Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
33 suhteet: Al-Qaida, Aleksandr Litvinenko, Alu Alhanov, Anna Politkovskaja, Aslan Mashadov, Šamil Basajev, Beslanin koulukaappaus, Boris Berezovski, Dagestan, Doku Umarov, Ensimmäinen Tšetšenian sota, Groznyi, Harmaat sudet, Human Rights Watch, Ibn al-Khattab, Igor Sergejev, Ihmisoikeudet, Kadyrovtsy, Kaukasian emiraatti, Moskovan teatterikaappaus, Natalia Estemirova, Novaja Gazeta, Ramzan Kadyrov, Sissisota, Sotilaiden äidit, Stanislav Markelov, Tšetšenia, Tšetšenian sotien sotarikokset, Venäjä, Venäjän asevoimat, Venäjän kerrostalopommit, Venäjän oligarkit, Vladimir Putin.
Al-Qaida
Al-Qaida on militantti ääri-islamistinen ja jihadistinen terroristijärjestö.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Al-Qaida · Katso lisää »
Aleksandr Litvinenko
Aleksandr Valterovitš Litvinenko (4. joulukuuta 1962 Voronež, Neuvostoliitto – 23. marraskuuta 2006 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli entinen KGB:n eversti ja myöhemmin turvallisuuspalvelu FSB:n everstiluutnantti.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Aleksandr Litvinenko · Katso lisää »
Alu Alhanov
Alu Dadaševitš Alhanov ((s. 20. tammikuuta 1957) on Venäjän varaoikeusministeri. Hän oli vuosina 2004–2007 Tšetšenian tasavallan presidentti. Alhanov syntyi Kazakstanissa, jonne tšetšeenikansa oli karkotettuna toisen maailmansodan jälkeen. Hän meni Neuvostoliiton armeijaan koulun jälkeen ja liittyi poliisivoimiin 1983, opiskeltuaan Mogilevissa Valko-Venäjällä. Hän opiskeli poliisikorkeakoulussa Donin Rostovissa ja nimitettiin Tšetšeeni-Ingusian hallituksen Pohjois-Kaukasian kuljetusministeriön varajohtajaksi Groznyiin 1992. Hänet pääsi myöhemmin osaston johtajaksi, jossa virassa oli vuoteen 1997. Alhanov oli Venäjän puolella ensimmäisessä Tšetšenian sodassa 1994. Hän sai urhoollisuusmitalin Groznyin taistelussa 1996. Huhtikuussa 2003 hänet nimitettiin Ahmad Kadyrovin hallituksen sisäministeriksi ja poliisivoimien kenraalimajuriksi. Kun Kadyrov surmattiin toukokuussa 2004, Alhanovista tuli Venäjän ja Kadyrovin klaanin suosikki pääministerin virkaan. 29. elokuuta 2004 presidentinvaaleissa Alhanov sai virallisten tietojen mukaan 73,67 % äänistä 85,25 % äänestysaktiivisuudella. Vaalikampanja käytiin terroriuhan alla, jota muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeriö arvosteli. Separatistit nimittivät vaalia "farssiksi." Surmatun presidentti Kadyrovin pojasta Ramzan Kadyrovista tuli tasavallan pääministeri joulukuussa 2005. Tasavallassa käytiin hiljaista valtakamppailua presidentin ja pääministerin välillä aina tammikuuhun 2007 asti. 19. tammikuuta entisen presidentti Kadyrovin joukot ratsasivat sanomalehti Daymohin tilat ja polttivat lehden seuraavan päivän 11 000 kappaleen painoksen, jossa onniteltiin presidentti Alhanovia syntymäpäivän johdosta. Viisi päivää myöhemmin Alhanov ilmoitti, ettei aio jatkaa tasavallan johdossa. Presidentti Vladimir Putin vapautti Alhanovin 15. helmikuuta 2007 tehtävästään, jonka jälkeen hän siirtyi Moskovaan varaoikeusministeriksi. Presidentinvirkaa ryhtyi hoitamaan Ramzan Kadyrov.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Alu Alhanov · Katso lisää »
Anna Politkovskaja
Anna Stepanovna Politkovskaja (30. elokuuta 1958 New York, Yhdysvallat – 7. lokakuuta 2006 Moskova, Venäjä), o.s. Mazepa, oli journalisti ja viimeisinä vuosinaan työntekijöiden puoliksi omistaman Novaja gazeta -lehden toimittaja, joka identifioitui ukrainalaiseksi ja jota media piti usein venäläisenä.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Anna Politkovskaja · Katso lisää »
Aslan Mashadov
Aslan Alijevitš Mashadov (21. syyskuuta 1951 Šakai, Kazakstanin sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliitto – 8. maaliskuuta 2005 Tolstoi-Jurt, Tšetšenia) oli tšetšeenikenraali ensimmäisessä Tšetšenian ja Venäjän välisessä sodassa.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Aslan Mashadov · Katso lisää »
Šamil Basajev
