Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Sähkömagneettinen spektri

Indeksi Sähkömagneettinen spektri

infrapuna- ja lämpösäteily, 1 m – 1 km radioaallot. Sähkömagneettisen spektrin kuvausSelvennä Sähkömagneettinen spektri kattaa kaikki sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusalueet.

94 suhteet: Aallonpituus, Aalto (fysiikka), Absorptio (sähkömagneettinen säteily), Albedo, Alimillimetrisäteily, Amplitudi, Amplitudimodulaatio, Antenni, Desibeli, EHF (taajuusalue), Elektroninen sodankäynti, Elektronivoltti, ELF (taajuusalue), Emissiivisyys, Emissio, Energia, Fissio, FLIR-järjestelmä, Fotoni, Galliumarsenidi, Gammasäteily, Gaussin laki sähkökentille, Gravitaatiosäteily, Hertsi, HF (taajuusalue), Ilmakehä, Infrapunasäteily, Intensiteetti, Koherenssi, Koherenssi (fysiikka), Konduktiivisuus, Kosminen säteily, Kulmataajuus, Kvantti, Laser, Lämpösäteily, LF (taajuusalue), Lorentzin voima, Magneettikentän voimakkuus, Magneettikenttä, Magneettivuo, Magneettivuon tiheys, Magnetismi, Maxwellin yhtälöt, Metri, MF (taajuusalue), Mikroaallot, Musta kappale, Näkyvän valon spektri, Otsonikerros, ..., Permeabiliteetti, Permittiivisyys, Planckin laki, Planckin vakio, Polarisaatio, Radio, Radioaallot, Radioaktiivisuus, Radiotaajuusalueet, Radiovastaanotin, Rayleigh’n–Jeansin laki, Röntgensäteily, Röntgentutkimus, Säätutka, Sähkö, Sähkökentän voimakkuus, Sähkökenttä, Sähkömagneettinen kenttä, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagnetismi, Sähkövaraus, Sähkövuo, Sähkövuon tiheys, Säteily, SHF (taajuusalue), SLF (taajuusalue), Spektri, Stefanin–Boltzmannin laki, Taajuus, Taajuusmodulaatio, Tšerenkovin säteily, Tähti, Tutka, Tyhjiö, UHF (taajuusalue), ULF (taajuusalue), Ultraviolettisäteily, Valo, Valokuitu, Valonnopeus, Värähtely, VHF (taajuusalue), VLF (taajuusalue), Wienin siirtymälaki. Laajenna indeksi (44 lisää) »

Aallonpituus

Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Aallonpituus · Katso lisää »

Aalto (fysiikka)

harmoninen aaltoliike. Aalto on väliaineessa etenevä dynaaminen häiriö, joka aiheuttaa muutoksen yhdessä tai useammassa suureessa niiden tasapainoaseman suhteen.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Aalto (fysiikka) · Katso lisää »

Absorptio (sähkömagneettinen säteily)

Alemmalla energiatilalla oleva elektroni nousee korkeammalle energiatilalle saatuaan energiaa säteilystä. Absorptiolla tarkoitetaan kvanttimekaniikassa prosessia, jossa fotonin energia siirtyy esimerkiksi atomille, jonka valenssielektroni siirtyy korkeampaan energiatilaan.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Absorptio (sähkömagneettinen säteily) · Katso lisää »

Albedo

Lumi on valkoista: se heijastaa paljon valoa eli sen albedo on suuri. Hiili on musta: se imee suuren osan valosta ja heijastaa vain vähän eli sen albedo on pieni. Albedo eli heijastuvuus tai heijastuskyky on jonkin kappaleen kyky heijastaa siihen osuvaa säteilyä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Albedo · Katso lisää »

Alimillimetrisäteily

sähkömagneettiseen säteilyyn Alimillimetrisäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka taajuus on välillä 300 – 3 000 GHz ja aallonpituus siten 0,1–1 mm.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Alimillimetrisäteily · Katso lisää »

Amplitudi

Amplitudi on puolet kuvassa näkyvän käyrän korkeimman ja alimman kohdan välisestä erotuksesta. (Kuvaan merkitty λ on aallonpituus.) RMS-amplitudi eli tehollisarvo(\scriptstyle\hat U/\sqrt2),4.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Amplitudi · Katso lisää »

Amplitudimodulaatio

Amplitudimodulaatiossa (keskellä) signaali välitetään kantoaallon voimakkuuden vaihteluina. Amplitudimodulaatio (lyh. AM) on kantoaallon (esimerkiksi radioaallon) modulointitapa, jossa informaatio välitetään kantoaallon voimakkuuden eli amplitudin vaihteluina.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Amplitudimodulaatio · Katso lisää »

Antenni

Langattoman verkon antenneja sähkötolpassa. Antenni on radiolaitteiston osa, jota käytetään lähettämään ja vastaanottamaan sähkömagneettisia aaltoja (radioaaltoja).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Antenni · Katso lisää »

Desibeli

Desibeli (tunnus dB) on dimensioton yksikkö, joka vertailee tehosuureiden suhteita logaritmisella asteikolla.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Desibeli · Katso lisää »

EHF (taajuusalue)

EHF (erittäin korkea taajuus, millimetriaallot) on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) termi radiotaajuusalueelle, joka kattaa 30 GHz–300 GHz:n radioaallot (aallopituusalue 1 –10 mm; 'millimetriaallot').

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja EHF (taajuusalue) · Katso lisää »

Elektroninen sodankäynti

Elektroninen sodankäynti (lyhenne ELSO) on osa johtamissodankäyntiä, informaatiosodankäynnin sotilaallista sovellutusta.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Elektroninen sodankäynti · Katso lisää »

Elektronivoltti

Elektronivoltti (symboli eV) on energian yksikkö, jota käytetään usein atomi- ja ydinfysiikassa.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Elektronivoltti · Katso lisää »

ELF (taajuusalue)

ELF-radiotaajuusalue (ELF, äärimmäisen pitkät aallot) on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) termi radiotaajuusalueelle 0,03–300 Hz:ä (aallonpituus 10 000–10 000 000 km).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja ELF (taajuusalue) · Katso lisää »

Emissiivisyys

Emissiivisyys on kappaleen lähettämän säteilyn määrä verrattuna täysin mustan kappaleen säteilyyn.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Emissiivisyys · Katso lisää »

Emissio

Emissio merkitsee seuraavia asioita.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Emissio · Katso lisää »

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Energia · Katso lisää »

Fissio

Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Fissio · Katso lisää »

FLIR-järjestelmä

FLIR-järjestemä (FLIR.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja FLIR-järjestelmä · Katso lisää »

Fotoni

Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Fotoni · Katso lisää »

Galliumarsenidi

Galliumarsenidia Galliumarsenidi (GaAs) on III-V-puolijohteisiin kuuluva yhdistepuolijohde, joka on galliumin ja arseenin yhdiste.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Galliumarsenidi · Katso lisää »

Gammasäteily

Gammasäteily on ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritystilojen purkautumisesta radioaktiivisessa hajoamisessa, fissiosta tai elektroni-positroniparien annihilaatiosta.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Gammasäteily · Katso lisää »

Gaussin laki sähkökentille

Gaussin laki sähkökentille on Carl Friedrich Gaussin muotoilema vuonna 1835 ja se julkaistiin 1867.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Gaussin laki sähkökentille · Katso lisää »

Gravitaatiosäteily

Gravitaatiosäteily on eräs yleisen suhteellisuusteorian ennustama ilmiö.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Gravitaatiosäteily · Katso lisää »

Hertsi

Hertsi (tunnus Hz) on kansainvälisen yksikköjärjestelmän, eli SI-järjestelmän, mukainen taajuuden yksikkö.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Hertsi · Katso lisää »

HF (taajuusalue)

ITU:n määrittelemät radiotaajuusalueet HF on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) ja Institute of Electrical and Electronics Engineers:n (IEEE) termi radiotaajuusalueelle, joka kattaa 3 MHz–30 MHz:n radioaallot (aallopituusalue 10–100 m).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja HF (taajuusalue) · Katso lisää »

Ilmakehä

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Ilmakehä · Katso lisää »

Infrapunasäteily

Koira kuvattuna infrapunakameralla. Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Infrapunasäteily · Katso lisää »

Intensiteetti

Intensiteetti on fysiikassa suure, joka ilmoittaa kuinka paljon energiaa siirtyy pinta-alayksikön läpi aikayksikössä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Intensiteetti · Katso lisää »

Koherenssi

Koherenssi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Koherenssi · Katso lisää »

Koherenssi (fysiikka)

Koherentit aallot ovat aaltoja, joissa on keskenään pelkästään ja muuttumattomasti saman vaihe-eron, taajuuden, amplitudin ja aaltomuodon aaltoja, jotka etenevät samaan suuntaan.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Koherenssi (fysiikka) · Katso lisää »

Konduktiivisuus

Konduktiivisuus (tunnus &sigma) on materiaalin sähkönjohtokykyä kuvaava suure.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Konduktiivisuus · Katso lisää »

Kosminen säteily

Kosminen säteily on yleisnimi Maahan osuville ulkoavaruudesta tuleville suurienergisille hiukkasille, jotka pommittavat maapalloa joka suunnalta.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Kosminen säteily · Katso lisää »

Kulmataajuus

Kulmataajuus (tunnus \omega\) ilmaisee, kuinka suuren kulman jokin sini-signaalin syntymistä kuvaava vektori pyörähtää aikayksikössä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Kulmataajuus · Katso lisää »

Kvantti

Kvantti ("kuinka paljon") merkitsee fysiikassa jonkin asian, esimerkiksi energian määräsuureen diskreettiyttä, eli epäjatkuvuutta; määrällisyyttä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Kvantti · Katso lisää »

Laser

6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Laser · Katso lisää »

Lämpösäteily

Wienin siirtymälain mukaisesti. Vaikka kaavio esittää vain jokseenkin korkeita lämpötiloja, sama laki pätee alhaisissakin lämpötiloissa absoluuttiseen nollapisteeseen saakka. Näkyvän valon aallonpituus on 380 ja 750 nm:n välillä. infrapunakamera toisi sen näkyviin. (Katso termografia). Lämpösäteily on sähkö­magneettista säteilyä, jonka saa aikaan aineessa olevien varattujen hiukkasten lämpöliike.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Lämpösäteily · Katso lisää »

LF (taajuusalue)

LF on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) termi radiotaajuusalueelle, joka kattaa 30 kHz–300 kHz:n radioaallot (aallopituusalue 1–10 km).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja LF (taajuusalue) · Katso lisää »

Lorentzin voima

Fysiikassa Lorentzin voima on voima, jonka sähkömagneettinen kenttä aiheuttaa varattuun hiukkaseen.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Lorentzin voima · Katso lisää »

Magneettikentän voimakkuus

Magneettikentän voimakkuus (tunnus H) on magnetismia kuvaava vektorisuure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä ampeeri per metri (A/m).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Magneettikentän voimakkuus · Katso lisää »

Magneettikenttä

Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Magneettikenttä · Katso lisää »

Magneettivuo

Magneettivuo kuvaa magneettikentän voimakkuutta havainnollistavien, kuvitteellisten kenttäviivojen kokonaismäärää tietyn pinnan läpi. Magneettivuo (tunnus Φ tai täsmällisemmin erotuksena muusta vuosta ΦB tai ΦM) on magnetismin määrää kuvaava suure, magneettivuon tiheyden vuo tietyn pinnan läpi.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Magneettivuo · Katso lisää »

Magneettivuon tiheys

Magneettivuon tiheys (tunnus B) on magnetismin tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä tesla (1 T.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Magneettivuon tiheys · Katso lisää »

Magnetismi

Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Magnetismi · Katso lisää »

Maxwellin yhtälöt

Maxwellin yhtälöt on neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähkömagneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Maxwellin yhtälöt · Katso lisää »

Metri

Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Metri · Katso lisää »

MF (taajuusalue)

MF on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) termi radiotaajuusalueelle, joka kattaa 300 kHz–3 000 kHz:n radioaallot (aallopituusalue 100–1 000 m).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja MF (taajuusalue) · Katso lisää »

Mikroaallot

Mikroaallot ovat korkeataajuisia (korkeaenergisiä) eli nopeasti värähteleviä sähkömagneettisia radioaaltoja, jotka muodostuvat sähkö- ja magneettikentästä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Mikroaallot · Katso lisää »

Musta kappale

Mustaa kappaletta kuvaava koejärjestely. Sisältä mustaksi maalattu laatikko absorboi kaiken säteilyn, joka pääsee sisälle aukosta. Musta kappale on fysiikassa käytetty termi ideaalisesta kappaleesta, joka absorboi kaiken siihen kohdistuvan säteilyn eikä siis heijasta sitä lainkaan.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Musta kappale · Katso lisää »

Näkyvän valon spektri

Näkyvän valon spektrin likimääräinen esitys (näyttötekniikan rajoittamana). prisman taittamana. Näkyvän valon spektri tarkoittaa valon aallonpituusalueen silmin nähtävissä olevaa värijakaumaa.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Näkyvän valon spektri · Katso lisää »

Otsonikerros

Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Otsonikerros · Katso lisää »

Permeabiliteetti

Permeabiliteetti (tunnus &mu) on aineen magneettista käyttäytymistä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä henry per metri (1 H/m.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Permeabiliteetti · Katso lisää »

Permittiivisyys

Permittiivisyys (tunnus ε) on suure, joka kuvaa, miten sähkökenttä vaikuttaa väliaineeseen.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Permittiivisyys · Katso lisää »

Planckin laki

Planckin laki kuvaa mustan kappaleen lämpötilan ja sen säteilemän sähkömagneettisen säteilyn energian suhdetta.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Planckin laki · Katso lisää »

Planckin vakio

Planckin vakio on erityisesti kvanttimekaniikassa esiintyvä luonnonvakio, joka yhdistää taajuuden ja energian yksiköt toisiinsa.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Planckin vakio · Katso lisää »

Polarisaatio

Polarisaatio on poikittaiseen aaltoliikkeeseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Polarisaatio · Katso lisää »

Radio

Helsingissä. Radio on radioaaltoja soveltava teknologia.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Radio · Katso lisää »

Radioaallot

Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Radioaallot · Katso lisää »

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »

Radiotaajuusalueet

Radiotaajuusalueet on määrittely, joka jakaa — sähkömagneettisen spektrin infrapunasäteilyä matalataajuisemman (n. Radiotaajuusalueen käytön kansainväliselle sopimiselle on tarpeensa, sillä radioaallot eivät kunnioita valtioiden rajoja. Lisäksi kaupalliset tuotteet, kuten radiovastaanottimet ja matkapuhelimet ovat maailmanlaajuisesti paremmin yhteensopivia, milloin taajuuksien käytöstä on mahdollisimman laaja konsensus. Tarkoituksena on myös turvata häiriötön radiotaajuuksien käyttö, käyttää rajalliset taajuudet mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sekä taata tasapuolinen saatavuus. Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) on YK:n alainen televiestintäverkkoja ja -palveluja kansainvälisesti koordinoiva järjestö. ITU:n tehtäviin kuuluu radiotaajuuksien jakaminen. ITU:n lisäksi muutkin tahot, kuten EU, IEEE, Nato ja valtiot ovat halunneet antaa omia määrityksiään radiotaajuuksien ryhmittelystä ja ryhmien käyttötarkoituksesta. Jako ja käyttöaiheet määritellään lopullisesti valtioiden välisissä sopimuksissa ja niiden omassa lainsäädännössä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Radiotaajuusalueet · Katso lisää »

