Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
50 suhteet: Absoluuttinen nollapiste, Adiabaattinen prosessi, Ainemäärä, Atomi, Benjamin Thompson, Clausiuksen teoreema, Ekvivalenssirelaatio, Energia, Energian säilymislaki, Energiatekniikka, Entalpia, Entropia, Faasi, Fysiikka, Gibbsin energia, Höyrykone, Helmholtzin energia, Ikiliikkuja, Intensiivi- ja ekstensiivisuureet, IUPAC, Kemiallinen potentiaali, Kvanttimekaniikka, Lämmön mekaaninen ekvivalentti, Lämpö, Lämpökapasiteetti, Lämpökemia, Lämpötila, Massa, Meteorologia, Molekyyli, Moolitilavuus, Nernstin teoreema, Ominaislämpökapasiteetti, Paine, Prosessi (termodynamiikka), Reversiibeli, Rudolf Clausius, Sadi Carnot, Sisäenergia, Systeemi (termodynamiikka), Termodynaaminen tasapaino, Termodynamiikan toinen pääsääntö, Tiheys, Tiiviin aineen fysiikka, Tilastollinen fysiikka, Tilavuus, Todennäköisyys, Työ (fysiikka), William Rankine, William Thomson.
Absoluuttinen nollapiste
Absoluuttinen nollapiste on aineen lämpötilan alaraja, jossa atomien lämpöliike lakkaa.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Absoluuttinen nollapiste · Katso lisää »
Adiabaattinen prosessi
Adiabaattinen prosessi (tai isentrooppinen prosessi) on lämpöopissa tapahtuma, jossa lämpöä ei siirry tapahtuman kohteena olevaan systeemiin tai poistu siitä muuten kuin mekaanisen työn kautta.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Adiabaattinen prosessi · Katso lisää »
Ainemäärä
Amedeo Avogadro tutki kemiallisia reaktioita ja hänen mukaansa on nimetty Avogadron luku. Ainemäärä (tunnus n) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen hiukkasten lukumäärää.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Ainemäärä · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Atomi · Katso lisää »
Benjamin Thompson
Benjamin Thompson, tunnettu myös nimellä kreivi Rumford, (26. maaliskuuta 1753 Woburn, Massachusetts, Yhdysvallat – 21. elokuuta 1814 Auteuil, Ranska) oli yhdysvaltalais-englantilainen hallintoviranomainen, fyysikko ja keksijä.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Benjamin Thompson · Katso lisää »
Clausiuksen teoreema
Clausiuksen teoreema tai Clausiuksen epäyhtälö ilmaisee termodynaamisen järjestelmän vapaaehtoisen muutoksen suunnan ja eristetyn järjestelmän tasapainotilan.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Clausiuksen teoreema · Katso lisää »
Ekvivalenssirelaatio
Joukon M alkioiden välillä määritelty relaatio \operatorname on ekvivalenssirelaatio, jos se toteuttaa seuraavat kolme ehtoa.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Ekvivalenssirelaatio · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Energia · Katso lisää »
Energian säilymislaki
Energian säilymislaki eli energiaperiaate on fysiikan peruslaki, jonka mukaan energiaa ei voi syntyä eikä kadota.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Energian säilymislaki · Katso lisää »
Energiatekniikka
Energiatekniikka on kaikki yhteiskunnassa käytettävät energiantuotannon, -siirron ja -käytön laitteet, koneet ja järjestelmät käsittävä tekniikan ala.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Energiatekniikka · Katso lisää »
Entalpia
Entalpia (eli lämpösisältö), \Delta H, on termodynaamisen järjestelmän ominaisuus, joka koostuu järjestelmän sisäenergioiden summasta sekä paineen ja tilavuuden tulosta.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Entalpia · Katso lisää »
Entropia
Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan eristetyn systeemin entropia kasvaa tai pysyy entisellään. Voidaan sanoa, että entropian käyttäytyminen ilmoittaa ajan kulkusuunnan. Entropia on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Entropia · Katso lisää »
Faasi
Lasi, ilma, jää ja juoma muodostavat kukin oman faasinsa Faasi eli olomuotoalue on systeemin homogeeninen osa-alue, jota erottaa rajapinta toisesta faasista.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Faasi · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Fysiikka · Katso lisää »
Gibbsin energia