Šamil Salmanovitš Basajev ((14. tammikuuta 1965 Vedeno, Tšetšeenien ja inguušien ASNT, Neuvostoliitto – 10. heinäkuuta 2006 Ingušia) oli sotilaallinen tšetšeenijohtaja, joka tukijoineen ajoi islamilaisen emiraatin perustamista Pohjois-Kaukasian alueelle. Basajev oli Tšetšenian itsenäisyystaistelun näkyvimpiä hahmoja. Hän käytti nimeä Amir Abdallah Šamil Abu-Idris.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Šamil Basajev · Katso lisää »
Beslanin koulukaappaus
Beslanin sijainti Beslanin koulukaappaus oli terrori-isku Beslanissa Venäjän Pohjois-Ossetiassa.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Beslanin koulukaappaus · Katso lisää »
Boris Berezovski
Boris Abramovitš Berezovski (23. tammikuuta 1946, Moskova – 23. maaliskuuta 2013, Lontoo) oli venäjänjuutalainen oligarkki.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Boris Berezovski · Katso lisää »
Dagestan
Dagestan on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Kaukasiassa, Kaspianmeren rannalla.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Dagestan · Katso lisää »
Doku Umarov
Doku Umarov ((13. huhtikuuta 1964 – 7. syyskuuta 2013) oli tšetšeenien separatistihallinnon Itškerian tšetšeenitasavallan (ChIR) presidentti. Hän nousi tehtävään varapresidentin paikalta, kun edellinen presidentti Abdul-Halim Sadulajev tapettiin poliisin erikoisoperaatiossa 17. kesäkuuta 2006. Vuosina 1996–1999 hän toimi separatistihallinnon turvallisuusministerinä. Umarov julisti itsensä lokakuun 2007 lopussa Kaukasian emiiriksi ja ChIR:n lopetetuksi. Vielä haastattelussaan 2005 Umarov sanoutui irti siihenastisista terrori-iskuista ja arvosteli Šamil Basajevia Beslanin koulukaappauksesta. Kysyttäessä siviiliuhrien kostamisesta siviiliuhreilla hän totesi, että: "joka tapauksessa meillä ei ole sitä oikeutta ainakaan nyt. Jos käyttäisimme moisia keinoja, en usko että kukaan meistä palaisi kotiin normaalina ihmisenä." Umarov julisti lokakuun 2007 lopussa videoviestissään liikkeensä taistelun kattavan paitsi toimet Venäjän turvallisuusjoukkoja vastaan, myös pyhän sodan Yhdysvaltoja, Britanniaa ja Israelia vastaan. Videolla hän julisti itsensä myös "Pohjois-Kaukasian emiiriksi." Lontoossa asuva "Itškerian tšetšeenitasavallan ulkoministeri" Ahmed Zakajev tuomitsi Umarovin ilmoituksen ja julisti sen johtuneen provokaatiosta. Zakajev sanoi kuitenkin, ettei hallitus enää tukisi Umarovia, vaan vastaisi ChRI:n parlamentille. Umarov lakkautti virallisesti asetuksellaan Itškerian presidentinviran, parlamentin ja hallituksen 11. joulukuuta 2007 ja nimesi Tšetšenian yhdeksi Kaukasian emiraatin maakunnistahttp://www.kavkazcenter.com/eng/content/2007/12/11/9167.shtml. Umarovin kuolemasta liikkui huhuja kesäkuun 2009 alussa. KavkazCenterillä kapinalliset kielsivät asian. Yhdysvaltain hallitus nimesi Umarovin terroristiksi kesäkuussa 2010 ja lupasi hänestä 5 miljoonan US-dollarin palkkion toukokuussa 2011, samassa yhteydessä jolloin Kaukasian emiraatti luokiteltiin terroristijärjestöksi. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1904 toteuttava komitea luokitteli hänet maaliskuussa 2011 Al-Qaidaan, Osama bin Ladeniin tai Talibaniin yhteyksissä olevaksi henkilöksi.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Doku Umarov · Katso lisää »
Ensimmäinen Tšetšenian sota
Ensimmäinen Tšetšenian sota käytiin Venäjän ja Tšetšenian välillä vuosina 1994–1997.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Ensimmäinen Tšetšenian sota · Katso lisää »
Groznyi
Groznyi (Sölƶa-Ġala) on Pohjois-Kaukasiassa sijaitsevan, Venäjän federaatioon kuuluvan Tšetšenian tasavallan pääkaupunki.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Groznyi · Katso lisää »
Harmaat sudet
Harmaat sudet on turkkilainen nationalistinen järjestö, joka on toiminut 1960-luvun lopulta lähtien.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Harmaat sudet · Katso lisää »
Human Rights Watch
Human Rights Watchin logo Human Rights Watch (HRW) on New Yorkissa päämajaansa pitävä järjestö, jonka toimintakenttänä on maailman ihmisoikeustilanteen tarkkailu.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Human Rights Watch · Katso lisää »
Ibn al-Khattab
Samir Saleh Abdullah al-Suwailim (14. huhtikuuta 1969, Arar, Saudi-Arabia – 19. maaliskuuta 2002, Tšetšenia) eli Ibn al-Khattab oli saudiarabialainen jihadisti, joka taisteli Afganistanissa ja Tadžikistanissa.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Ibn al-Khattab · Katso lisää »