Radiovastaanotin

Transistoriradio sisältä Radiovastaanotin on laite, jolla otetaan vastaan radiolähetyksiä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Radiovastaanotin · Katso lisää »

Rayleigh’n–Jeansin laki

Planckin lain mukaista todellista tilannetta. Rayleigh'n-Jeansin lain mukaan säteilyteho kasvaa äärettömäksi lyhyillä aallonpituuksilla, kun taas Planckin lain mukaan se lähestyy nollaa. Rayleigh’n–Jeansin laki on Planckin lain approksimaatio matalilla taajuuksilla.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Rayleigh’n–Jeansin laki · Katso lisää »

Röntgensäteily

accessdate.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Röntgensäteily · Katso lisää »

Röntgentutkimus

Chandra-avaruusteleskoopin röntgenkuva Linnunradan keskuksesta. Röntgentutkimus tarkoittaa röntgensäteilyn käyttöä esineiden ja elävien eliöiden kuvantamiseksi sekä ilmiöiden ja aineiden mittaamiseksi.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Röntgentutkimus · Katso lisää »

Säätutka

Hurrikaani Rita tutkakuvassa 24.9.2005. Se tuhosi tutkatornin kuvan ottamisen jälkeen. Paraisilla. Säätutka on tutka, jolla seurataan sadepisaroiden ja lumihiutaleiden sijaintia ja liikettä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Säätutka · Katso lisää »

Sähkö

Energiantuotanto. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Sähkö · Katso lisää »

Sähkökentän voimakkuus

Sähkökentän voimakkuus (tunnus E) on sähkökenttää kuvaava suure, joka määritellään kentässä olevaan sähköisesti varattuun hiukkaseen kohdistuvan voiman ja hiukkasen varauksen osamääränä: missä F on sähkökentän kohdistama voima hiukkaseen, jonka varaus on q. Sähkökentän suunnaksi määritellään se suunta, johon vapaa, positiivinen testivaraus sähkökentässä liikkuu.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Sähkökentän voimakkuus · Katso lisää »

Sähkökenttä

Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Sähkökenttä · Katso lisää »

Sähkömagneettinen kenttä

Sähkömagneettinen kenttä on staattinen sähkö- tai magneettikenttä - (myös sähkömagneetin synnyttämä) tai ajallisesti muuttuva sähkö-, magneetti- tai sähkömagneettinen kenttä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Sähkömagneettinen kenttä · Katso lisää »

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »

Sähkömagnetismi

Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »

Sähkövaraus

Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkö­määrä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkö­varauksen omaaviin kappaleisiin.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Sähkövuo

Sähkövuo (tunnus Ψ tai ΦE) on sähkökenttää kuvaava skalaarisuure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä coulombi (1 C.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Sähkövuo · Katso lisää »

Sähkövuon tiheys

Sähkövuon tiheys (tunnus D) on sähkökentän tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä C/m2.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Sähkövuon tiheys · Katso lisää »

Säteily

atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Säteily · Katso lisää »

SHF (taajuusalue)

SHF (superkorkea taajuus) on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) termi radiotaajuusalueelle, joka kattaa 3–30 GHz:n radioaallot (aallopituusalue 1–10 cm; senttimetriaallot).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja SHF (taajuusalue) · Katso lisää »

SLF (taajuusalue)

SLF-taajuusalue (SLF) on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) termi radiotaajuusalueelle 30–300 Hz (aallonpituus 1 000–10 000 km).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja SLF (taajuusalue) · Katso lisää »

Spektri

Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Spektri · Katso lisää »

Stefanin–Boltzmannin laki

Stefanin–Boltzmannin laki on fysikaalinen laki, jonka mukaan mustan kappaleen säteilemä teho pinta-alaa kohti on suoraan verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin: Verrannollisuuskerrointa σ kutsutaan Stefanin–Boltzmannin vakioksi.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Stefanin–Boltzmannin laki · Katso lisää »

Taajuus

Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Taajuus · Katso lisää »

Taajuusmodulaatio

Taajuusmodulaatiossa (alhaalla) signaali välitetään kantoaallon taajuuden vaihteluina. Amplitudi- ja taajuusmodulaatio Taajuusmodulaatio (lyh. FM) on kantoaallon modulointitapa, jossa tietoa välitetään liitettynä kantoaallon taajuuteen kantoaallon amplitudin pysyessä vakiona.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Taajuusmodulaatio · Katso lisää »

Tšerenkovin säteily

Reaktorisydän. Sininen kajo on Tšerenkovin säteilyä. Tšerenkovin säteily on sähkömagneettista säteilyä, joka syntyy, kun eristeessä etenevän sähköisesti varatun hiukkasen nopeus ylittää valon nopeuden kyseisessä eristeessä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Tšerenkovin säteily · Katso lisää »

Tähti

Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Tähti · Katso lisää »

Tutka

Pitkän kantaman tutka-antenni. Optinen "tutka" LIDAR nopeuksia mittaamassa. Tutka on radiotekninen mittauslaite, joka perustuu radioaaltojen (sähkömagneettisen säteilyn) avulla tapahtuvaan ilmaisuun ja mittaamiseen.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Tutka · Katso lisää »

Tyhjiö

Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Tyhjiö · Katso lisää »

UHF (taajuusalue)

UHF on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) ja Institute of Electrical and Electronics Engineersin (IEEE) termi radiotaajuusalueelle.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja UHF (taajuusalue) · Katso lisää »

ULF (taajuusalue)

ULF on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) termi sähkömagneettisen spektrin radiotaajuusalueelle 300–3 000 Hz (aallopituusalue 100–1 000 km).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja ULF (taajuusalue) · Katso lisää »

Ultraviolettisäteily

Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet. Ultraviolettisäteily (lyh. UV-säteily) on esimerkiksi auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Ultraviolettisäteily · Katso lisää »

Valo

Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Valo · Katso lisää »

Valokuitu

Valokuituja Valokuitu on ohut lasista tai muovista (esim. akryylimuovi) vedetty kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Valokuitu · Katso lisää »

Valonnopeus

Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Valonnopeus · Katso lisää »

Värähtely

Värähtely on kappaleen tai järjestelmän osien jaksollista liikettä tasapainoaseman ympärillä, tai yleisemmin fysikaalisen suureen (kuten esimerkiksi sähkökentän, ilmanpaineen) arvon jaksollista vaihtelua ajan funktiona.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Värähtely · Katso lisää »

VHF (taajuusalue)

VHF (VHF-alue jakautuu pienempiin alueisiin ja näihin kuuluu myös ULA-taajuusalue eli VHF II; eli FM-alue, VHF I ja VHF III -alueiden televisiolähetykset kanavilla 2-4 (VHF I, 47–68 MHz) ja 5–12 (VHF III, 174–230 MHz). Tosin analogitelevisiolähetysten väistyttyä taajuudet on jaettu osin uudelleen, mutta edelleen käytetään alialueista järjestysnumeroja I, II ja III.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja VHF (taajuusalue) · Katso lisää »

VLF (taajuusalue)

VLF (hyvin matala taajuus), joskus myös hyvin pitkät aallot eli VLW, on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) termi radiotaajuusalueelle, joka kattaa 3–30 kHz:n radioaallot (aallopituusalue 10–100 km; 'hyvin pitkät aallot').

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja VLF (taajuusalue) · Katso lisää »

Wienin siirtymälaki

Mustan kappaleen säteilyn aallonpituusjakauma eri lämpötiloissa. Wienin siirtymälaki on fysiikan laki, jonka mukaan mustan kappaleen säteilyn spektrin huippua vastaava aallonpituus \lambda_\mathrm on kääntäen verrannollinen kappaleen lämpötilaan: \lambda_\mathrm.

Uusi!!: Sähkömagneettinen spektri ja Wienin siirtymälaki · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »