Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Suur-Suomi

Indeksi Suur-Suomi

Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.

189 suhteet: Ahvenanmaan kysymys, Ahvenanmaan maakunta, Ajan Suunta, Akateeminen Karjala-Seura, Akseli Gallen-Kallela, Antrea, Arkangeli, Astrahan, August Ahlqvist, Aunuksen retkikunta, Aunuksenkannas, Ääninen, Äänisentauksen piiri, Byrokratia, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Edvard Gylling, Englannin kieli, Ensimmäinen maailmansota, Etninen ryhmä, Fasismi, Fennoskandia, Fennougristiikka, Finnlands Lebensraum, Georgian sota, Gummerus, Heikki Nurmio, Heimoaate, Heimosodat, Helsingin Sanomat, Helsingin yliopisto, Ilkka (sanomalehti), Ilmari Kianto, Inkeri, Inkerikot, Inkeriläiset, Inkeriläisten kansanmurha, Irredentismi, Isänmaallinen kansanliike, Itä-Karjala, Itä-Karjalan keskitysleirit, Itä-Karjalan kysymys, Itä-Karjalan lippu, Itä-Karjalan sotilashallinto, Itäkarjalaisten kansannousu, Itämerensuomalaiset kansat, Itsehallinto, Jalmari Jaakkola, Jalmari Takkinen, Jatkosodan heimosoturit, Jatkosodan hyökkäysvaihe, ..., Jatkosota, Jääkäri, Jääkärimarssi, Josif Stalin, Juhani Suomi, Juminkeko-säätiö, K. J. Ståhlberg, Kaarlo Linkola, Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi, Kansainliitto, Kansallinen Kokoomus, Kansallisromantiikka, Kansallissosialismi, Karelianismi, Karhumäen piiri, Karhumäki, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalaiset (kansa), Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Karjalan työkansan kommuuni, Karjalankannas, Keskisuomalainen, Keskitysleiri, Kolmen kannaksen raja, Kulakki, Kuolan niemimaa, Kveenit, Lapsikuolleisuus, Lapuanliike, Latvia, Länsipohja, Länsipohjan kysymys, Luonnonmaantiede, Luovutetut alueet, Lyydin kieli, M. A. Castrénin seura, Martti Haavio, Miekantuppipäiväkäsky, Miekkavala, Moskovan rauhansopimus (1940), Nationalismi, Natsi-Saksa, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliiton hajoaminen, Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen, Neuvostoliitto, Neva (joki), Norja, Norjan kieli, Norrbotten, Oskari Tokoi, Otto Wille Kuusinen, Paavo Talvela, Pangermanismi, Panslavismi, Pariisin rauhansopimus (1947), Petroskoi, Petsamo, Pohjois-Norja, Porajärvi, Propaganda, Raisa Lardot, Rajajoki, Ranskan kieli, Repola, Riisitauti, Ruija, Ruotsi, Saksan kieli, Siperiaan karkottaminen, Sissipataljoona 5, Skandinaaviset kielet, Skandinavismi, Slaavit, Stalinin vainot, Suomalainen vaara, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaiset, Suomalaisuuden liitto, Suomen Heimosoturien Liitto, Suomen itsenäistyminen, Suomen ja Viron puolustusyhteistyö, Suomen ja Viron valtioliitto, Suomen kansantasavalta, Suomen Keskusta, Suomen kieli, Suomen metsätalous, Suomen puolustusvoimat, Suomen sisällissota, Suomen valta, Suomenlahden tykistösulku, Suomenlahti, Suomensukuinen, Suomi, Suomi toisessa maailmansodassa, Syväri, Talsinki, Talvisota, Tarton rauha, Tarton yliopisto, Terijoen hallitus, Tornionlaakso, Trotskilaisuus, Ukki Väinämöinen, Ulkosuomalainen, Ural (vuoristo), Valtion tiedoituslaitos, Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta, Vatjalaiset, Väinäjoki, Väinö Auer, Väinö Hakkila, Väinö Voionmaa, Venäjä, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän tiedeakatemia, Venäläiset, Venäläistäminen, Vepsäläiset, Vepsän kieli, Vienan Karjala, Vienan retket, Vienanjoki, Vienankannas, Vienanmeri, Viro, Vitali Dobrinin, Wilhelm Ramsay, Yhdysvallat, Ylioppilastutkinto, Zachris Topelius, 1890-luku, 1920, 1920-luku, 1947, 1997. Laajenna indeksi (139 lisää) »