Gibbsin energia, joka tunnetaan myös nimellä Gibbsin vapaaenergia tai Gibbsin funktio on termodynaaminen potentiaali, joka kuvaa suurinta mahdollista työtä, jonka reversiibeli prosessi voi tehdä vakiopaineessa ja -lämpötilassa, kun ilmakehää vastaan tehtyä työtä ei huomioida.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Gibbsin energia · Katso lisää »
Höyrykone
Höyrykone on lämpövoimakone, joka muuttaa lämpöä mekaaniseksi työksi työaineenaan vesihöyry.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Höyrykone · Katso lisää »
Helmholtzin energia
Helmholtzin vapaaenergia tai Helmholtzin energia on termodynaaminen funktio, joka vakiolämpötilassa vastaa suurinta mahdollista työtä, jonka järjestelmä pystyy tekemään.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Helmholtzin energia · Katso lisää »
Ikiliikkuja
Ikiliikkuja on kuviteltu laite tai muu suljettu systeemi, joka kerran käynnistettynä pysyisi jatkuvasti käynnissä ilman, että siihen tarvitsisi tuoda mistään energiaa.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Ikiliikkuja · Katso lisää »
Intensiivi- ja ekstensiivisuureet
Monet materiaalien ja fysikaalisten systeemien ominaisuuksia kuvaavat suureet voidaan luokitella joko intensiivisiksi tai ekstensiivisiksi sen mukaan miten ne riippuvat systeemin koosta.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Intensiivi- ja ekstensiivisuureet · Katso lisää »
IUPAC
Esimerkki IUPAC-nimeämiskäytännöstä. IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry, eli kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto) on järjestö, jonka tehtävänä on standardisoida kemian sanastoa ja mittausmenetelmiä.
Uusi!!: Termodynamiikka ja IUPAC · Katso lisää »
Kemiallinen potentiaali
Kemiallinen potentiaali (symboli µ) kuvaa yhdisteen osaslajiin sitoutunutta Gibbsin energian määrää.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Kemiallinen potentiaali · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Lämmön mekaaninen ekvivalentti
Lämmön mekaaninen ekvivalentti eli lämmön mekaaninen vastine on lähinnä tieteenhistoriallinen käsite, jolla tarkoitetaan sitä vakinaista määrää mekaanista energiaa tai työtä, joka vastaa tietyn suuruista lämpömäärää.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Lämmön mekaaninen ekvivalentti · Katso lisää »
Lämpö
Kuuma hiillos säteilee sekä lämpösäteilyä että valoa. Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Lämpö · Katso lisää »
Lämpökapasiteetti
Lämpökapasiteetti on se lämpömäärä, joka tarvitaan kappaleen tai muun fysikaalisen järjestelmän lämpötilan kohottamiseksi yhdellä lämpöasteella.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Lämpökapasiteetti · Katso lisää »
Lämpökemia
Lämpökemia eli termokemia on fysikaalisen kemian tutkimusala, jossa tutkitaan kemiallisiin tapahtumiin, kuten reaktio ja olomuodon muutos, liittyviä lämpömuutoksia järjestelmän ja se ympäristön välillä.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Lämpökemia · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Lämpötila · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Massa · Katso lisää »
Meteorologia
Tuntemattoman graafikon laatimia sääsymboleita. Nämä piirrossymbolit ovat osin epäfysikaalisia, sillä taivaalta ei sada esimerkiksi kraanatipan muotoisia pisaroita. Meteorologia (metéōron, ja, lógos) eli ilmatiede tutkii ilmakehää ja sen käyttäytymistä.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Meteorologia · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Molekyyli · Katso lisää »
Moolitilavuus
Moolitilavuus (tunnus Vm) ilmoittaa kemiassa, kuinka suuren tilavuuden yksi mooli ainetta vie.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Moolitilavuus · Katso lisää »
Nernstin teoreema
Termodynamiikan kolmannen pääsäännön mukaan täydellisesti kiteytyneen yhdisteen entropia lähestyy nollaa lämpötilan lähestyessä absoluuttista nollapistettä.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Nernstin teoreema · Katso lisää »
Ominaislämpökapasiteetti
Ominaislämpökapasiteetti eli ominaislämpö (tunnus c) kuvaa, kuinka paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Ominaislämpökapasiteetti · Katso lisää »
Paine
Painetta voi hyödyntää monin tavoin. Paine (tunnus p) on suure, joka ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Paine · Katso lisää »
Prosessi (termodynamiikka)
Prosessi tarkoittaa termodynamiikassa tapahtumaa, jossa systeemin tila muuttuu.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Prosessi (termodynamiikka) · Katso lisää »
Reversiibeli
Reversiibeli voi tarkoittaa.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Reversiibeli · Katso lisää »
Rudolf Clausius
Rudolf Julius Emanuel Clausius (synt. Rudolf Gottlieb; 2. tammikuuta 1822 Köslin, Pommeri, nykyinen Luoteis-Puola – 24. elokuuta 1888 Bonn, Saksa) oli saksalainen fyysikko.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Rudolf Clausius · Katso lisää »
Sadi Carnot
Nicolas Léonard Sadi Carnot (1. kesäkuuta 1796 – 24. elokuuta 1832) oli ranskalainen fyysikko, joka ensimmäisenä selitti lämpökoneen eli termodynaamisen koneen toiminnan, joka on termodynamiikan toisen pääsäännön perusta.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Sadi Carnot · Katso lisää »
Sisäenergia
Sisäenergia kuvaa kaikkea järjestelmän sisään varastoitunutta energiaa, joka voi olla sitoutuneena aineen molekyylien kineettisenä energiana, potentiaalienergiana,A varastoituneena sidosten värähtelyihin ja molekyyliryhmien pyörimisiin, ja sidosenergioihin.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Sisäenergia · Katso lisää »
Systeemi (termodynamiikka)
Systeemi (kr. sýstēma 'yhdistäminen'.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Systeemi (termodynamiikka) · Katso lisää »
Termodynaaminen tasapaino
Fysikaalinen järjestelmä on termodynaamisessa tasapainossa, jos siinä ei tapahdu vapaaehtoisesti minkäänlaisia makroskooppisia muutoksia.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Termodynaaminen tasapaino · Katso lisää »
Termodynamiikan toinen pääsääntö
Termodynamiikan toinen pääsääntö on yksi termodynamiikan neljästä pääsäännöstä.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Termodynamiikan toinen pääsääntö · Katso lisää »
Tiheys
Tiheys on suure/määrä, joka ilmaisee kappaleen massan suhteessa sen tilavuuteen.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Tiheys · Katso lisää »
Tiiviin aineen fysiikka
Tiiviin aineen fysiikka eli kondensoituneen aineen fysiikka käsittelee aineen makroskooppisia ominaisuuksia.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Tiiviin aineen fysiikka · Katso lisää »
Tilastollinen fysiikka
Tilastollinen fysiikka eli statistinen fysiikka on yksi fysiikan perusteorioista.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Tilastollinen fysiikka · Katso lisää »
Tilavuus
Tilavuus (vetoisuus, tunnus V) on kolmiulotteisen kappaleen koon mitta.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Tilavuus · Katso lisää »
Todennäköisyys
Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta, jonka arvo voidaan ilmaista kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Todennäköisyys · Katso lisää »
Työ (fysiikka)
Pieneen punnukseen kohdistuva voima F tekee työn W.
Uusi!!: Termodynamiikka ja Työ (fysiikka) · Katso lisää »
William Rankine
200px William John Macquorn Rankine (5. heinäkuuta 1820 Edinburgh, Skotlanti – 24. joulukuuta 1872 Glasgow, Skotlanti) oli skotlantilainen insinööri ja fyysikko.
Uusi!!: Termodynamiikka ja William Rankine · Katso lisää »
William Thomson
William Thomson, ensimmäinen paroni Kelvin (tunnetaan paremmin nimellä lordi Kelvin; 26. kesäkuuta 1824 Belfast, Irlanti – 17. joulukuuta 1907 Netherhall, Skotlanti) oli brittiläinen fyysikko, matemaatikko, insinööri ja keksijä, joka tunnetaan erityisesti työstään termodynamiikan parissa.
Uusi!!: Termodynamiikka ja William Thomson · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Lämpöopillinen, Lämpöoppi, Termodynaaminen, Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö, Termodynamiikan kolmas pääsääntö, Termodynamiikan nollas pääsääntö, Termodynamiikan pääsäännöt.
