi!!: Meänkieli ja Instruktiivi · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kielet

Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.

Uusi!!: Meänkieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »

Itämurteet

Savolaismurteet (6.) ja kaakkoismurteet (7.) ovat suomen kielen itämurteita. Itämurteet ovat Suomen itäosissa puhuttavia suomen kielen murteita.

Uusi!!: Meänkieli ja Itämurteet · Katso lisää »

Jällivaaran kunta

Jällivaaran rautatieasema. Vindelfjällenin alueen maisemia Kungledenin vaellusreitillä. Vesiputous Muddusin kansallispuistossa. Jällivaaran kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Meänkieli ja Jällivaaran kunta · Katso lisää »

Kielitiede

Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.

Uusi!!: Meänkieli ja Kielitiede · Katso lisää »

Kiirunan kunta

Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein vuori Kebnekaise. Lapporten-vuoristolaakso. Rakisvaara Kiirunan taajamasta kuvattuna. Kolmikielinen paikannimikyltti Svappavaarassa. Malmirata, taustalla Torniojärvi. Kiirunan kaupunkitaajaman keskusta Luossavaaralta kuvattuna. Kiirunan kunta (pohjoissaameksi Girona gielda) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Meänkieli ja Kiirunan kunta · Katso lisää »

Komitatiivi

Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.

Uusi!!: Meänkieli ja Komitatiivi · Katso lisää »

Konsonantti

Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.

Uusi!!: Meänkieli ja Konsonantti · Katso lisää »

Korpus

Korpus (latinan sanasta corpus, kokoelma tai kirjaimellisesti 'keho') on kielitieteen alalla käytetty, tarkoin määrätty ja koottu joukko kirjoitetun kielen tekstejä (tekstikorpus) tai puhutun kielen nauhoitteita (puhekorpus), jotka on poimittu aidoista teksteistä ja tilanteista.

Uusi!!: Meänkieli ja Korpus · Katso lisää »

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.

Uusi!!: Meänkieli ja Lainasana · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Meänkieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

Länsimurteet

Suomen kielen länsimurteita ovat1. lounaismurteet2. hämäläismurteet3. Etelä-Pohjanmaan murre4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5. peräpohjalaiset murteet Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella.

Uusi!!: Meänkieli ja Länsimurteet · Katso lisää »

Länsipohjalaiset

Länsipohjalaiset (myös tornionjokilaaksolaiset, meänkieleksi mm. lantalaiset) ovat historiallisesti Länsipohjassa asuva suomalainen alkuperäisväestö.

Uusi!!: Meänkieli ja Länsipohjalaiset · Katso lisää »

Luulaja

Civitas Nova Luhlae) 1600–1700-lukujen vaihteessa. Kuva: Eric Dahlberg: Suecia antiqua et hodierna. Näkymä kaupungintalolta. Kuvassa vasemmalla Luulajan tuomiokirkko. Luulajan keskustaa eteläsataman suunnalta Storgatan Hertsönin kerrostaloja Luulajan rautatieasema Luulaja on Ruotsin kaupunki ja Luulajan kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Meänkieli ja Luulaja · Katso lisää »

Luulajan teknillinen yliopisto

Luulajan teknillinen yliopisto on pohjois-Ruotsissa sijaitseva teknillinen yliopisto, jonka pääkampus sijaitsee Luulajassa.

Uusi!!: Meänkieli ja Luulajan teknillinen yliopisto · Katso lisää »

Meänmaa

Meänmaan sijainti Meänmaan lippu Meänmaa (yleiskielellä Meidän maamme) on suomenkielinen tai/ja meänkielinen alue Tornionlaaksossa, Suomessa ja Ruotsissa.

Uusi!!: Meänkieli ja Meänmaa · Katso lisää »

Meänmaan lippu

Meänmaan lippu eli meänkielellä Meänmaan flaku on Tornionlaakson meänmaalaisten lippu.

Uusi!!: Meänkieli ja Meänmaan lippu · Katso lisää »

Murre

Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.

Uusi!!: Meänkieli ja Murre · Katso lisää »

Nominatiivi

Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.

Uusi!!: Meänkieli ja Nominatiivi · Katso lisää »

Nomini

Nomini on suomen kieliopissa sana, joka taipuu sijamuodoissa ja luvussa.

Uusi!!: Meänkieli ja Nomini · Katso lisää »

Norrbottenin lääni

Norrbottenin läänin nykyiset kunnat. Norrbottenin läänin kunnat vuonna 1952. Läänin rajat ovat nykyäänkin samat. Västerbottenin läänin vanhoja rajoja. Arvidsjaur ja Arjeplog (violetilla) kuuluivat Västerbottenin lääniin vuoteen 1837 asti, jolloin ne liitettiin Norrbottenin lääniin. Malå (keltaisella) oli aiemmin osa Arvidsjauria ja liitettiin takaisin Västerbottenin lääniin vuonna 1869. Nordmaling ja Bjurholm (vaaleansinisellä) siirrettiin Västernorrlandin läänistä Västerbottenin lääniin vuonna 1810. Maakäräjäkuntavaaleissa käytettävä vaalipiirijako. Norrbottenin lääni (joskus suom. Pohjoispohjan lääni, ruots. Norrbottens län) on pohjoisimman Ruotsin kattava lääni.