Igor Sergejev
Igor Dmitrijevitš Sergejev toimi Venäjän puolustusministerinä 1997–2001 ja oli ensimmäinen Venäjän federaation marsalkan arvonimen (1997) saanut sotilas.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Igor Sergejev · Katso lisää »
Ihmisoikeudet
Ranskan Ihmisoikeuksien julistus (1789). Jean-Jacques-François Le Barbierin (1738–1826) maalaus. Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Ihmisoikeudet · Katso lisää »
Kadyrovtsy
Kadyrovtsy on puolisotilaallinen asejoukko Tšetšeniassa.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Kadyrovtsy · Katso lisää »
Kaukasian emiraatti
Järjestön lippu Kaukasian emiraatti on 31.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Kaukasian emiraatti · Katso lisää »
Moskovan teatterikaappaus
Moskovan teatterikaappaus oli tšetšeeniterroristien 23.–26. lokakuuta 2002 Moskovan Duprovkassa teatterissa tekemä panttivankikaappaus.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Moskovan teatterikaappaus · Katso lisää »
Natalia Estemirova
Natalia Husainovna Estemirova (28. helmikuuta 1958 Saratovin alue – 15. heinäkuuta 2009) oli venäläinen ihmisoikeusaktivisti ja Memorial-järjestön johtokunnan jäsen.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Natalia Estemirova · Katso lisää »
Novaja Gazeta
Novaja Gazeta (”Uusi lehti”) on venäläinen kolmesti viikossa ilmestyvä lehti, jolla on yhteiskuntakriittinen toimituksellinen linja.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Novaja Gazeta · Katso lisää »
Ramzan Kadyrov
Ramzan Ahmatovitš Kadyrov (s. 5. lokakuuta 1976 Tsenteroi, Tšetšeenien ja inguušien ASNT, Neuvostoliitto) on Venäjän federaatioon kuuluvan Tšetšenian tasavallan päämies.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Ramzan Kadyrov · Katso lisää »
Sissisota
Sissisota on pienten hajanaisten aseistettujen joukkojen taistelua vihollista vastaan yllätyshyökkäyksin, joilla isketään pelkästään heikkoihin kohtiin kuten pieniin ryhmiin ja huoltoon.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Sissisota · Katso lisää »
Sotilaiden äidit
Sotilaiden äidit on venäläinen vuonna 1989 perustettu järjestö, joka on kiinnittänyt huomiota Venäjän asevelvollisten asemaan.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Sotilaiden äidit · Katso lisää »
Stanislav Markelov
Stanislav Markelov (Elokuu 2008) Stanislav Jurjevitš Markelov (20. toukokuuta 1974 – 19. tammikuuta 2009) oli venäläinen ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunut asianajaja.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Stanislav Markelov · Katso lisää »
Tšetšenia
Tšetšenia eli Tšetšenian tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Tšetšenia · Katso lisää »
Tšetšenian sotien sotarikokset
Joukkohauta Tšetšeniassa. Tšetšenian sotien sotarikokset tapahtuivat Venäjän ja Tšetšenian kahden sodan (1994–1997 ja 1999–2009) aikana.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Tšetšenian sotien sotarikokset · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän asevoimat
Venäjän federaation asevoimat, yleensä pelkkä Venäjän asevoimat koostuu kolmesta puolustushaarasta: maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Venäjän asevoimat · Katso lisää »
Venäjän kerrostalopommit
Venäjän kerrostalopommit olivat sarja pommeja, jotka räjähtivät pääasiassa kerrostaloissa elo–syyskuussa vuonna 1999 Venäjällä.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Venäjän kerrostalopommit · Katso lisää »
Venäjän oligarkit
Venäjän oligarkit ovat venäläisiä erittäin varakkaita liikemiehiä, joilla on taloudellisen vaikutusvallan lisäksi myös poliittista vaikutusvaltaa.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Venäjän oligarkit · Katso lisää »
Vladimir Putin
Vladimir Vladimirovitš Putin (s. 7. lokakuuta 1952 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on venäläinen poliitikko, nykyinen Venäjän federaation presidentti ja entinen pääministeri.
Uusi!!: Toinen Tšetšenian sota ja Vladimir Putin · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Toinen Tsetsenian sota, Toinen Tshetsenian sota, Toinen Tshetshenian sota.