Ahvenanmaan kysymys

Frederik Rackwitszin maalaus Ahvenanmaan kysymyksen välimieskäsittelystä Kansainliitossa 27. kesäkuuta 1921 Sveitsin Genevessä. Vasemmalla puhumassa japanilainen diplomaatti Nitobe Inazō. Keskellä kuvaa (11. vasemmalta) Suomen edustaja Carl Enckell. Ahvenanmaan kysymyksellä tarkoitetaan keskustelua Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ahvenanmaan kysymys · Katso lisää »

Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »

Ajan Suunta

Ajan Suunta oli Helsingissä vuosina 1932–1944 ilmestynyt Isänmaallisen kansanliikkeen sanomalehti.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ajan Suunta · Katso lisää »

Akateeminen Karjala-Seura

Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »

Akseli Gallen-Kallela

259x259px Akseli Gallen-Kallela (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 TukholmaOnni Okkonen s. 659) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Akseli Gallen-Kallela · Katso lisää »

Antrea

Antrean epävirallinen perinnevaakuna. Antrea oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Antrea · Katso lisää »

Arkangeli

Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64). 500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta. Arkangeli (aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Arkangeli · Katso lisää »

Astrahan

Astrahan on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki Etelä-Venäjällä Volgan suistossa, noin 100 kilometriä Kaspianmerestä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Astrahan · Katso lisää »

August Ahlqvist

Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).

Uusi!!: Suur-Suomi ja August Ahlqvist · Katso lisää »

Aunuksen retkikunta

Aunuksen retki oli suomalaisten ja aunuslaisten vapaaehtoisten muodostaman Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan (AVA) yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Aunuksen retkikunta · Katso lisää »

Aunuksenkannas

Aunuksenkannas on Fennoskandian niemimaan kaakkoisosassa sijaitseva Äänisen ja Laatokan suurjärvien välinen maa-alue, kannas.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Aunuksenkannas · Katso lisää »

Ääninen

Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ääninen · Katso lisää »

Äänisentauksen piiri

Äänisentauksen piiri eli Äänisentakainen piiri eli Äänisniemen piiri on entinen hallintoalue Karjalan ASNT:ssa, nykyisessä Karjalan tasavallassa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Äänisentauksen piiri · Katso lisää »

Byrokratia

Kuninkaallinen hallinto vuonna 1719 Byrokratia (+) tarkoittaa organisaatioita, toimenpiteitä, protokollia ja sääntelyä, joilla jotakin toimintaa määrätään ja suoritetaan.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Byrokratia · Katso lisää »

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »

Edvard Gylling

Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Edvard Gylling · Katso lisää »

Englannin kieli

Englannin kieli (engl. English language) on Englannissa syntynyt germaaninen kieli.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Englannin kieli · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »

Etninen ryhmä

Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Etninen ryhmä · Katso lisää »

Fasismi

Saksan Adolf Hitler. Fasismi (aiemmin myös fašismi tai fascismi) on Italiassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyt kansallismielinen totalitaristinen liike.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Fasismi · Katso lisää »

Fennoskandia

Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Fennoskandia · Katso lisää »

Fennougristiikka

Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Fennougristiikka · Katso lisää »

Finnlands Lebensraum

Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Finnlands Lebensraum · Katso lisää »

Georgian sota

Georgian sota oli elokuun 2008 ensimmäisellä puoliskolla Georgian sotavoimien ja eteläossetialaisten separatistien, abhasialaisten separatistien sekä Venäjän joukkojen välillä käyty sota.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Georgian sota · Katso lisää »

Gummerus

Gummerus Kustannus Oy on suomalainen kirjankustannusyhtiö, jonka on vuodesta 2019 omistanut e-kirjojen suoratoistoon keskittynyt ruotsalainen Storytel.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Gummerus · Katso lisää »

Heikki Nurmio

Heikki Eliel Nurmio (29. lokakuuta 1887 Pihlajavesi – 22. heinäkuuta 1947) oli suomalainen jääkärieversti, sotahistorioitsija ja salanimellä Aarne Mustasalo nuortenkirjailija.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Heikki Nurmio · Katso lisää »

Heimoaate

Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Heimoaate · Katso lisää »

Heimosodat

Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Heimosodat · Katso lisää »

Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Helsingin Sanomat · Katso lisää »

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »

Ilkka (sanomalehti)

Ilkan logo 1960-luvulta 2010-luvulle Ilkka-Yhtymän toimitalo Seinäjoella Ilkka oli seitsemän kertaa viikossa Seinäjoella ilmestynyt eteläpohjalainen sanomalehti.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ilkka (sanomalehti) · Katso lisää »

Ilmari Kianto

Ilmari Kianto (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila – 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ilmari Kianto · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Inkeri · Katso lisää »

Inkerikot

Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Inkerikot · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Inkeriläisten kansanmurha

Inkerin luterilaiset seurakunnat noin vuonna 1925. Inkeriläisten kansanmurha on Venäjän vallankumouksen käynnistämä 1900-luvun tapahtumien sarja, jossa Neuvostoliitto karkotti, vangitsi sekä surmasi inkeriläisiä sekä mitätöi, tuomitsi ja tuhosi heidän kulttuurinsa, mikä johti Inkerin suomalaisten kansanmurhaan.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Inkeriläisten kansanmurha · Katso lisää »

Irredentismi

Irredentismi tarkoittaa pyrkimystä liittää toiselle valtiolle kuuluvia alueita omaan valtioon – varsinkin alueita, joilla asuu samaa kansallisuutta, joka on oman valtion pää­kansallisuus.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Irredentismi · Katso lisää »

Isänmaallinen kansanliike

Isänmaallinen kansanliike (lyhenne IKL) oli suomalainen äärioikeistolainen ja fasistinen puolue, joka perustettiin 5.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Isänmaallinen kansanliike · Katso lisää »

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Itä-Karjala · Katso lisää »

Itä-Karjalan keskitysleirit

182px Galina Sankon Petroskoissa sijainneella leirillä ottama kuva, joka otettiin suomalaisten lähdettyä. Itä-Karjalan keskitysleirit olivat suoraan Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin alaisen Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan, ylipäällikön itsensä käskystä muodostamia internointileirejä, joihin sotilashallinto eristi vuosina 1941–1944 Suomen Neuvostoliitolta jatkosodassa valtaaman Itä-Karjalan osan.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Itä-Karjalan keskitysleirit · Katso lisää »

Itä-Karjalan kysymys

Itä-Karjalan kunnat vuonna 1920. Itä-Karjalan kysymys oli vuosina 1918–1922 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä hiertänyt kiista Itä-Karjalan asemasta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Itä-Karjalan kysymys · Katso lisää »

Itä-Karjalan lippu

Uhtuan tasavallan lippu eli itäkarjalaisten lippu 1920–1922 ja 1941–1944. Itä-Karjalan lipun on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela heimoaatteen innoittamana.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Itä-Karjalan lippu · Katso lisää »

Itä-Karjalan sotilashallinto

Itä-Karjalan sotilashallinto oli Suomen muodostama miehityshallinto Neuvostoliiton Karjalassa (ei kuitenkaan siihen kuuluneella pohjoisella Karjalankannaksella eikä Laatokan Karjalassa) sekä Leningradin alueen Lotinapellon piirin koillis- ja Koskenalan piirin pohjoisosan alueilla ja Vologdan alueen Vytegran piirin lounaisreunassa jatkosodassa 1941–1944.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Itä-Karjalan sotilashallinto · Katso lisää »

Itäkarjalaisten kansannousu

Itä-Karjalan kansannousu tai Itäkarjalaisten kansannousu oli osa heimosotia ja Venäjän sisällissotaa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Itäkarjalaisten kansannousu · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »

Itsehallinto

Itsehallinto eli autonomia (kreik. auto, itse tai oma ja nomos, laki) voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Itsehallinto · Katso lisää »

Jalmari Jaakkola

Kaarle Jalmari Jaakkola (1. tammikuuta 1885 Eurajoki – 12. helmikuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija ja filosofian tohtori, joka toimi Suomen historian professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1932–1954.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Jalmari Jaakkola · Katso lisää »

Jalmari Takkinen

Jalmari Takkinen eli Ilmarinen (8. syyskuuta 1899 Rantasalmi – 11. maaliskuuta 1968 Rovaniemi) oli suomalainen heimosoturi ja metsäsissipäällikkö.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Jalmari Takkinen · Katso lisää »

Jatkosodan heimosoturit

Jatkosodan heimosoturit olivat jatkosodassa (vuosina 1941–1944) Suomen puolustusvoimien yksiköitä, joissa palveli tverin-, vienan- ja aunuksenkarjalaisia, inkeriläisiä, vepsäläisiä, komeja, virolaisia, saamelaisia sekä muita suomensukuisiin heimoihin kuuluneita miehiä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Jatkosodan heimosoturit · Katso lisää »

