Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
37 suhteet: Ainavihanta, Aitotumaiset, Fukushiman prefektuuri, Havupuut, Hedekäpy, Heimo (biologia), Honshū, Idänselkova, Ilmarako, Japani, Japaninlehtikuusi, Japaninpunamänty, Kaarna, Karl Koch (kasvitieteilijä), Kasvit, Käpy, Koivut, Kuuset, Kyūshū, Lehti (kasvitiede), Maaperä, Mäntykasvit, Neulanen, Nikkonpihta, Philipp Franz von Siebold, Putkilokasvit, Pyökit, Rinnankorkeusläpimitta, Sadanta, Shikoku, Siemen, Siemenkasvit, Suku (biologia), Tammet, Tuomet, Vaahterat, Yksikotisuus.
Ainavihanta
Saksanpihdan kolmen peräkkäisen vuoden neulaset. nahkealehtinen, kuten monet ainavihannat lehtipuut. Ainavihanta (myös ikivihreä tai ainavihreä) tarkoittaa kasvitieteessä kasvia, jolla on lehtiä ympäri vuoden.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Ainavihanta · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Fukushiman prefektuuri
Fukushiman prefektuuri on Honshūn saarella Tōhokun alueella sijaitseva Japanin prefektuuri.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Fukushiman prefektuuri · Katso lisää »
Havupuut
Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Havupuut · Katso lisää »
Hedekäpy
Hedekäpy on paljassiemenisen kasvin hedekukinto.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Hedekäpy · Katso lisää »
Heimo (biologia)
Heimo on eliöiden tieteellisen luokittelun yksikkö, joka on laajempi kuin suku, mutta suppeampi kuin lahko.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Heimo (biologia) · Katso lisää »
Honshū
Honshū ("päämaa") on Japanin suurin saari ja yksi maan neljästä pääsaaresta; muut ovat Hokkaidō pohjoisessa Tsugarunsalmen takana, Shikoku etelässä Seton sisämeren toisella puolen ja Kyūshū lounaassa Kanmoninsalmen takana.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Honshū · Katso lisää »
Idänselkova
Idänselkova (Zelkova serrata) on Japanissa luonnonvaraisena kasvava jalavakasveihin kuuluva puu.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Idänselkova · Katso lisää »
Ilmarako
Ilmarako on pieni reikä kasvin lehden pinnassa.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Ilmarako · Katso lisää »
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Japani · Katso lisää »
Japaninlehtikuusi
Japaninlehtikuusi (Larix kaempferi) on lehtikuusiin kuuluva puulaji.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Japaninlehtikuusi · Katso lisää »
Japaninpunamänty
Japaninpunamänty (Pinus densiflora) on mäntykasvien heimon mäntyjen sukuun kuuluva havupuulaji.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Japaninpunamänty · Katso lisää »
Kaarna
Puun rakenne: 1. sydänpuu, 2. vuosirengas, 3. puuaines, 4. jälsi, 5. nila, ja 6. kaarna. Montereynmännyn (''Pinus radiata'') kaarnaa Kaarna eli parkki on puuvartisten kasvien varsia ympäröivä ja juurien sisäpuolella kasvava kerros, joka suojaa kasvin sisempiä osia vahingoittumiselta ja sairauksilta.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Kaarna · Katso lisää »
Karl Koch (kasvitieteilijä)
Karl Heinrich Emil Koch (6. kesäkuuta 1809 Ettersburg lähellä Weimaria – 25. toukokuuta 1879 Berliini) oli saksalainen kasvitieteilijä, joka tunnetaan parhaiten kasvitieteellisistä tutkimusmatkoistaan Kaukasuksella ja Koillis-Turkissa.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Karl Koch (kasvitieteilijä) · Katso lisää »
Kasvit
Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Kasvit · Katso lisää »
Käpy
Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Käpy · Katso lisää »
Koivut
Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Koivut · Katso lisää »
Kuuset
Kuuset (Picea) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Kuuset · Katso lisää »
Kyūshū
Kyūshū (”yhdeksän provinssia”) on Japanin pääsaarista eteläisin ja kolmanneksi suurin.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Kyūshū · Katso lisää »
Lehti (kasvitiede)
Erilaisia lehtiä. Lehti on kasvin varren nivelestä kasvava peruselin.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Lehti (kasvitiede) · Katso lisää »
Maaperä
Maaperän poikkileikkaus. Maaperä, lyhyemmin maa, on kallioperää peittävä, irtaimista maalajeista koostuva kerros.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Maaperä · Katso lisää »
Mäntykasvit
Mäntykasvit (Pinaceae) on havupuihin kuuluva kasviheimo.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Mäntykasvit · Katso lisää »
Neulanen
Metsämännyn neulasia Saksanpihdan oksa, jossa kolmen eri neulasvuosikerran (vuosien 2002–2004) neulasia Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Neulanen · Katso lisää »
Nikkonpihta
Nikkonpihta eli nikonpihta (Abies homolepis) on Japanissa Honshūn ja Shikokun vuoristoissa kasvava havupuu.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Nikkonpihta · Katso lisää »
Philipp Franz von Siebold
Philipp Franz Balthasar von Siebold (17. helmikuuta 1796 Würzburg Saksa – 18. lokakuuta 1866 München, Saksa) oli saksalainen lääkäri, luonnontieteilijä ja japanologi. Hän aloitti uransa Saksassa, mutta päätyi Hollantiin ja sitä kautta sen siirtomaahan, nykyiseen Indonesiaan. Siebold opetti 1820-luvulla länsimaista lääketiedettä Japanissa. Opiskelijoiden joukossa oli Keisuke Ito. Siebold perehtyi samanaikaisesti paikalliseen luontoon; hän tutki laajalti alueen floraa ja faunaa. Palattuaan Eurooppaan vuonna 1830 Siebold alkoi julkaista matkoiltaan keräämiään kokoelmia. Myöhemmällä iällään hän saavutti mainetta johtavana Japanin asiantuntijana. Siebold palasi Japaniin vasta 1850-luvun lopulla. Hän kuoli Münchenissä 70-vuotiaana. Lukuisat Japanissa esiintyvät kasvit ovat saaneet tieteellisen nimensä juuri häneltä. Sieboldin nimeämien kasvien tieteellisen nimen perässä käytetään nimen jälkeen liittettävää auktorilyhennettä Siebold.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Philipp Franz von Siebold · Katso lisää »
Putkilokasvit
Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Putkilokasvit · Katso lisää »
Pyökit
Pyökit eli kehtopyökit (Fagus) on pyökkikasvien (Fagaceae) heimoon kuuluva suku, johon kuuluu kymmenen puulajia.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Pyökit · Katso lisää »
Rinnankorkeusläpimitta
Rinnankorkeusläpimitta on puun läpimitta.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Rinnankorkeusläpimitta · Katso lisää »
Sadanta
Sadanta eli sademäärä mittaa alueelle tietyssä ajassa sateena pudonnutta vettä eri olomuodoissa.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Sadanta · Katso lisää »
Shikoku
Shikoku (”neljä maata”) on Japanin neljästä pääsaaresta pienin sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Shikoku · Katso lisää »
Siemen
ravintovarasto ja osa ohuesta kuoresta. Siemen on suvullisesti lisääntyvän siemenkasvin lisääntymiselin.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Siemen · Katso lisää »
Siemenkasvit
Siemenkasvit eli spermatofyytit (Spermatophyta), toisinaan myös fanerogaamit (Phanerogamae) ovat putkilokasveja (Tracheophyta), jotka nimensä mukaisesti lisääntyvät siemenistä.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Siemenkasvit · Katso lisää »
Suku (biologia)
Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeista.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Suku (biologia) · Katso lisää »
Tammet
Tammet (Quercus) on pyökkikasvien (Fagaceae) heimon suku.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Tammet · Katso lisää »
Tuomet
Tuomet, myös kirsikat ja luumut, (Prunus) on ruusukasveihin (Rosaceae) kuuluva kasvisuku.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Tuomet · Katso lisää »
Vaahterat
Vaahterat (Acer) on saippuamarjakasveihin (Sapindaceae) kuuluva suku.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Vaahterat · Katso lisää »
Yksikotisuus
Kasvien kotisuus kuvaa sitä, miten kasvin kukkien heteet ja emit ovat sijoittuneet toisiinsa nähden.
Uusi!!: Tiikerinhäntäkuusi ja Yksikotisuus · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Abies polita, Abies torano, Picea polita, Picea torano.
