Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
17 suhteet: Alkuaine, Atomi, Debye, Dipolimomentti, Elektronegatiivisuus, Elektroni, Jaksollinen järjestelmä, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kovalenttinen sidos, Linus Pauling, Molekyyli, Poolisuus, Sähkökenttä, Sähkövaraus, Van der Waalsin voima, Välimatka, Voiman momentti.
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Sähködipoli ja Alkuaine · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Sähködipoli ja Atomi · Katso lisää »
Debye
Debye (tunnus D) on cgs-järjestelmään kuuluva dipolimomentin yksikkö.
Uusi!!: Sähködipoli ja Debye · Katso lisää »
Dipolimomentti
Dipolimomentti voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Sähködipoli ja Dipolimomentti · Katso lisää »
Elektronegatiivisuus
Elektronegatiivisuus on suhteellinen mitta, joka kuvaa sitä, miten voimakkaasti atomi vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja molekyylissä.
Uusi!!: Sähködipoli ja Elektronegatiivisuus · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Sähködipoli ja Elektroni · Katso lisää »
Jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.
Uusi!!: Sähködipoli ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Sähködipoli ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Kovalenttinen sidos
Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.
Uusi!!: Sähködipoli ja Kovalenttinen sidos · Katso lisää »
Linus Pauling
Linus Carl Pauling (28. helmikuuta 1901 – 19. elokuuta 1994) oli merkittävä yhdysvaltalainen kvanttikemisti ja biokemisti.
Uusi!!: Sähködipoli ja Linus Pauling · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Sähködipoli ja Molekyyli · Katso lisää »
Poolisuus
osittaisvarauksen, molemmat vetyatomit positiivisen. Varausjakauman epätasaisuus eli poolisuus tarkoittaa elektronitiheyden jakautumista molekyylissä niin, että siihen syntyy negatiivisesti ja positiivisesti varautuneet päät.
Uusi!!: Sähködipoli ja Poolisuus · Katso lisää »
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Uusi!!: Sähködipoli ja Sähkökenttä · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Sähködipoli ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Van der Waalsin voima
Van der Waalsin voimat ovat intermolekulaarisia eli molekyylien välisiä heikkoja voimia, jotka johtuvat dipolivuorovaikutuksista.
Uusi!!: Sähködipoli ja Van der Waalsin voima · Katso lisää »
Välimatka
Välimatka kertoo kuinka kaukana jokin on jostakin; kahden paikan, pisteen tai asian välinen todellinen tai abstrakti etäisyys – myös kuvaannolisesti; ottaa johonkuhun välimatkaa, ottaa suhteessa etäisyyttä tai tarkastella asiaa etäisyyden päästä.
Uusi!!: Sähködipoli ja Välimatka · Katso lisää »
Voiman momentti
Momentti saadaan kaavasta \vec\tau.
Uusi!!: Sähködipoli ja Voiman momentti · Katso lisää »