Uusi!!: Meänkieli ja Norrbottenin lääni · Katso lisää »

Oulun yliopisto

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sijaitsee Tietotalo I:ssä, joka on osa Linnanmaan yliopistokampusta. Linnanmaan kampusalueen kartta. Oulun yliopiston rakennuksesta näkyy selvästi rakennusvaiheiden eri aikakaudet. Osa Oulun ammattikorkeakoulun opetuksesta muuttaa Linnanmaan yliopistorakennuksen pohjoispäähän syksyllä 2020. Yliopiston yhteydessä olevista Paavo Havaksen tien opiskelija-asunnoista avautuu näkymä yliopiston yli. Yliopiston ensimmäiset tilat sijaitsivat Oulun keskustassa Rantakadulla. Arkkitehtuurin tiedekunta toimi tiloissa vuoteen 2017 asti. Oulun yliopisto (lyhenne OY) on Oulussa Linnanmaalla sijaitseva suomalainen yliopisto.

Uusi!!: Meänkieli ja Oulun yliopisto · Katso lisää »

Pajalan kunta

Pajalan taajaman keskustaa. Köngäskoski (ruots. ''Kengisforsen'') Tornionjoessa. Pajalan kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Meänkieli ja Pajalan kunta · Katso lisää »

Passiivi

Passiivi (lat. passivum) on yksi verbin pääluokista, muita ovat aktiivi ja medium.

Uusi!!: Meänkieli ja Passiivi · Katso lisää »

Peräpohjalaiset murteet

Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen.

Uusi!!: Meänkieli ja Peräpohjalaiset murteet · Katso lisää »

Perfekti

Perfekti eli päättymä on kieliopin aikamuoto, joka ilmaisee tapahtumaa, jonka seuraamukset edelleen näkyvät.

Uusi!!: Meänkieli ja Perfekti · Katso lisää »

Pluskvamperfekti

Pluskvamperfekti eli entispäättymä on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä päättynyttä tekemistä tai tapahtumaa, joka päättyi ennen kuin jokin toinen toiminta tai tapahtuma alkoi.

Uusi!!: Meänkieli ja Pluskvamperfekti · Katso lisää »

Rasismi

Mustan miehen lynkkaus Yhdysvalloissa vuonna 1919. Rasismi eli rotusyrjintä tai etninen syrjintä on syrjintää ihmisen etnisen ryhmän tai muun syntyperään liittyvän seikan perusteella.

Uusi!!: Meänkieli ja Rasismi · Katso lisää »

Romaani

''Aarresaari''-romaanin vuoden 1911 painoksen kansikuva. Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos.

Uusi!!: Meänkieli ja Romaani · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Meänkieli ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Meänkieli ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Ruotsin valtiopäivät

Ruotsin valtiopäivät (tai riksdagen) on Ruotsin lakeja säätävä elin, joka kokoontuu vaaleilla valittuna ryhmän puhemiehen johtamana.

Uusi!!: Meänkieli ja Ruotsin valtiopäivät · Katso lisää »

Saamelaiset

Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.

Uusi!!: Meänkieli ja Saamelaiset · Katso lisää »

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.

Uusi!!: Meänkieli ja Saamelaiskielet · Katso lisää »

Sanasto

Sanasto on kielen koko sanavarasto tai tietyn aihepiirin termistö.

Uusi!!: Meänkieli ja Sanasto · Katso lisää »

Sosiologia

Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Uusi!!: Meänkieli ja Sosiologia · Katso lisää »

Suomalais-permiläiset kielet

Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.

Uusi!!: Meänkieli ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-saamelaiset kielet

Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.

Uusi!!: Meänkieli ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Meänkieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-volgalaiset kielet

Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.

Uusi!!: Meänkieli ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Meänkieli ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Meänkieli ja Suomi · Katso lisää »

Tornionlaakso

Lapissa. Tornionlaakso (joskus myös Torniojokilaakso) on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa.

Uusi!!: Meänkieli ja Tornionlaakso · Katso lisää »

Tukholman yliopisto

Yliopiston Arrhenius-laboratorio Norra Djurgårdenissa. Tukholman yliopisto on ruotsalainen valtiollinen yliopisto.

Uusi!!: Meänkieli ja Tukholman yliopisto · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Meänkieli ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Uumaja

Uumajan raatihuone. Uumajan keskusrautatieasema. Uumajan vanhin paloasema on rakennettu vuonna 1888. Vänortsparken. Puiston nimi merkitsee ''Ystävyyspaikkakuntapuistoa''. Uumajaa kuvattuna Hamrinsbergetiltä. Uumajanjoki kaupungin kohdalla. Uumaja on Västerbottenin läänin pääkaupunki ja Uumajan kunnan keskustaajama.

Uusi!!: Meänkieli ja Uumaja · Katso lisää »

Uumajan yliopisto

Uumajan yliopisto on Ruotsissa, Uumajan kaupungissa sijaitseva yliopisto.

Uusi!!: Meänkieli ja Uumajan yliopisto · Katso lisää »

Vähemmistökieli

Vähemmistökieli tarkoittaa yleisesti kieltä, joka ei ole jonkin valtion valtakieli.

Uusi!!: Meänkieli ja Vähemmistökieli · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Meänkieli ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Verbi

Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.

Uusi!!: Meänkieli ja Verbi · Katso lisää »

Virsiä meänkielelä

Virsiä meänkielellä Virsiä meänkielelä – Psalmer på meänkieli on Ruotsin kirkon meänkielinen virsikirja.

Uusi!!: Meänkieli ja Virsiä meänkielelä · Katso lisää »

Yleiskieli

Yleiskieli (kutsutaan myös standardikieli) on kaikille kielen puhujille yhteinen kielimuoto.

Uusi!!: Meänkieli ja Yleiskieli · Katso lisää »

Ylitornion kunta

Ylitornion kunta on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta.

Uusi!!: Meänkieli ja Ylitornion kunta · Katso lisää »

1880-luku

1880-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Meänkieli ja 1880-luku · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Meän kieli, Meänkieliset, Tornionjokilaakson murre, Tornionlaaksonsuomi.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »