Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
18 suhteet: Aateli, Eduskuntavaalit 1907, Maamarsalkka, Papisto, Porvaristo, Porvoon valtiopäivät, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Ruotsin maapäivät, Ruotsin säätyvaltiopäivät, Sääty, Säätyvaltiopäivät 1905, Sejm, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Talollinen, Tammikuun valiokunta, Tuomiokunta, Valtiopäivät.
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Aateli · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1907
Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Eduskuntavaalit 1907 · Katso lisää »
Maamarsalkka
Maamarsalkka Johan August von Born maamarsalkansauvan kanssa. Albert Edelfeltin maalaus. Maamarsalkka oli vuodesta 1627 alkaen Ruotsin säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn puheenjohtajasta käytetty nimitys.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Maamarsalkka · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Papisto · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Porvaristo · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »
Ruotsin maapäivät
Vanhassakaupungissa vuonna 1616 pidettyjen Helsingin maapäivien muistoksi Ruotsin maapäivät eli maakuntakokous (myös provinsiaalikokous) oli kokous, jonne säädyt, eli eri säätyjen valitut tai perinnölliset edustajat kokoontuivat, usein kuninkaan johdolla.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Ruotsin maapäivät · Katso lisää »
Ruotsin säätyvaltiopäivät
Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivät Ruotsin säätyvaltiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) tarkoittaa Ruotsin ja Suomen historiassa lakiasäätävää Ruotsissa järjestettävää säätyvaltiopäiväkokousta, jossa valtakunnan valtiosäätyä edustavat valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä olivat edustettuja kukin erikseen, muodostaen nelikamarisen parlamentaarisen edustuslaitoksen.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Ruotsin säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Sääty · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1905
Säätyvaltiopäivät 1905 olivat ylimääräiset ja samalla Suomen suuriruhtinaskunnan viimeiset säätyvaltiopäivät.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Säätyvaltiopäivät 1905 · Katso lisää »
Sejm
Puolan parlamentin sejmin rakennus. Sejm on Puolan valtiopäivät eli nykyisen parlamentin alahuone. Sejmissä on 460 paikkaa, ja sen jäsenet valitaan joka neljäs vuosi. Parlamentissa on myös ylähuone, senaatti. Sekä sejm että Puolan senaatti kokoontuvat samassa rakennuksessa Varsovassa. Sejmin edustajien tulee olla vähintään 21-vuotiaita Puolan kansalaisia, jotka ovat asuneet maassa vakituisesti vähintään 5 vuotta ennen vaaleja. Nimellä "sejm" on perinteisesti viitattu Puolan parlamenttiin yhtenä kokonaisuutena tai silloin kun parlamentti on ollut yksikamarinen, mutta kun senaatti palautettiin vuonna 1989, sillä on viitattu vain alahuoneeseen, jolla on Puolan nykypolitiikassa selkeästi suurempi rooli.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Sejm · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Talollinen
Severin Falkman, ''Talollisia Ruokolahdelta'', 1882. Talollinen eli tilallinen eli talokas on historiallinen, sääty-yhteiskuntaan liittyvä termi, joka tarkoittaa maatilansa omistavaa maanviljelijää tai muuta ammattikuntaa, joka omisti maatilan.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Talollinen · Katso lisää »
Tammikuun valiokunta
Tammikuun valiokunnaksi kutsutaan 20. tammikuuta vuonna 1862 toimintansa aloittanutta valtakunnallista kokousta, joka oli eräänlainen yksikamarinen tynkäeduskunta.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Tammikuun valiokunta · Katso lisää »
Tuomiokunta
Tuomiokunta oli vuoteen 1993 asti toimineiden kihlakunnanoikeuksien hallinnollinen yksikkö.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Tuomiokunta · Katso lisää »
Valtiopäivät
Valtiopäivät on kansanedustuslaitoksen tai lakia säätävän kokouksen vanha nimitys useissa maissa.
Uusi!!: Säätyvaltiopäivät ja Valtiopäivät · Katso lisää »