Jatkosodan hyökkäysvaihe

Jatkosodan hyökkäysvaihe, myös vuoden 1941 kesäsota tai jatkosodan etenemisvaihe, on toisessa maailmansodassa Suomen rintamalla käytyjen sotatoimien nimitys vuonna 1941.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Jatkosodan hyökkäysvaihe · Katso lisää »

Jatkosota

Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Jatkosota · Katso lisää »

Jääkäri

Jääkäri (’metsästäjä’) on kevyen jalkaväkiyksikön sotilas.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Jääkäri · Katso lisää »

Jääkärimarssi

Heikki Nurmion muistomerkki Turun Vartiovuorenmäellä. Jääkärimarssi op.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Jääkärimarssi · Katso lisää »

Josif Stalin

Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin, (18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäinen pääsihteeri vuosina 1922–1953.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Josif Stalin · Katso lisää »

Juhani Suomi

Helsingin kirjamessuilla 2013. Juhani Martti Kalervo Suomi (s. 15. helmikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen ulkoasiainneuvos sekä historiantutkija, joka tunnetaan erityisesti tasavallan presidentti Urho Kekkosen elämäkerran kirjoittajana.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Juhani Suomi · Katso lisää »

Juminkeko-säätiö

Juminkeko eli Juminkeko-säätiö ylläpitää Kuhmossa sijaitsevaa Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkekoa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Juminkeko-säätiö · Katso lisää »

K. J. Ståhlberg

Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).

Uusi!!: Suur-Suomi ja K. J. Ståhlberg · Katso lisää »

Kaarlo Linkola

Kaarlo Linkola (vuoteen 1906 Collan; 6. kesäkuuta 1888 Joensuu – 27. huhtikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen kasvitieteilijä, kasvitieteen professori sekä Helsingin yliopiston rehtori.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Kaarlo Linkola · Katso lisää »

Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi

Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi on professori Seppo Zetterbergin kirjoittama tietokirja, joka käsittelee Viron presidentin Konstantin Pätsin suhdetta Suomeen.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Kaksoisvaltion haaveilija – Konstantin Päts ja Suomi · Katso lisää »

Kansainliitto

Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 ylläpitämään rauhaa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Kansainliitto · Katso lisää »

Kansallinen Kokoomus

Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Kansallinen Kokoomus · Katso lisää »

Kansallisromantiikka

Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »

Kansallissosialismi

Kansallissosialistisen Saksan tunnus hakaristi. Kansallissosialismi eli natsismi oli Adolf Hitlerin johtaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) ideologia.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Kansallissosialismi · Katso lisää »

Karelianismi

Sammon puolustus (1896). Karelianismi leimasi Akseli Gallen-Kallela töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista. Kuvassa muun muassa Louis Sparre, Axel Gallén ja Albert Edelfelt työskentelemässä Imatran kosken partaalla 1890-luvulla.. Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Karelianismi · Katso lisää »

Karhumäen piiri

Karhumäen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Karhumäen piiri · Katso lisää »

Karhumäki

Rufin Gaben suunnittelema Karhumäen rautatieasema. Vienanmeren–Itämeren kanavahallinnon hotellirakennus. Karhumäen kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Karhumäki on kaupunki, kaupunkikunta ja Karhumäen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Karhumäki · Katso lisää »

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Karjalaiset (kansa)

Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta

Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »

Karjalan kieli

Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Karjalan kieli · Katso lisää »

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »

Karjalan työkansan kommuuni

Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Karjalan työkansan kommuuni · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Karjalankannas · Katso lisää »

Keskisuomalainen

''Keskisuomalaisen'' toimitila Jyväskylän Aholaidassa Keskisuomalainen on Keski-Suomen maakunnan päälehti.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Keskisuomalainen · Katso lisää »

Keskitysleiri

Vankeja Buchenwaldin keskitysleirillä. Ruumiita vapautetussa Buchenwaldin keskitysleirissä. Keskitysleiri on vankilamainen internointikeskus.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Keskitysleiri · Katso lisää »

Kolmen kannaksen raja

Kolmen kannaksen raja on sotilaallinen käsite, joka liittyy myös Suur-Suomi- ja heimoaatteeseen.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Kolmen kannaksen raja · Katso lisää »

Kulakki

Kulakkeja rakentamassa latoa vuonna 1930. Kulakki (kulak, suom. nyrkki, bolševikeille kyläkapitalisti, keinottelija, pomo) oli Stalinin nimitys varakkaista talonpojista eli maanviljelijöistä, jotka jaoteltiin kolmeen eri ryhmään vaarallisuutensa mukaisesti.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Kulakki · Katso lisää »

Kuolan niemimaa

Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Kuolan niemimaa · Katso lisää »

Kveenit

Kveenien asuinalueita. Kveenipariskunta lypsämässä poroa 1800-luvun lopussa Kveenit ovat Pohjois-Norjan eli Ruijan (Finnmark) suomalaisperäistä väestöä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Kveenit · Katso lisää »

Lapsikuolleisuus

Lapsen ruumissaatto. Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1879. Lapsikuolleisuus kertoo lasten todennäköisyyden kuolla alle viiden vuoden iässä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Lapsikuolleisuus · Katso lisää »

Lapuanliike

Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Lapuanliike · Katso lisää »

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Latvia · Katso lisää »

Länsipohja

Länsipohja (ruots. Västerbotten) on historiallinen alue, johon kuuluu Perämeren länsirannikko Ruotsissa sekä osa Tornionlaaksoa molemmin puolin Ruotsin ja Suomen rajaa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Länsipohja · Katso lisää »

Länsipohjan kysymys

Lapin alueesta. Länsipohjan kysymys viittaa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana käytyyn keskusteluun suomenkielisen vähemmistön asemasta Ruotsin Länsipohjassa sekä jopa ehdotuksesta liittää alue Suomeen.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Länsipohjan kysymys · Katso lisää »

Luonnonmaantiede

Luonnonmaantiede on maantieteen ja tarkemmin yleismaantieteen osa-alue, joka keskittyy tutkimaan maapallon luontoa ja avaruutta ihmisen toiminnasta riippumattomana kokonaisuutena.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Luonnonmaantiede · Katso lisää »

Luovutetut alueet

Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Luovutetut alueet · Katso lisää »

Lyydin kieli

Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Lyydin kieli · Katso lisää »

M. A. Castrénin seura

M.A. Castrénin seura ry on suomalainen yhdistys, joka luo yhteyksiä ja edistää vuorovaikutusta Suomen sekä Venäjällä asuvien uralilaisia kieliä puhuvien kansojen välillä, tekee näiden kansojen kulttuuria tunnetuksi Suomessa ja tukee niiden kulttuuripyrkimyksiä ja omaa kieltä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja M. A. Castrénin seura · Katso lisää »

Martti Haavio

Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Martti Haavio · Katso lisää »

Miekantuppipäiväkäsky

Mannerheimin 11.7.1941 antama miekantuppipäiväkäsky. Miekantuppipäiväkäsky oli Suomen puolustusvoimien ylipäällikön Carl Gustaf Emil Mannerheimin heinäkuun 11.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Miekantuppipäiväkäsky · Katso lisää »

Miekkavala

Miekkavala oli C. G. E. Mannerheimin Antrean asemalla 23.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Miekkavala · Katso lisää »

Moskovan rauhansopimus (1940)

Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Katso lisää »

Nationalismi

Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Nationalismi · Katso lisää »

Natsi-Saksa

Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Neuvosto-Venäjä

Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »

Neuvostoliiton hajoaminen

Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Neuvostoliiton hajoaminen · Katso lisää »

Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen

Partisaanihyökkäyksessä kuolleita suomalaisia naisia vuonna 1943. Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäisiä siviilihenkilöitä vastaan maanteillä tai heinäniityillä Kuhmon, Kuusamon, Lieksan, Liperin, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Suomussalmen kuntien alueella.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Neva (joki)

Neva tai Nevajoki Venäjällä Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pähkinälinnan taajamista ja laskee Itämeren Suomenlahteen Pietarissa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Neva (joki) · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Norja · Katso lisää »

Norjan kieli

Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Norjan kieli · Katso lisää »

Norrbotten

Mesimarja on Norrbottenin maakuntakukka. Kuukkeli on Norrbottenin maakuntaeläin. Norrbotten (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Norrbotten · Katso lisää »

Oskari Tokoi

Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Oskari Tokoi · Katso lisää »

Otto Wille Kuusinen

Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »

Paavo Talvela

Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Paavo Talvela · Katso lisää »

Pangermanismi

300px Pangermanismi on alkujaan lähinnä poliittinen iskusana, joka tarkoitti germaanista alkuperää olevien kansojen yhteistunteen korostamista.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Pangermanismi · Katso lisää »

Panslavismi

Panslavismi on ajatus kaikkien slaavien yhteenliittymisestä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Panslavismi · Katso lisää »

Pariisin rauhansopimus (1947)

Pariisin rauhan­sopimus vuonna 1947 julkaistussa suomalaisessa posti­merkissä. Pariisin rauhansopimus solmittiin Pariisissa, Ranskassa 10.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Pariisin rauhansopimus (1947) · Katso lisää »

Petroskoi

Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Petroskoi · Katso lisää »

Petsamo

Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Petsamo · Katso lisää »

Pohjois-Norja

Pohjois-Norja Pohjois-Norja on Norjan pohjoisin maantieteellinen alue, joka koostuu kolmesta läänistä: Nordlandista, Tromsista ja Finnmarkista.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Pohjois-Norja · Katso lisää »

Porajärvi

Porajärvi on.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Porajärvi · Katso lisää »

Propaganda

antikommunistinen kansikuva vuodelta 1947. Propaganda (’levitettävä asia’) on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Propaganda · Katso lisää »

Raisa Lardot

Raisa Lardot (o.s. Larjuškin; s. 17. tammikuuta 1938 Šoksu, Neuvostoliitto) on vepsäläissyntyinen suomalainen kirjailija.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Raisa Lardot · Katso lisää »

Rajajoki

Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Rajajoki · Katso lisää »

Ranskan kieli

Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ranskan kieli · Katso lisää »

Repola

Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Repola · Katso lisää »

Riisitauti

Riisitauti on ihmisvauvoilla ja -lapsilla ilmenevä D-vitamiinien, kalsiumin tai fosforin puutostauti.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Riisitauti · Katso lisää »

Ruija

Ruija on historiallinen maakunta Norjan Lapissa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ruija · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ruotsi · Katso lisää »

Saksan kieli

EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Saksan kieli · Katso lisää »

Siperiaan karkottaminen

Venäläisten vuonna 1863 kukistaman Puolan tammikuun kansannousun johdosta karkotettuja puolalaisia pysähtyneenä matkallaan Siperiaan. Aleksander Sochaczewskin maalaus ''Hyvästit Euroopalle''. Siperiaan karkottaminen on Venäjällä jo tsaarinvallan aikana alkanut rangaistuskäytäntö.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Siperiaan karkottaminen · Katso lisää »

Sissipataljoona 5

Sissipataljoona 5 (Vapaaehtoispataljoona Osasto H. (Os.H) eli SissiP 5, myöhemmin Sissipataljoona 2) oli talvisodassa Suomen puolustusvoimissa taistellut yksikkö, joka oli koottu Vienan ja Aunuksen karjalaisista ja inkeriläisistä vapaaehtoisista.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Sissipataljoona 5 · Katso lisää »

Skandinaaviset kielet

Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »

Skandinavismi

Skandinavismin ideologiaa julistava maalaus 1800-luvun puolivälistä. Norjan ja Ruotsin lipuissa on mukana ”sillisalaatiksi” kutsuttu Ruotsi-Norjan unionin tunnus. Skandinavismi on 1800-luvulla syntynyt ajatus kaikkien skandinaavien yhtymisestä yhden ja saman valtion alaisuuteen.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Skandinavismi · Katso lisää »

Slaavit

Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Slaavit · Katso lisää »

Stalinin vainot

Vinnytsjalaisia etsimässä Vinnytsjan joukkomurhassa kuolleita sukulaisiaan haudasta kaivattujen seasta, vuosi 1937. Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin valta-aikana ja kohdistuivat vastavallankumouksellisiin ja kansanvihollisiin.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Stalinin vainot · Katso lisää »

Suomalainen vaara

Suomalainen vaara tarkoittaa Norjassa ennen toista maailmansotaa vallinnutta uhkakuvaa, jonka mukaan Suomi voisi muodostua sotilaalliseksi vaaratekijäksi Pohjois-Norjalle.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomalainen vaara · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomalaisuuden liitto

Suomalaisuuden Liitto ry on yhdistys, jonka tavoitteena on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa sekä edistää suomalaista ja suomenkielistä kulttuuria.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomalaisuuden liitto · Katso lisää »

Suomen Heimosoturien Liitto

Suomen Heimosoturien Liitto oli Suomen heimosotiin vuosina 1918–1921 osaa ottaneiden vapaaehtoisten heimosoturien veteraanijärjestö, joka perustettiin Helsingissä 4. marraskuuta 1933.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen Heimosoturien Liitto · Katso lisää »

Suomen itsenäistyminen

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »

Suomen ja Viron puolustusyhteistyö

Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (kuvassa vasemmalla) seuraa armeijan sotaharjoitusta Pohjois-Virossa lokakuussa 1938. Toinen oikealta Viron yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Nikolai Reek. Suomen ja Viron puolustusyhteistyö oli 1920-luvulta alkaen suunniteltu ja vuonna 1930 alkanut Suomen ja Viron sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton uhan vuoksi.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen ja Viron puolustusyhteistyö · Katso lisää »

Suomen ja Viron valtioliitto

Euroopan kartalla. Suomen ja Viron valtioliitto oli ajatusten tasolle jäänyt idea Suomen ja Viron valtioliitosta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen ja Viron valtioliitto · Katso lisää »

Suomen kansantasavalta

O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen. Suomen kansantasavalta (hallituksen julistuksessa ja avunannon ja ystävyyden sopimuksessa Suomen Kansanvaltainen Tasavalta) oli Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustama sosialistinen nukkevaltio.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen kansantasavalta · Katso lisää »

Suomen Keskusta

Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen Keskusta · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomen metsätalous

Suomen metsätalous käsittelee Suomen valtion alueella harjoitettavaa metsätaloutta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen metsätalous · Katso lisää »

Suomen puolustusvoimat

Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin, joka kuvasi Suomen sen hetkisiä puolustusvoimia osana kolmimerkkistä sarjaa. Puolustusvoimat on Suomen asevoimat, jonka tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen puolustusvoimat · Katso lisää »

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen valta

Elias Lönnrotin rintakuva. Suomen valta (Nouse, riennä Suomen kieli) on August Ahlqvistin (nimimerkki A. Oksanen) kirjoittama isänmaallinen runo.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomen valta · Katso lisää »

Suomenlahden tykistösulku

Suomenlahden tykistösulku oli 1930-luvulla Suomen ja Viron salaisena yhteistyönä kehitetty strateginen meripuolustusjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli Suomenlahden kapeimpaan kohtaan keskitetyillä järeiden rannikkotykkien ristitulella, panssarilaivoilla, sukellusveneillä ja merimiinoitteilla sulkea Neuvostoliiton Itämeren laivasto Suomenlahden itäosiin ja siten turvata Suomen ja Viron länsirannikot maihinnousulta ja Itämeren laivaliikenne kauppasaarrolta sodan aikana.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomenlahden tykistösulku · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomenlahti · Katso lisää »

Suomensukuinen

Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomensukuinen · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomi · Katso lisää »

Suomi toisessa maailmansodassa

Lapin sodan päätyttyä 27. huhtikuuta 1945. Suomi toisessa maailmansodassa käsittelee tapahtumia Suomessa toisen maailmansodan aikana.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Suomi toisessa maailmansodassa · Katso lisää »

Syväri

Syväri on Venäjän Leningradin alueella virtaava 224 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Äänisestä ja laskee Laatokan Syvärinlahteen.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Syväri · Katso lisää »

Talsinki

Talsinki (tai Hellinna) on Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki, joka on esiintynyt joissakin kaupunkien suunnitelmissa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Talsinki · Katso lisää »

Talvisota

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Talvisota · Katso lisää »

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Tarton rauha · Katso lisää »

Tarton yliopisto

Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Tarton yliopisto · Katso lisää »

Terijoen hallitus

Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Terijoen hallitus · Katso lisää »

Tornionlaakso

Lapissa. Tornionlaakso (joskus myös Torniojokilaakso) on maantieteellinen alue Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Tornionlaakso · Katso lisää »

Trotskilaisuus

Trotskilaisuus on venäläisen Lev Trotskin (1879–1940) ajatuksiin pohjautuva marxilainen aatesuunta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Trotskilaisuus · Katso lisää »

Ukki Väinämöinen

Vaseli Levonen, yleisesti tunnettu nimellä Ukki Väinämöinen, syntyjään Vasili Sidorov, (16. elokuuta 1855 tai 1856 TunkuaNiinistö 1998, 98, Itä-Karjala – 11. tammikuuta 1942 Vuokatti, Suomi) oli itäkarjalainen vapaustaistelija, Itäkarjalaisten kansannousun ideologinen johtaja ja kulkukauppias.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ukki Väinämöinen · Katso lisää »

Ulkosuomalainen

Ulkosuomalainen on vakituisesti Suomen ulkopuolella asuva suomalainen, joka on joko Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ulkosuomalainen · Katso lisää »

Ural (vuoristo)

Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ural (vuoristo) · Katso lisää »

Valtion tiedoituslaitos

Valtion tiedoituslaitos (lyh. VTL) oli Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana toiminut tiedotus- ja sensuurielin.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Valtion tiedoituslaitos · Katso lisää »

Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta

Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta oli Suomen opetusministeriön vuonna 1941 perustama toimikunta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Valtion tieteellinen Itä-Karjalan toimikunta · Katso lisää »

Vatjalaiset

Vatjalaiset (vatjaksi vad'd'alaizõd) ovat Inkerissä asuva itämerensuomalainen kansa, joka on nykyisin katoamisen partaalla.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Vatjalaiset · Katso lisää »

Väinäjoki

Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Väinäjoki · Katso lisää »

Väinö Auer

Väinö Auer vuonna 1929. Väinö Auer (7. tammikuuta 1895 Helsinki – 20. maaliskuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen maantieteilijä ja geologi, jonka Argentiinan Tulimaassa ja Patagoniassa tekemät tutkimukset olivat aikoinaan uraauurtavia.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Väinö Auer · Katso lisää »

Väinö Hakkila

Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 1936–1945, mukaan lukien talvi- ja jatkosodan ajan, sekä oikeusministerinä vuosina 1926–1927 ja Tampereen kunnallispormestarina vuosina 1920–1952.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Väinö Hakkila · Katso lisää »

Väinö Voionmaa

Kaarle Väinö Voionmaa (vuoteen 1906 Wallin, 12. helmikuuta 1869 Jyväskylä – 24. toukokuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen professori, kansanedustaja, ulkoministeri, diplomaatti, senaattori ja kansleri.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Väinö Voionmaa · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Venäjä · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Venäjän tiedeakatemia

Pietarin tiedekeskus Venäjän tiedeakatemia on Venäjän ylin tieteen instituutio.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Venäjän tiedeakatemia · Katso lisää »

Venäläiset

Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Venäläiset · Katso lisää »

Venäläistäminen

Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Venäläistäminen · Katso lisää »

Vepsäläiset

Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Vepsäläiset · Katso lisää »

Vepsän kieli

Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Vepsän kieli · Katso lisää »

Vienan Karjala

Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Vienan Karjala · Katso lisää »

Vienan retket

Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Vienan retket · Katso lisää »

Vienanjoki

Vienanjoki on Venäjän pohjoisosassa Arkangelin ja Vologdan alueilla kulkeva joki, joka laskee Vienanmeren Vienanlahteen.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Vienanjoki · Katso lisää »

Vienankannas

Vienankannas tai Äänisenkannas on Vienanmeren Äänislahden ja siitä etelään sijaitsevan Äänisjärven välissä sijaitseva maa-alue, kannas, Venäjällä Karjalan tasavallassa ja Arkangelin alueella.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Vienankannas · Katso lisää »

Vienanmeri

Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Vienanmeri · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Viro · Katso lisää »

Vitali Dobrinin

Vitali Fjodorovitš Dobrinin (vienankarjalaksi Jyrkin Timon Mikitän Päntön Huotin Vitali,, 25. joulukuuta 1954 Uhtua, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliitto – 19. tammikuuta 2021 Kostamus, Karjalan tasavalta, Venäjä) oli vienankarjalainen kuvataiteilija ja opettaja.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Vitali Dobrinin · Katso lisää »

Wilhelm Ramsay

Wilhelm Ramsay (20. tammikuuta 1865 Dragsfjärd – 8. tammikuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen geologi, Keisarillinen Aleksanterin yliopiston mineralogian ja geologian professori ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Wilhelm Ramsay · Katso lisää »

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Yhdysvallat · Katso lisää »

Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinnoksi kutsutaan tutkintoa, joka suoritetaan toisen asteen yleissivistävän koulutuksen, tavallisimmin lukion, päätteeksi.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Ylioppilastutkinto · Katso lisää »

Zachris Topelius

Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.

Uusi!!: Suur-Suomi ja Zachris Topelius · Katso lisää »

1890-luku

1890-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suur-Suomi ja 1890-luku · Katso lisää »

1920

Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.

Uusi!!: Suur-Suomi ja 1920 · Katso lisää »

1920-luku

Katunäkymä Detroitista noin vuodelta 1920. 1920-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.

Uusi!!: Suur-Suomi ja 1920-luku · Katso lisää »

1947

Vuosi 1947 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja 1947 · Katso lisää »

1997

1997 (MCMXCVII) oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Uusi!!: Suur-Suomi ja 1997 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Suur-Suomi -aate, Suur-Suomi-aate, Suur-suomi, Suursuomi.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »