Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Suomen suuriruhtinaskunta

Indeksi Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

401 suhteet: Aateli, Adam Lipski, Agathon Meurman, Aktivismi, Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Aleksanteri I, Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Amiraalisenaatti, Anders Edvard Ramsay, Anders Wilhelm Ingman, Arseni Zakrevski, Atlantin valtameri, Šipkansola, Baltian maat, Bengtskärin majakka, Bobrikovin murha, Bogskär, Bomarsundin taistelu, Byrokratia, Carl Erik Mannerheim, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Dekabristikapina, Demokratia, Diktatuuri, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1907, Eliel Soisalon-Soininen, Elmo Kaila, Encyclopædia Britannica, Ensimmäinen maailmansota, Erillinen santarmikunta, Erioikeus, Eugen Schauman, Euroopan hullu vuosi, Eurooppa, Fabian Langenskiöld, Fabian Steinheil, Fennomania, Finlaysonin tehdasalue, Fiskari, Fjodor Heiden, Forssa, Franz Albert Seyn, Fredrik Vilhelm Berg, Gabriel Geitlin, Georg Magnus Sprengtporten, Gornyi Dubnjakin taistelu, Gregoriaaninen kalenteri, ..., Gustaf Mauritz Armfelt, Haapamäki, Hakkapeliitat, Hamina, Haminan rauha, Hanko, Hannes Ignatius, Hattujen sota, Hämeen lääni, Hämeenlinna, Heinola, Helmikuun manifesti, Helmikuun vallankumous, Helsingin yliopisto, Helsinki, Herttua, Historia, Hyökkäys (maalaus), Hyvinkää, Iisalmi, Inari, Influenssa, Inkeri, Ino, Islamilainen maailma, Isoviha, Israel Hwasser, Italia, Itämeri, Itärintama (ensimmäinen maailmansota), Itävalta-Unkari, Itsehallintoalue, Itsevaltius, Ivan Obolenski, J. V. Snellman, James Finlayson, Japani, Jääkäriliike, Jääkäripataljoona 27, Jääski, Joensuu, Johan Mauritz Nordenstam, Johannes Magnus, Juhana III, Juliaaninen kalenteri, Jyväskylä, Kagaali, Kahvi, Kajaani, Kameralismi, Kansakoulu, Kapitulaatio (sopimus), Karjala, Karjalankannas, Kaskinen, Käkisalmen lääni, Käkisalmi, Keisarin kanslian III osasto, Kemi, Kemijoki, Kenraalikuvernööri, Kesäolympialaiset 1912, Keski-Eurooppa, Kieliasetus (1902), Kielireskripti, Kiertokoulu, Kinkerit, Kirkonkirja, Kokkola, Kolmiliitto, Konni Zilliacus, Konselji, Konservatismi, Kotka (kaupunki), Kouvola, Krim, Krimin sota, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuopion lääni, Kustaa IV Aadolf, Kustaa Vaasa, Kuusankoski, Kuvernööri, Kuvernementti, Kymenkartanon lääni, Kymijoki, Kyröskoski, Lahti, Lappeenranta, Lars Gabriel von Haartman, Latvia, Lavantauti, Lääni, Länsi-Eurooppa, Lehdistönvapaus, Leipä, Lempäälä, Lennart Hohenthal, Leo Mechelin, Liberalismi, Lielupe, Liettuan suuriruhtinaskunta, Liha, Liivinmaa, Lippu, Loviisa, Luettelo Ruotsin hallitsijoista, Luonnonoikeus, Luterilaisuus, Maaherra, Maantiede, Maaorjuus, Maarianhamina, Maito, Mannermaasulkemus, Markovin senaatti, Marraskuun kansannousu, Martin Wetzer, Matti Turkia, Mänttä, Merkantilismi, Metsäteollisuus, Michael Barclay de Tolly, Mihail Speranski, Mihail Stahovitš, Mikkeli, Mikkelin lääni, Ministerivaltiosihteeri, Misa, Monarkia, Murmansk, Murole, Mustameri, Naantali, Napoleon I, Napoleonin sodat, Narodnaja volja, Narodnikit, Näsijärvi, Neuvostoliitto, Nikolai Adlerberg, Nikolai Bobrikov, Nikolai Gerard, Nikolai I, Nikolai II, Nikolai Nekrasov (poliitikko), Nokia (kaupunki), Nordisk familjebok, Nyländska Jaktklubben, Oolannin sota, Oppikoulu, Ortodoksinen kirkko, Osmanien valtakunta, Ostrobotnia, Oulu, Oulun lääni, Palkka-armeija, Pangermanismi, Panslavismi, Pariisi, Päijänne, Pellava, Penni, Perustuslaki, Petsamo, Pietari (kaupunki), Pietarin kuvernementti, Pietarsaari, Pikkuviha, Pilkkukuume, Pirkanmaan maakunta, Platon Rokassovski, Pohja, Pohjalainen Osakunta, Pohjanlahti, Pohjoinen jäämeri, Pohjois-Karjalan vaakuna, Poliisivaltio, Politiikan tutkimus, Pori, Porkkalanniemi, Porvoo, Porvoon valtiopäivät, Postimanifesti, Postimerkki, Postitorvi, Preussi, Prokuraattori (Suomi), Puola, Puola-Liettua, Puolan kenraalikuvernementti, Puolue, Puuvilla, Pyhä allianssi, Raahe, Raamattu, Ranska, Rauma, Reaaliunioni, Reunavaltiopolitiikka, Riianlahti, Riihimäki, Riika, Riikintaaleri, Romanov (hallitsijasuku), Ruhtinaskunta, Ruokolahti, Ruotsi, Ruotsin hallitsija, Ruotsin kieli, Ruotsin vallan aika Suomessa, Ruotu, Ruukki (varhainen teollisuusalue), Sahateollisuus, Saimaan kanava, Sananvapaus, Savon ja Karjalan lääni, Savonlinna, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni, Sääty, Säätyvaltiopäivät, Säätyvaltiopäivät 1863, Säätyvaltiopäivät 1867, Schmardenin taistelu, Seinäjoki, Senaatintori, Siestarjoki (kaupunki), Sofja Perovskaja, Sortavala, Sortovuodet, Sotilasmiljoonat, SS John Grafton, Stepan Gontšarov, Suojatulli, Suola, Suomalainen puolue, Suomalaiset, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen herttua, Suomen itsenäistyminen, Suomen kaarti, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen kieli, Suomen lähetyskunta, Suomen lippu, Suomen markka, Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen Pankki, Suomen rautateiden santarmipoliisihallitus, Suomen santarmihallitus, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suomen sota, Suomen suuriruhtinas, Suomen suuriruhtinaskunnan armeija, Suomen tulli, Suomen vaakuna, Suomen valtioneuvosto, Suomenlahti, Suomi, Suomi-neito, Suuret nälkävuodet, Suuri adressi, Suuri Pohjan sota, Suuri venäläistämisohjelma, Suvereniteetti, Svartholman merilinnoitus, Svekomania, Tallinna, Talousliberalismi, Tammikuun kansannousu, Tammikuun valiokunta, Tammisaari, Tampere, Tannenbergin taistelu (1914), Tarton rauha, Teollinen vallankumous, Terijoki, Tilsitin sopimus, Toinen sortokausi, Toisintokuume, Topografikunta, Tornio, Tulli, Tullihallitus, Turkin sota, Turkki, Turkkilaiset, Turku, Turun ja Porin lääni, Turun rauha, Työläisaktivismi, Ullanlinna, Uppsalan tuomiokirkko, Upseeri, Uudenkaupungin rauha, Uudenmaan lääni, Uusi Suometar, Uusikaarlepyy, Uusikaupunki, Vaakuna, Vaasa, Vaasan lääni, Valkeakoski, Valtiosopimus, Valtioyö, Vanha Suomi, Varkaus (kaupunki), Västerbottenin lääni, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän kieli, Venäjän lippu, Venäjän rupla, Venäjän tulli, Venäjän valtakunnanneuvosto, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän–Japanin sota, Venäläistäminen, Verisunnuntai (1905), Vesijärvi (Päijät-Häme), Viaporin pommitus, Vienan Karjala, Viipuri, Viipurin ja Savonlinnan lääni, Viipurin lääni, Viro, Vladimir Kramarenko, Vladimir Markov, Voi, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, Wienin kongressi, Wilhelm Thesleff, Woldemar von Boeckmann, Yhdenvertaisuuslaki, Yhdistyneet provinssit, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdistys- ja vakuuskirja, Yhdysvallat, Yksilönvapaus, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, 17. syyskuuta, 1809, 1917, 28. maaliskuuta, 6. joulukuuta. Laajenna indeksi (351 lisää) »

Aateli

Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Aateli · Katso lisää »

Adam Lipski

Adam Iosifovitš Lipski (ven. Адам Иосифович Липский 1863–1921) oli venäläinen senaattori ja salaneuvos.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Adam Lipski · Katso lisää »

Agathon Meurman

Agathon Meurman, ”Kangasalan Karhu”, (9. lokakuuta 1826 Kangasala – 17. tammikuuta 1909 Helsinki) oli suomalainen kunnallisneuvos, poliitikko, suomalaisuusmies, sanomalehti- ja tietokirjailija ja aikansa huomattavimpia yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Agathon Meurman · Katso lisää »

Aktivismi

Mielenosoitukset on yksi tunnetuimmista ja näkyvimmistä symbolisen aktivismin muodoista. Aktivismi on aktiivista poliittista toimintaa, joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Aktivismi · Katso lisää »

Aleksandr Sergejevitš Menšikov

Aleksandr Sergejevitš Menšikov (Suomessa myös Alexander Menschikoff; 26. elokuuta 1787 – 2. toukokuuta 1869 Pietari) oli venäläinen ruhtinas, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä ja Venäjän meriministerinä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Aleksandr Sergejevitš Menšikov · Katso lisää »

Aleksanteri I

Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Aleksanteri I · Katso lisää »

Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819

Aleksanteri I. Tuntemattoman tekijän piirros Gripenbergin kirjasta. Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819 tehtiin suomalaisten neuvonantajien pyynnöstä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Aleksanteri I:n Suomen-matka vuonna 1819 · Katso lisää »

Aleksanteri II (Venäjä)

Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »

Aleksanteri III (Venäjä)

Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »

Amiraalisenaatti

Amiraalisenaatti vuonna 1915. Pöydän päässä vasemmalla Franz Albert Seyn ja oikealla Mihail Borovitinov. Amiraalisenaatti tai sapelisenaatti on Suomen senaatista ja varsinkin sen talousosastosta toisen sortokauden aikana 1909–1917 käytetty nimitys.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Amiraalisenaatti · Katso lisää »

Anders Edvard Ramsay

Anders Edvard Ramsay (23. maaliskuuta 1799 Kuopio, Ruotsin kuningaskunta – 12. toukokuuta 1877 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut jalkaväenkenraali.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Anders Edvard Ramsay · Katso lisää »

Anders Wilhelm Ingman

Anders Wilhelm Ingman (7. heinäkuuta 1819 Lohtaja – 5. syyskuuta 1877 Helsinki) oli suomalainen teologi ja suomenkielisen eksegetiikan kehittäjä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Anders Wilhelm Ingman · Katso lisää »

Arseni Zakrevski

Kreivi Arseni Zakrevski (24. syyskuuta 1786 Bernikov, Venäjä – 23. tammikuuta 1865 Firenze, Italia) oli venäläinen kenraali ja valtiomies, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Arseni Zakrevski · Katso lisää »

Atlantin valtameri

Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Atlantin valtameri · Katso lisää »

Šipkansola

Näkymä solasta. Shipkansola (Šiptšeski prohod) on Balkanvuorten läpi kulkeva sola Bulgariassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Šipkansola · Katso lisää »

Baltian maat

Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Baltian maat · Katso lisää »

Bengtskärin majakka

Bengtskärin majakka sijaitsee Turun saaristossa Saaristomerellä noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Bengtskärin majakka · Katso lisää »

Bobrikovin murha

Tuntemattomaksi jääneen tekijän piirros Bobrikovin murhasta Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murha 16. kesäkuuta 1904 lienee Suomen tunnetuin poliittinen murha.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Bobrikovin murha · Katso lisää »

Bogskär

Taiteilijan näkemys majakasta 1880, mukana alun perin suunniteltu varastorakennus, jota ei kuitenkaan toteutettu. Nils von Heidenstam, majakan rakennuspiirustus, 1879. Bogskär on pieni luotoryhmä Itämeressä ja Suomen eteläisin maa-alue.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Bogskär · Katso lisää »

Bomarsundin taistelu

Bomarsundin taistelu oli 8.–16. elokuuta 1854 käyty Oolannin sodan taistelu, jossa brittiläis-ranskalainen laivasto ja ranskalaiset jalkaväkijoukot piirittivät ja valtasivat Venäjän armeijan puolustaman Bomarsundin linnoituksen Ahvenanmaan Sundissa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Bomarsundin taistelu · Katso lisää »

Byrokratia

Kuninkaallinen hallinto vuonna 1719 Byrokratia (+) tarkoittaa organisaatioita, toimenpiteitä, protokollia ja sääntelyä, joilla jotakin toimintaa määrätään ja suoritetaan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Byrokratia · Katso lisää »

Carl Erik Mannerheim

Carl Erik Mannerheim (14. joulukuuta 1759 Säter, Ruotsi – 15. tammikuuta 1837 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalais-suomalainen Mannerheim-suvun sotilas ja valtiomies.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Carl Erik Mannerheim · Katso lisää »

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »

Dekabristikapina

Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Dekabristikapina · Katso lisää »

Demokratia

Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Demokratia · Katso lisää »

Diktatuuri

Diktatuuri on itsenäisen valtion poliittinen järjestelmä, jossa valta on yhden ihmisen, ryhmän tai hyvin rajoitetun joukon käsissä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Diktatuuri · Katso lisää »

Eduskunta

Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Eduskunta · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1907

Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Eduskuntavaalit 1907 · Katso lisää »

Eliel Soisalon-Soininen

Prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen. Johan Mårten Eliel Soisalon-Soininen (vuoteen 1904 Johnsson) oli suomalainen juristi, valtioneuvos ja Suomen suuriruhtinaskunnan keisarillisen senaatin prokuraattori.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Eliel Soisalon-Soininen · Katso lisää »

Elmo Kaila

Elmo Edvard Kaila (vuoteen 1901 Johansson, 6. helmikuuta 1888 Jokioinen – 16. toukokuuta 1935 Helsinki), Otava 1961.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Elmo Kaila · Katso lisää »

Encyclopædia Britannica

''Encyclopædia Britannican'' ensimmäisen painoksen (1768–1771) nimilehti. Encyclopædia Britannica (latinaa, ”Brittiläinen tietosanakirja”) on vanhin englanninkielinen tietosanakirja ja maailman tunnetuimpia hakuteoksia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Encyclopædia Britannica · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »

Erillinen santarmikunta

Santarmiupseerien ja aliupseerien univormuja esittelevä kuva. Erillinen santarmikunta (vuoteen 1875 pelkkä santarmikunta) oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1917 toiminut sotilaallisesti järjestäytynyt poliittinen poliisi, jonka tehtäviin kuuluivat muun muassa vallankumouksellisen liikehdinnän paljastaminen ja torjunta, virkakunnan valvonta ja epäilyttävien henkilöiden salainen seuranta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Erillinen santarmikunta · Katso lisää »

Erioikeus

356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Erioikeus · Katso lisää »

Eugen Schauman

Eugen Schauman (10. toukokuuta 1875 Harkova, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 16. kesäkuuta 1904 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunta) oli suomenruotsalainen virkamies ja sortovuosien aktivisti, joka ampui vuonna 1904 Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja välittömästi sen jälkeen itsensä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Eugen Schauman · Katso lisää »

Euroopan hullu vuosi

Euroopan hullu vuosi on nimitys vuoden 1848 ajan tapahtumille Euroopassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Euroopan hullu vuosi · Katso lisää »

Eurooppa

Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Eurooppa · Katso lisää »

Fabian Langenskiöld

Carl Fabian Theodor Langenskiöld (17. marraskuuta 1810 Sääksmäki – 29. kesäkuuta 1863 Helsinki) oli suomalainen virkamies ja senaattori.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Fabian Langenskiöld · Katso lisää »

Fabian Steinheil

Fabian Gotthard von Steinheil (14. lokakuuta 1762 Haapsalu, Viron kuvernementti – 23. helmikuuta 1831 Helsinki) oli venäläinen kenraali, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1810–1824.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Fabian Steinheil · Katso lisää »

Fennomania

Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Fennomania · Katso lisää »

Finlaysonin tehdasalue

Finlaysonin tehtaan portti. Finlaysonin tehdasalue on Tampereen keskustassa sijaitseva historiallinen tehdas­alue.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Finlaysonin tehdasalue · Katso lisää »

Fiskari

Näkymä Fiskarin pääkadulta. Seuratalo Lukaali pääkadun varrella. Fiskari on kylä ja taajama Raaseporin kaupungissa entisen Pohjan kunnan alueella läntisellä Uudellamaalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Fiskari · Katso lisää »

Fjodor Heiden

Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Fjodor Heiden · Katso lisää »

Forssa

Forssa on lounaishämäläinen Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan länsiosassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Forssa · Katso lisää »

Franz Albert Seyn

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn, (8. elokuuta 1862 Vitebsk, Venäjän keisarikunta – 1918 Pietari, Neuvosto-Venäjä) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi. Hänet syrjäytettiin ja vangittiin välittömästi helmikuun vallankumouksen 1917 jälkeen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Franz Albert Seyn · Katso lisää »

Fredrik Vilhelm Berg

Friedrich Wilhelm Rembert Berg (alkuaan von Berg,; 26. toukokuuta (J: 15. toukokuuta) 1794 Sangaste – 18. tammikuuta (J: 6. tammikuuta) 1874 Pietari) oli Venäjän keisarikunnan armeijan kenraalisotamarsalkka, joka oli Suomen kenraalikuvernöörinä 1855–1861.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Fredrik Vilhelm Berg · Katso lisää »

Gabriel Geitlin

Gabriel Geitlin (3. tammikuuta 1804 Naantali – 12. heinäkuuta 1871 Espoo) oli suomalainen kielitieteilijä, Helsingin yliopiston professori, kirkkoherra ja valtiopäivämies.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Gabriel Geitlin · Katso lisää »

Georg Magnus Sprengtporten

Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Georg Magnus Sprengtporten · Katso lisää »

Gornyi Dubnjakin taistelu

Gornyi Dubnjakin taistelu käytiin Turkin sodan aikana vuonna 1877 Gorni Dăbnikin (Gornyi Dubnjak) kylässä Plevnan länsipuolella Bulgariassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Gornyi Dubnjakin taistelu · Katso lisää »

Gregoriaaninen kalenteri

Ruotsalainen almanakka vuodelta 1753, jolloin gregoriaaninen kalenteri otettiin Ruotsissa käyttöön. Gregoriaaninen kalenteri eli uusi luku on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Gregoriaaninen kalenteri · Katso lisää »

Gustaf Mauritz Armfelt

Gustaf Mauritz Armfelt (suomeksi usein myös Kustaa Mauri; 31. maaliskuuta 1757 Tarvasjoki, Marttila – 19. elokuuta 1814 Tsarskoje Selo, Pietari) oli suomalais-ruotsalainen kreivi, hovimies, diplomaatti ja jalkaväenkenraali.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Gustaf Mauritz Armfelt · Katso lisää »

Haapamäki

Haapamäen keskustaa Haapamäki on Keuruun länsiosassa sijaitseva taajama.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Haapamäki · Katso lisää »

Hakkapeliitat

Hakkapeliitat olivat Ruotsin sotaväessä erityisesti kolmikymmenvuotisessa sodassa palvelleita suomalaisia ratsusotilaita.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Hakkapeliitat · Katso lisää »

Hamina

Hamina (alun perin Vehkalahti) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan rannikolla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Hamina · Katso lisää »

Haminan rauha

Haminan rauhansopimuksen viimeinen sivu allekirjoituksineen. Haminan rauha oli Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 17. syyskuuta 1809 Haminassa, nykyisen Johanneksen kirkon paikalla sijainneessa linnoituksen komendantin virka-asunnossa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Haminan rauha · Katso lisää »

Hanko

Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Hanko · Katso lisää »

Hannes Ignatius

Johannes (Hannes) Ferdinand Ignatius (8. lokakuuta 1871 Helsinki – 3. maaliskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen sotilas, jonka sotilasura katkesi Venäjän vallan aikana.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Hannes Ignatius · Katso lisää »

Hattujen sota

Hattujen sota oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota 1741–1743.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Hattujen sota · Katso lisää »

Hämeen lääni

Hämeen lääni eri aikoina. 1) kuulunut Hämeen lääniin 1870-1997, 2) liitetty Keski-Suomen lääniin 1960, 3) liitetty Keski-Suomen lääniin 1973, 4) liitetty Vaasan läänistä 1969, 5) liitetty Turun Ja Porin läänistä 1973, 6) liitetty Turun ja Porin läänistä 1993, 7) liitetty Turun ja Porin lääniin 1990, 8) liitetty Uudenmaan lääniin 1917, 9) liitetty Uudenmaan läänistä 1971. Hämeen lääni oli vuosina 1831–1997 Suomen lääni, johon kuuluivat Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat sekä pääosa Päijät-Hämeen maakunnasta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Hämeen lääni · Katso lisää »

Hämeenlinna

Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Hämeenlinna · Katso lisää »

Heinola

Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Heinola · Katso lisää »

Helmikuun manifesti

asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »

Helmikuun vallankumous

Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Helsinki · Katso lisää »

Herttua

Saksalainen herttuan kruunu. Herttua on maskuliininen, yleensä periytyvä aatelisarvo.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Herttua · Katso lisää »

Historia

Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Historia · Katso lisää »

Hyökkäys (maalaus)

Hyökkäys on suomalaisen taidemaalarin Edvard Iston maalaus ja yksi tunnetuimmista suomalaisista maalauksista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Hyökkäys (maalaus) · Katso lisää »

Hyvinkää

Hyvinkää on kaupunki Uudenmaan maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Hyvinkää · Katso lisää »

Iisalmi

Kustaa Aadolfin kirkko valmistui 1779. Koljonvirta Iisalmen rautatieasema Porovesi Iisalmi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Iisalmi · Katso lisää »

Inari

Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Inari · Katso lisää »

Influenssa

Influenssa on etenkin talvisaikaan epidemioina etenevä, kovan kuumeen nostava hengityselinten virussairaus.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Influenssa · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Inkeri · Katso lisää »

Ino

Ino on paikka Uudellakirkolla Venäjällä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ino · Katso lisää »

Islamilainen maailma

Islamilainen maailma, tummanvihreällä merkityissä maissa islam on valtauskontona, vaaleammissa vähemmistöuskona. Islamilainen maailma tarkoittaa islamilaisen sivilisaation hallitsemaa aluetta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Islamilainen maailma · Katso lisää »

Isoviha

Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Isoviha · Katso lisää »

Israel Hwasser

Israel Hwasser Israel Hwasser (17. syyskuuta 1790 Älvkarleby, Uplanti – 11. toukokuuta 1860 Uppsala) oli ruotsalainen Suomessakin vaikuttanut lääketieteen professori, filosofi ja kirjailija.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Israel Hwasser · Katso lisää »

Italia

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Italia · Katso lisää »

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Itämeri · Katso lisää »

Itärintama (ensimmäinen maailmansota)

Ensimmäisen maailmansodan itärintama syntyi sodan sytyttyä Venäjän sekä Saksan ja Itävalta-Unkarin välille vuonna 1914.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Itärintama (ensimmäinen maailmansota) · Katso lisää »

Itävalta-Unkari

Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Itävalta-Unkari · Katso lisää »

Itsehallintoalue

Maat, joilla on vähintään yksi ”autonominen” tai itsehallintoalue joka on määritelty lainsäädännössä Itsehallintoalue (jota kutsutaan autonomiseksi alueeksi, autonomiseksi entiteetiksi, autonomiseksi yksiköksi, autonomiseksi osaksi tai autonomiseksi territorioksi) on maan hallinnollinen alue tai riippuvainen alue, jolla on jonkinasteinen itsehallinto tai autonomia, joka on määritelty valtion oikeusjärjestyksessä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Itsehallintoalue · Katso lisää »

Itsevaltius

Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Itsevaltius · Katso lisää »

Ivan Obolenski

Ivan Mihailovitš Obolenski (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1853 Moskova – 12. maaliskuuta (J: 27. helmikuuta) 1910 Pietari) Runeberg.org.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ivan Obolenski · Katso lisää »

J. V. Snellman

Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja J. V. Snellman · Katso lisää »

James Finlayson

James Finlayson. James Finlayson (29. elokuuta 1772 Penicuik – 18. elokuuta 1852 Edinburgh) oli Suomessa 1820–1830-luvuilla vaikuttanut skotlantilainen tehtailija, joka perusti Finlaysonin puuvillatehtaan Tampereelle.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja James Finlayson · Katso lisää »

Japani

Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Japani · Katso lisää »

Jääkäriliike

ImageSize.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Jääkäriliike · Katso lisää »

Jääkäripataljoona 27

Jääkärimerkki. Jääkäripataljoona 27, virallisesti Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27, oli Saksan armeijassa vuosina 1915–1918 toiminut yksikkö, joka koostui suurimmaksi osaksi suomalaisista jääkäriliikkeen vapaaehtoisista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Jääkäripataljoona 27 · Katso lisää »

Jääski

Jääsken epävirallinen perinnevaakuna. Jääski on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Jääski · Katso lisää »

Joensuu

kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Joensuu · Katso lisää »

Johan Mauritz Nordenstam

Johan Mauritz Nordenstam (21. syyskuuta 1802 Tukholma – 8. kesäkuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja Venäjän armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajana vuosina 1858–1882, pidempään kuin kukaan toinen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Johan Mauritz Nordenstam · Katso lisää »

Johannes Magnus

Johannes Magnus Johannes Magnuksen sinetti Johannes Magnus, vuoteen 1530 saakka Johannes Magni oli Ruotsin viimeinen katolinen arkkipiispa, virkamies, teologi, sukututkija ja historioitsija.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Johannes Magnus · Katso lisää »

Juhana III

Juhana III (ennen kuninkuutta Juhana Herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Juhana III · Katso lisää »

Juliaaninen kalenteri

Juliaaninen kalenteri, vanhojen suomalaisten kielessä vanha luku, on ollut käytössä Euroopassa antiikin ajoista saakka.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Juliaaninen kalenteri · Katso lisää »

Jyväskylä

Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Jyväskylä · Katso lisää »

Kagaali

Kagaalin jäseniä Träskändan kartanossa Espoossa 10. huhtikuuta 1903. Takana P. E. Svinhufvud oven edessä ja Eero Erkko toisena oikealta; edessä Ernst Estlander kädet puuskassa ja Theodor Homén kädet taskuissa. Kagaali oli ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) Suomessa syntynyt vastarintajärjestö.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kagaali · Katso lisää »

Kahvi

Kuppi mustaa kahvia. Kahvi on kahvipensaan paahdetuista ja jauhetuista pavuista uuttamalla valmistettu, useimmiten kuumana juotava nautintoaine.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kahvi · Katso lisää »

Kajaani

Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kajaani · Katso lisää »

Kameralismi

Kameralismi tarkoittaa merkantilismin saksalaista versiota, joka kiinnitti erityshuomiota valtion rahatalouteen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kameralismi · Katso lisää »

Kansakoulu

Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kansakoulu · Katso lisää »

Kapitulaatio (sopimus)

Kapitulaatio (Otavan iso tietosanakirja, osa 4. Otava 1960–1965. Tällöin valtion omat viranomaiset pääsivät tuomitsemaan toisessa valtiossa oleskelevia kansalaisiaan. Entisaikaan valtioiden suvereniteetin ei katsottu koskevan niinkään niiden aluetta vaan niiden alamaisia, joten tällaisten järjestelyjen ei katsottu olevan ristiriidassa sen kanssa. Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 30.1.2014. Eurooppalaiset valtiot solmivat kapitulaatiosopimuksia etenkin itämaisten valtioiden, kuten Ottomaanien valtakunnan kanssa. Kapitulaatiojärjestelmä ei ole ollut käytössä enää pitkään aikaan. Joissakin maissa se korvattiin sekatuomioistuimilla. Varhaisina esimerkkeinä kapitulaation kaltaisista järjestelyistä on pidetty foinikialaisille muinaisessa Memfisissä 1200-luvulla eaa. myönnettyjä erioikeuksia, kalifi Harun al-Rašidin 800-luvulla frankeille myöntämiä takuita ja oikeuksia sekä Antiokian ruhtinaan ja Jerusalemin kuninkaan vuosina 1098 ja 1123 eräiden Italian kaupunkivaltioiden asukkaille antamia myönnytyksiä. Myöhemmin vastaavia käytäntöjä jatkoivat Bysantin keisarit ja Ottomaanien valtakunnan sulttaanit. Useimpien myöhempien kapitulaatiosopimusten esikuvana toimi Ranskan kuningas Frans I:n ja sulttaani Soliman Suuren keskenään vuonna 1536 solmima sopimus. 1700-luvun loppuun mennessä lähes kaikki Euroopan maat olivat solmineet kapitulaatiosopimuksen Ottomaanivaltakunnan kanssa. Tämä johti siihen, että eurooppalaiset saattoivat perustaa Ottomaanivaltakuntaan pankkeja ja kauppahuoneita, jotka saivat kilpailuedun, sillä niiden ei tarvinnut maksaa veroja paikalliselle hallinnolle. Imperialismin aikana Euroopan maat saattoivat sotilaallisen voimansa turvin pakottaa muita maita solmimaan myös epätasapuolisia kapitulaatiosopimuksia. Esimerkiksi Ison-Britannian ja Kiinan sopimus vuodelta 1843 antoi brittien luoda oman oikeuslaitoksen Kiinaan, mutta ei myöntänyt kiinalaisille vastaavia oikeuksia Isossa-Britanniassa. Lisäksi koska eurooppalaiset oikeusistuimet olivat yleensä myötämielisiä eurooppalaisille, kiinalaisten osapuolten oli vaikea saada oikeutta eurooppalaisia koskeneissa oikeusjutuissa. Ajan mittaan kapitulaatiosopimuksia alettiin itämaissa pitää epäedullisina ja järjestelystä haluttiin päästä eroon. Ottomaanien valtakunnassa kysymys nousi esiin 1800-luvun puolivälissä, mutta länsimaat vastustivat muutosta. Koko järjestelmä lopetettiin Turkin osalta Lausannen rauhansopimuksen yhteydessä 1923. Kiinan kapitulaatiojärjestelyt Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa olivat voimassa vuoteen 1943. Egyptissä kapitulaatiosopimukset korvattiin vuonna 1875 sekatuomioistuimilla, mutta nekin on sittemmin lakkautettu.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kapitulaatio (sopimus) · Katso lisää »

Karjala

pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Karjala · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas, jos siihen käsitetään kuuluvaksi myös luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas eli Karjalan kannas tai Kannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Karjalankannas · Katso lisää »

Kaskinen

Kaskinen on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsirannikolla, Kaskisen saarella.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kaskinen · Katso lisää »

Käkisalmen lääni

Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »

Käkisalmi

Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Käkisalmi · Katso lisää »

Keisarin kanslian III osasto

Keisarin kanslian III osaston ensimmäinen johtaja Aleksandr von Benckendorff. Keisarin kanslian kolmas osasto oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1880 toiminut salaisen poliisin hallinto, joka oli osa Hänen keisarillisen majesteettinsa omaa kansliaa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Keisarin kanslian III osasto · Katso lisää »

Kemi

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kemi · Katso lisää »

Kemijoki

Kemijoen vesistöalue. Isohaaran voimalaitos Kemin ja Keminmaan rajalla. Kemijoki Keminmaan kohdalla. Kemijoki on Suomen pisin joki, pituutta sillä on 550 kilometriä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kemijoki · Katso lisää »

Kenraalikuvernööri

Kenraalikuvernööri on suurehkon hallinnollisen alueen ylin sotilas- ja siviiliviranomainen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kenraalikuvernööri · Katso lisää »

Kesäolympialaiset 1912

Vuoden 1912 kesäolympialaiset järjestettiin Tukholmassa, Ruotsissa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kesäolympialaiset 1912 · Katso lisää »

Keski-Eurooppa

Keski-Euroopan valtiot. Toinen Keski-Euroopan määrittely merkitty karttaan sinisellä. Keski-Eurooppa on alue keskellä Eurooppaa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Keski-Eurooppa · Katso lisää »

Kieliasetus (1902)

Kieliasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus suomen- ja ruotsinkielen käyttämisestä Suomenmaan tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa (AsK 18/1902) oli 19.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kieliasetus (1902) · Katso lisää »

Kielireskripti

asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kielireskripti · Katso lisää »

Kiertokoulu

Kiertokoulu oli koulumuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä jokin kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kiertokoulu · Katso lisää »

Kinkerit

Kinkerit Konnevedellä. Kinkerit, lukukinkerit eli lukuset olivat rippikoulua edeltäneitä opetus- ja kuulustelutilaisuuksia Suomen maaseutualueilla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kinkerit · Katso lisää »

Kirkonkirja

Kirkonkirja Kirkonkirjat ovat seurakuntien ylläpitämä luettelo seurakunnan jäsenistä ja sen alueen kirkollisista toimituksista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kirkonkirja · Katso lisää »

Kokkola

Kokkola (ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kokkola · Katso lisää »

Kolmiliitto

Ranskalainen pilakuvakommentti kolmiliitosta: Otto von Bismarck ja keisari Frans Joosef I nojaavat ruutitynnyriin piippuja poltellen, Italian kuningas Umberto I karistaa sikarintuhkaa ruudin sekaan. Kuninkaalla päässään liioiteltu bersaglieri-töyhtöhattu Kolmiliitto vuonna 1913 Kolmiliitto oli Saksan keisarikunnan, Itävalta-Unkarin ja Italian vuonna 1882 solmima sotilasliitto.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kolmiliitto · Katso lisää »

Konni Zilliacus

Konrad Viktor ”Konni” Zilliacus (18. joulukuuta 1855 Ruokolahti – 19. kesäkuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen aktivisti ja kirjailija.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Konni Zilliacus · Katso lisää »

Konselji

Ruotsin hallituskonselji vuonna 1938. Kuvassa kuningas Kustaa V ja pääministeri Per Albin Hansson hallituksineen. Konselji tarkoittaa neuvostoa tai neuvoskuntaa, jonka puheenjohtajana toimii konseljipresidentti.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Konselji · Katso lisää »

Konservatismi

Konservatismi (uuslat. conservatismus, latinan sanasta conservare ’säilyttää’) on poliittinen ja yhteiskuntafilosofinen aate, joka tukee kulttuurin ja sivilisaation kontekstissa olemassa olevaa ja koeteltua yhteiskunnallista tilaa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Konservatismi · Katso lisää »

Kotka (kaupunki)

Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kotka (kaupunki) · Katso lisää »

Kouvola

Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kouvola · Katso lisää »

Krim

Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Krim · Katso lisää »

Krimin sota

Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Krimin sota · Katso lisää »

Kristiinankaupunki

Kristiinankaupunki on kaupunki Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kristiinankaupunki · Katso lisää »

Kuopio

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kuopio · Katso lisää »

Kuopion lääni

Kuopion lääni oli vuosina 1831–1997 toiminut Suomen lääni.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kuopion lääni · Katso lisää »

Kustaa IV Aadolf

Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 1778 Tukholma, Ruotsi – 7. helmikuuta 1837 Sankt Gallen, Sveitsi) oli Ruotsin kuningas 1792–1809.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kustaa IV Aadolf · Katso lisää »

Kustaa Vaasa

Kustaa Vaasa (myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kustaa Vaasa · Katso lisää »

Kuusankoski

Kuusankoski on entinen Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja on nykyisin osa Kouvolaa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kuusankoski · Katso lisää »

Kuvernööri

Kuvernööriksi kutsutaan erilaisten virkalaitosten johtajia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kuvernööri · Katso lisää »

Kuvernementti

Alkuperäiset 8 kuvernementtia vuonna 1708. Vuonna 1914 kuvernementteja oli 117 kappaletta. Kuvernementti (gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ensimmäisen tason hallintoalue.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kuvernementti · Katso lisää »

Kymenkartanon lääni

Kymenkartanon lääni oli vuosina 1775–1831 toiminut Suomen lääni.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kymenkartanon lääni · Katso lisää »

Kymijoki

Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kymijoki · Katso lisää »

Kyröskoski

Kyröskosken vesivoimalaitoksen patoluukut avattu koskinäytöstä varten 1. toukokuuta 2012. Kyröskoski on 22 metrin putouskorkeudellaan yksi Suomen korkeimmista koskista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Kyröskoski · Katso lisää »

Lahti

Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Lahti · Katso lisää »

Lappeenranta

Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Lappeenranta · Katso lisää »

Lars Gabriel von Haartman

Lars Gabriel von Haartman myös suom.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Lars Gabriel von Haartman · Katso lisää »

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Latvia · Katso lisää »

Lavantauti

Yhdysvaltalainen lääkäri rokottaa lasta lavantautia vastaan vuonna 1943. Lavantauti eli tyyfus on vakava, septinen yleisinfektio, jonka aiheuttaa Salmonella typhi -bakteeri.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Lavantauti · Katso lisää »

Lääni

alt.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Lääni · Katso lisää »

Länsi-Eurooppa

Maat, jotka kuuluvat YK:n tilastoinnissa Länsi-Eurooppaan on merkitty kartalle turkoosilla.Toinen Länsi-Euroopan määrittely merkitty karttaan violetilla. Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Länsi-Eurooppa · Katso lisää »

Lehdistönvapaus

Ei luokiteltu/ Ei dataa Lehdistönvapaus tarkoittaa tiedotusvälineiden oikeutta julkaista ja levittää tietoa ja mielipiteitä ilman valtion sensuuria tai valtion ja esivallan painostusta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Lehdistönvapaus · Katso lisää »

Leipä

Leipätaikinan kaulintaa Leipä on peruselintarvike, joka leivotaan taikinasta ja paistetaan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Leipä · Katso lisää »

Lempäälä

Lempäälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja on osa Tampereen kaupunkiseutua.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Lempäälä · Katso lisää »

Lennart Hohenthal

Lennart Hohenthal vuonna 1902. Karl Lennart Hohenthal (25. marraskuuta 1877 Kuortane – 13. elokuuta 1951 Lontoo) oli suomalainen ylioppilas ja kiropraktikko sekä yksi Suomen kuuluisimmista poliittisen murhan tekijöistä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Lennart Hohenthal · Katso lisää »

Leo Mechelin

Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Leo Mechelin · Katso lisää »

Liberalismi

Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Liberalismi · Katso lisää »

Lielupe

Näkymä Lielupejoelta Lielupe (aik.) on 119 kilometriä pitkä joki Latviassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Lielupe · Katso lisää »

Liettuan suuriruhtinaskunta

Liettuan suuriruhtinaskunta, ajan virallisen lakikokoelman mukaan täsmällisemmin Liettuan, Rusin ja Samogitian suuriruhtinaskunta, oli monikulttuurinen itäeurooppalainen valtio, joka eri muodoissaan oli olemassa 1200-luvun puolestavälistä vuoteen 1795 saakka.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Liha

Raakaa vähärasvaista lihaa. Vasemmalla broileri, joka on maailman suosituin lihalaji. Edustalla leikkelettä, joka on yleensä teollisesti prosessoitua. Sianlihaa ja valkosipulia. Liha on ravinnoksi käytettävää lihaskudostaRemes 2013, s. 157.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Liha · Katso lisää »

Liivinmaa

Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Liivinmaa · Katso lisää »

Lippu

Pohjoismaiden lippuja Lippu on valtion, järjestön tm.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Lippu · Katso lisää »

Loviisa

Loviisa (vuoteen 1752 Degerby) on vuonna 1745 perustettu Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Loviisa · Katso lisää »

Luettelo Ruotsin hallitsijoista

Tämä on Luettelo Ruotsin hallitsijoista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Luettelo Ruotsin hallitsijoista · Katso lisää »

Luonnonoikeus

Luonnonoikeus (myös luontaisoikeus, luonnollinen laki, lex naturalis) on yhteisnimitys sellaisille moraali- ja oikeusteorioille, joiden mukaan on olemassa yleispäteviä, ihmisestä ja kulttuurista sekä ajasta ja paikasta riippumattomia oikeusnormejaLaakso 2012, s. 104.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Luonnonoikeus · Katso lisää »

Luterilaisuus

Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Luterilaisuus · Katso lisää »

Maaherra

Maaherra oli Suomessa (vuoteen 2009 saakka) ja on Ruotsissa läänin ylin johtaja ja valtionhallinnon edustaja.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Maaherra · Katso lisää »

Maantiede

Maantiede tutkii Maa-planeetan pintaa ja sen alueellisia ja paikkoihin liittyviä ilmiöitä. Maantiede (kreik. geografia, ’maan piirtäminen’) on tieteenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Maantiede · Katso lisää »

Maaorjuus

Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Maaorjuus · Katso lisää »

Maarianhamina

Maarianhamina on Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskus ja ainoa kaupunki.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Maarianhamina · Katso lisää »

Maito

Maitoa lasissa. Maito on nisäkäsnaaraiden maitorauhasista erittyvää valkoista ravintonestettä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Maito · Katso lisää »

Mannermaasulkemus

Mannermaasulkemus eli kontinentaalijärjestelmäOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1330 oli Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kohdistunut kauppasaarto, jonka Ranskan keisari Napoleon I julisti marraskuussa 1806.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Mannermaasulkemus · Katso lisää »

Markovin senaatti

Markovin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1909–1913.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Markovin senaatti · Katso lisää »

Marraskuun kansannousu

Marraskuun kansannousu oli vuosina 1830 ja 1831 käyty kansannousu Kongressi-Puolan alueella Venäjän keisarikuntaa vastaan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Marraskuun kansannousu · Katso lisää »

Martin Wetzer

Paul Martin Wetzer (7. elokuuta 1868 Pfronten, Baijeri – 29. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali ja juristi, joka toimi Suomen sisällissodassa valkoisten Hämeen Ryhmän ja Länsiarmeijan komentajana sekä lyhyen aikaa valkoisten päämajan esikuntapäällikkönä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Martin Wetzer · Katso lisää »

Matti Turkia

Matti Turkia (26. helmikuuta 1871 Viipurin mlk – 10. tammikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1909, 1914–1917, 1930–1945.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Matti Turkia · Katso lisää »

Mänttä

Mäntän paperitehdas Mänttä on Mänttä-Vilppulan kaupungin keskustaajama ja entinen Suomen kaupunki Pirkanmaalla, Keski-Suomen maakunnan rajalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Mänttä · Katso lisää »

Merkantilismi

Merkantilismi eli merkantiilijärjestelmä oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin 1500-luvulta 1800-luvulle.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Merkantilismi · Katso lisää »

Metsäteollisuus

Paperitehdas Mondi SCP Ružomberokissa Slovakiassa. Metsäteollisuus on puuta raaka-aineena käyttävää teollisuutta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Metsäteollisuus · Katso lisää »

Michael Barclay de Tolly

Michael Andreas Barclay de Tolly (27. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1761 – 26. toukokuuta (J: 14. toukokuuta) 1818) oli ruhtinas ja Venäjän keisarikunnan sotamarsalkka.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Michael Barclay de Tolly · Katso lisää »

Mihail Speranski

Mihail Speranski, Helsingin yliopistoa varten vuonna 1850 teetetty kopio George Dawen maalaamasta muotokuvasta, taustalla Helsinki. Mihail Mihailovitš Speranski (12. tammikuuta (J: 1. tammikuuta) 1772 Tšerkutino, Vladimirin kuvernementti – 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1839 Pietari) oli venäläinen kreivi ja valtiosihteeri, joka toimi keisari Aleksanteri I:n uudistusmielisenä neuvonantajana.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Mihail Speranski · Katso lisää »

Mihail Stahovitš

Mihail Aleksandrovitš Stahovitš (1861 Orjolin kuvernementti – 1923 Aix-en-Provence, Ranska) oli venäläinen poliitikko, valtakunnanneuvoston jäsen ja runoilija.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Mihail Stahovitš · Katso lisää »

Mikkeli

Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Mikkeli · Katso lisää »

Mikkelin lääni

Mikkelin lääni oli 1831–1997 toiminut entinen Suomen lääni.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Mikkelin lääni · Katso lisää »

Ministerivaltiosihteeri

Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »

Misa

Misa (Misse) on Latviassa Kuurinmaalla sijaitseva pieni joki Väinäjoen ja Lielupen välissä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Misa · Katso lisää »

Monarkia

Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Monarkia · Katso lisää »

Murmansk

Murmansk (suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Murmansk · Katso lisää »

Murole

Muroleen kirkko Murole on kylä Ruoveden eteläosassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Murole · Katso lisää »

Mustameri

Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Mustameri · Katso lisää »

Naantali

Naantali on kaupunki Suomessa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Naantali · Katso lisää »

Napoleon I

Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Napoleon I · Katso lisää »

Napoleonin sodat

Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Napoleonin sodat · Katso lisää »

Narodnaja volja

Narodnaja volja (’Kansan tahto’) oli elokuussa 1879 perustettu venäläinen poliittinen terroristijärjestö, joka vaati Venäjän demokratisoimista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Narodnaja volja · Katso lisää »

Narodnikit

Ilja Repin, ''Propagandistin pidätys'', 1892. Narodnikit olivat Venäjän keisarikunnan 1860–1880-luvun vallankumouksellisia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Narodnikit · Katso lisää »

Näsijärvi

Näsijärvi on Pirkanmaalla Tampereella, Ylöjärvellä ja Ruovedellä sijaitseva järvi, joka on Suomen 16.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Näsijärvi · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Nikolai Adlerberg

Nikolai Vladimirovitš Adlerberg (31. toukokuuta (J: 19. toukokuuta) 1819 Pietari, Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1892 München, Saksan keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Nikolai Adlerberg · Katso lisää »

Nikolai Bobrikov

Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »

Nikolai Gerard

Nikolai Nikolajevitš Gerard tai Gerhard (3. syyskuuta 1838 Homelin piirikunta, Mogiljovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 9. joulukuuta 1929 Uusikirkko, Suomi) oli venäläinen todellinen salaneuvos.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Nikolai Gerard · Katso lisää »

Nikolai I

Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Nikolai I · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Nikolai II · Katso lisää »

Nikolai Nekrasov (poliitikko)

Nikolai Vissarionovitš Nekrasov (1. helmikuuta 1879 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. toukokuuta 1940 Kazan, Neuvostoliitto) oli venäläinen liberaalipoliitikko.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Nikolai Nekrasov (poliitikko) · Katso lisää »

Nokia (kaupunki)

Nokia (vuoteen 1938 Pohjois-Pirkkala) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Nokia (kaupunki) · Katso lisää »

Nordisk familjebok

Nordisk familjebok on ruotsalainen tietosanakirja.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Nordisk familjebok · Katso lisää »

Nyländska Jaktklubben

Nyländska Jaktklubben (NJK) on Helsingin vanhin ja Suomen toiseksi vanhin pursiseura.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Nyländska Jaktklubben · Katso lisää »

Oolannin sota

Oolannin sota tarkoittaa Pohjanlahdella ja Suomenlahdella käytyjä Krimin sodan taisteluita.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Oolannin sota · Katso lisää »

Oppikoulu

Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Oppikoulu · Katso lisää »

Ortodoksinen kirkko

Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Ostrobotnia

Ostrobotnia (tuttavallisemmin "Botta") on Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien (Vasa nation, Etelä-Pohjalainen Osakunta sekä Pohjois-Pohjalainen Osakunta) hallinnoima rakennus Helsingin Etu-Töölössä Kansallismuseon tuntumassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ostrobotnia · Katso lisää »

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Oulu · Katso lisää »

Oulun lääni

Oulun lääninhallitus ja maaherran virka-asunto Oulun läänin kartta vuodelta 1795 Oulun lääni oli vuodesta 1775 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Oulun lääni · Katso lisää »

Palkka-armeija

Palkka-armeija (Private military company, PMC) tarkoittaa armeijaa, joka ottaa osaa sotatoimiin rahallista korvausta vastaan pääasiassa yksityisten intressien vuoksi ilman erityistä ideologista, poliittista tai kansallista motiivia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Palkka-armeija · Katso lisää »

Pangermanismi

300px Pangermanismi on alkujaan lähinnä poliittinen iskusana, joka tarkoitti germaanista alkuperää olevien kansojen yhteistunteen korostamista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pangermanismi · Katso lisää »

Panslavismi

Panslavismi on ajatus kaikkien slaavien yhteenliittymisestä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Panslavismi · Katso lisää »

Pariisi

Pariisi (.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pariisi · Katso lisää »

Päijänne

Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Päijänne · Katso lisää »

Pellava

Peltopellava eli pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pellava · Katso lisää »

Penni

Saksalainen 50 pennin kolikko vuodelta 1922. Penni on länsimainen rahan nimi.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Penni · Katso lisää »

Perustuslaki

Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Perustuslaki · Katso lisää »

Petsamo

Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Petsamo · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Pietarin kuvernementti

Pietarin kuvernementti (myös lääni), vuodesta 1914 virallisesti Petrogradin kuvernementti (Петрогра́дская губе́рния, Petrogradskaja gubernija), vuodesta 1924 Leningradin kuvernementti (Ленингра́дская губе́рния, Leningradskaja gubernija) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1710–1927.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pietarin kuvernementti · Katso lisää »

Pietarsaari

Pietarsaari on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Perämeren rannikolla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pietarsaari · Katso lisää »

Pikkuviha

Pikkuvihan muistomerkki Kiteen kirkon lähettyvillä Pikkuviha (1742–1743) oli Ruotsin hyökkäyksen, hattujen sodan aiheuttama Venäjän miehitys Suomessa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pikkuviha · Katso lisää »

Pilkkukuume

Pilkkukuumeet eli riketsioosit ovat ryhmä tauteja, joiden aiheuttaja on riketsiabakteeri.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pilkkukuume · Katso lisää »

Pirkanmaan maakunta

Pirkanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen historiallisten maakuntien alueella.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pirkanmaan maakunta · Katso lisää »

Platon Rokassovski

Paroni Platon Ivanovitš Rokassovski (15. tammikuuta 1800 Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 18. maaliskuuta 1869 Nizza, Ranska) oli venäläinen jalkaväenkenraali ja suomalainen vapaaherra.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Platon Rokassovski · Katso lisää »

Pohja

Hangon ja Raaseporin kuntajako 1960-luvulla. Pohjasta tuli vuonna 2009 osa tuolloin perustettua Raaseporia (vihreällä). Pyhän Maarian kirkko Pohjassa 1400-luvulta Pohja on Suomen entinen kunta ja vanha uusmaalainen kirkkopitäjä, joka nykyään on osa Raaseporin kaupunkia Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pohja · Katso lisää »

Pohjalainen Osakunta

Pohjalainen Osakunta on yksi vuonna 1643 Turun akatemiaan perustetuista kuudesta suomalaisosakunnasta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pohjalainen Osakunta · Katso lisää »

Pohjanlahti

Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaalta pohjoiseen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pohjanlahti · Katso lisää »

Pohjoinen jäämeri

Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »

Pohjois-Karjalan vaakuna

Pohjois-Karjalan maakuntavaakuna. Pohjois-Karjalan vaakuna on Pohjois-Karjalan maakunnan heraldinen tunnus.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pohjois-Karjalan vaakuna · Katso lisää »

Poliisivaltio

Poliisivaltio on autoritaarinen valtio, jonka hallitus on antanut salaiselle poliisille tai poliittiselle poliisille laajat oikeudet valvoa kansalaisten sosiaalista, poliittista ja taloudellista elämää.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Poliisivaltio · Katso lisää »

Politiikan tutkimus

pienoiskuva Politiikan tutkimus eli politologia eli yleinen valtio-oppi on poliittisia ilmiöitä tutkiva tieteenhaara.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Politiikan tutkimus · Katso lisää »

Pori

Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pori · Katso lisää »

Porkkalanniemi

Rantamaisemaa Porkkalanniemessä Porkkalanniemen kallioista rantaa lähellä merivartioasemaa. Porkkala lentokoneesta kuvattuna Porkkalanniemi on niemi Suomenlahden kapeimmassa kohdassa, Länsi-Uudellamaalla Kirkkonummella.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Porkkalanniemi · Katso lisää »

Porvoo

Porvoo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Porvoo · Katso lisää »

Porvoon valtiopäivät

Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »

Postimanifesti

Postimanifesti oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n 12.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Postimanifesti · Katso lisää »

Postimerkki

Musta Penny, 1840. Postimerkki on postilähetykseen kiinnitettävä todistus siitä, että postimaksu on maksettu ennalta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Postimerkki · Katso lisää »

Postitorvi

Postitorvi on vaskipuhallin tai luonnontorvi, joka on venttiilitön ja monesti taivutettu ympyrän muotoiselle lenkille.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Postitorvi · Katso lisää »

Preussi

Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Preussi · Katso lisää »

Prokuraattori (Suomi)

Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Prokuraattori (Suomi) · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Puola · Katso lisää »

Puola-Liettua

Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Puola-Liettua · Katso lisää »

Puolan kenraalikuvernementti

Puolan kenraalikuvernementin kartta. Puolan kenraalikuvernementin perustaminen ilmoitetaan kansalle lokakuussa 1939. Puolan kenraalikuvernementti (”Puolan valloitettujen alueiden kenraalikuvernementti”) oli natsi-Saksan siviilihallintoon vuosina 1939–1944 kuulunut alue, joka käsitti miehitetyn Puolan ne osat, joita ei liitetty suoraan Saksan valtionalueisiin eikä Neuvostoliitolle jääneisiin alueisiin jotka kuuluivat Valko-Venäjään tai Ukrainaan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Puolan kenraalikuvernementti · Katso lisää »

Puolue

Puolue tai poliittinen puolue on tiettyjä poliittisia katsomuksia kannattava ja tiettyjä taloudellisia, sosiaalisia tai vastaavia pyrkimyksiä ajava valtakunnallinen järjestö.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Puolue · Katso lisää »

Puuvilla

Puuvillapelto. Puuvilla (lyhenne CO; vanhahtava nimitys pumpuli) on pehmeä kuitu, jota saadaan pensaina kasvavan puuvillakasvien (Gossypium spp.) siemenhahtuvista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Puuvilla · Katso lisää »

Pyhä allianssi

Venäjän keisarikunta Pyhä allianssi oli Itävallan, Preussin ja Venäjän välinen vuonna 1815 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n aloitteesta solmittu liitto.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Pyhä allianssi · Katso lisää »

Raahe

Patsas Raahen kirkon pihassa. Raahe on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannalla sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Raahe · Katso lisää »

Raamattu

Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Raamattu · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ranska · Katso lisää »

Rauma

Rauma on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Rauma · Katso lisää »

Reaaliunioni

Reaaliunioni on kahden tai useamman valtion välinen pysyvä liitto, jolla on personaaliunionista poiketen yhteisen hallitsijan lisäksi myös joitakin yhteisiä valtiollisia toimielimiä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Reaaliunioni · Katso lisää »

Reunavaltiopolitiikka

Reunavaltiopolitiikka tarkoitti yhteistyöliiton muodostamista Puolan, Viron, Liettuan ja Latvian sekä Suomen välille Neuvostoliiton uhkaa vastaan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Reunavaltiopolitiikka · Katso lisää »

Riianlahti

Riianlahden sijainti Riianlahti RiianlahtiKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 (tai Riia laht) on lahti Itämerellä, Viron ja Latvian välissä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Riianlahti · Katso lisää »

Riihimäki

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Riihimäki · Katso lisää »

Riika

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Riika · Katso lisää »

Riikintaaleri

Riikintaaleri on Ruotsissa 1500–1800-luvuilla käytössä ollut rahayksikkö.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Riikintaaleri · Katso lisää »

Romanov (hallitsijasuku)

Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »

Ruhtinaskunta

Ruhtinaskunta on ruhtinaan hallitsema valtio tai muu alue.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ruhtinaskunta · Katso lisää »

Ruokolahti

Ruokolahti on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ruokolahti · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin hallitsija

Ruotsin hallitsijalla voidaan tarkoittaa Ruotsin kuningaskunnan valtionpäämiehenä toimivaa kuningasta tai kuningatarta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ruotsin hallitsija · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Ruotsin vallan aika Suomessa

Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »

Ruotu

Ruotu on maaseudulla 1700- ja 1800-luvuilla käytetty 2–6 talon muodostama ryhmä, jolla oli yhteinen vastuu sotamiehen tai köyhäinhoidon järjestämisessä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ruotu · Katso lisää »

Ruukki (varhainen teollisuusalue)

Pinjainen eli Billnäs on yksi Suomen tunnetuimmista ruukeista. Ruukki tarkoittaa historiallista teollisen metallintuotannon yksikköä Pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ruukki (varhainen teollisuusalue) · Katso lisää »

Sahateollisuus

Sahalla valmistettua sahatavaraa. Sahateollisuus on mekaanisen puunjalostusteollisuuden haara, joka keskittyy sahatavaran valmistamiseen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Sahateollisuus · Katso lisää »

Saimaan kanava

Saimaan kanava Mälkiän sulku edessäpäin, oikealla kanavan vanha linjaus Kartta kanava-alueesta. Kanavan sulut ja avattavat sillat merkitty punaisella. Saimaan kanava on ensimmäisen kerran vuonna 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luode-kaakko-suuntaisesti Suomessa ja Venäjällä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Saimaan kanava · Katso lisää »

Sananvapaus

Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Sananvapaus · Katso lisää »

Savon ja Karjalan lääni

Savon ja Karjalan lääni (tai Savo-Karjalan lääni) oli vuosina 1775–1831 toiminut Suomen lääni.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Savon ja Karjalan lääni · Katso lisää »

Savonlinna

Savonlinna on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Savonlinna · Katso lisää »

Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni

Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni oli Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 perustettu lääni, johon sisältyivät Viipurin ja Savonlinnan läänin sekä Käkisalmen läänin Ruotsin puolelle jääneet osat.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni · Katso lisää »

Sääty

Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Sääty · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät

Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1863

Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »

Säätyvaltiopäivät 1867

Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät 1867 pidettiin nälkävuonna 1867.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Säätyvaltiopäivät 1867 · Katso lisää »

Schmardenin taistelu

Schmardenin taistelu käytiin Smārdessa (aik.), nykyisen Latvian alueella 25. heinäkuuta 1916 osana ensimmäistä maailmansotaa keisarillisen Saksan itärintamalla ja siihen osallistui suomalaisista miehistä kootun Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania osana saksalaisen reservijääkäripataljoona 1:n muodostamaa osastoa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Schmardenin taistelu · Katso lisää »

Seinäjoki

Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Seinäjoki · Katso lisää »

Senaatintori

Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Senaatintori · Katso lisää »

Siestarjoki (kaupunki)

Siestarjoki (suom. aiemmin myös Rajajoki ja Systerpekki) on Pietariin kuuluva kaupunki Venäjällä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Siestarjoki (kaupunki) · Katso lisää »

Sofja Perovskaja

Sofja Lvovna Perovskaja (13. syyskuuta (J: 1. syyskuuta) 1853 Pietari Venäjä – 15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1881 Pietari, Venäjä) oli venäläinen vallankumouksellinen ja narodnikki.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Sofja Perovskaja · Katso lisää »

Sortavala

Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Sortavala · Katso lisää »

Sortovuodet

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Sortovuodet · Katso lisää »

Sotilasmiljoonat

Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Sotilasmiljoonat · Katso lisää »

SS John Grafton

''SS John Grafton'', joka ajoi 1905 aselastissa karille Orrskärin luona. SS John Grafton toi 1905 Suomeen aselastin, josta osa purettiin Kemin edustalla olevalle Möylyn saarelle.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja SS John Grafton · Katso lisää »

Stepan Gontšarov

Stepan Osipovitš Gontšarov (9. huhtikuuta (J: 28. maaliskuuta) 1831 – 21. kesäkuuta (J: 8. kesäkuuta) 1912 Pietarhovi)Harry Halén: Viaporin komendantit ja sotilaskuvernöörit 1808–1918, s. 17.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Stepan Gontšarov · Katso lisää »

Suojatulli

Suojatulli on tulli, jonka tarkoitus on suojella kotimaista tuotantoa ulkomaiselta kilpailulta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suojatulli · Katso lisää »

Suola

Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suola · Katso lisää »

Suomalainen puolue

Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomalainen puolue · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko · Katso lisää »

Suomen herttua

Suomen herttua Juhana III Suomen herttua oli Ruotsin kuninkaan sukulaisille tai suosikeille toisinaan myönnetty arvonimi, jota käytettiin satunnaisesti 1200-luvun lopulta 1500-luvulle.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen herttua · Katso lisää »

Suomen itsenäistyminen

Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »

Suomen kaarti

Suomen kaarti eli viralliselta nimeltään Henkikaartin 3.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen kaarti · Katso lisää »

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »

Suomen kieli

Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen kieli · Katso lisää »

Suomen lähetyskunta

Suomen lähetyskunta oli Suomen neljää säätyä edustanut vapaaherra Carl Erik Mannerheimin johtama diplomaattinen neuvottelukunta, joka määrättiin marraskuussa 1808 matkustamaan Suomen vallanneen Venäjän keisarikunnan pääkaupunkiin Pietariin Suomen sodan aikana.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen lähetyskunta · Katso lisää »

Suomen lippu

Suomen kansallislippu. Suomen lippu eli siniristilippu on yksi Suomen kansallissymboleista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen lippu · Katso lisää »

Suomen markka

Yhden markan seteli vuodelta 1860. Suomen markka oli Suomen rahayksikkö vuosina 1860–2002.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen markka · Katso lisää »

Suomen ortodoksinen kirkko

Suomen ortodoksinen kirkko on Suomessa toimiva autonominen osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Suomen Pankki

Suomen Pankki (lyhenne SP) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen Pankki · Katso lisää »

Suomen rautateiden santarmipoliisihallitus

Suomen rautateiden santarmipoliisihallitus eli Suomenmaalainen rautatiesantarmipoliisihallinto oli Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1870–1917 toiminut venäläinen virasto ja Venäjän santarmikunnan osa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen rautateiden santarmipoliisihallitus · Katso lisää »

Suomen santarmihallitus

Suomen santarmihallitus eli Suomenmaalainen santarmihallinto oli Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1867–1917 toiminut venäläinen virasto ja Venäjän santarmikunnan osa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen santarmihallitus · Katso lisää »

Suomen senaatti

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen senaatti · Katso lisää »

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen sota

Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen sota · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinas

Suomen suuriruhtinas on historiallinen arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuosina 1581–1809 Suomen ollessa osa Ruotsia ja jota käytettiin Suomen suuriruhtinaskuntaa hallinneesta Venäjän keisarista vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen suuriruhtinas · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunnan armeija

Suomen suuriruhtinaskunnalla oli vuosina 1812–1905 erilaisia omia joukko-osastoja.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen suuriruhtinaskunnan armeija · Katso lisää »

Suomen tulli

Tulli on suomalainen viranomainen, joka valvoo rajan yli kulkevaa tavaraliikennettä sekä kerää tullimaksut ja muut maahantuontiverot.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen tulli · Katso lisää »

Suomen vaakuna

Olof Eriksson, ''Suomen vaakuna'', 1978. Suomen vaakuna on Suomen valtion tunnus.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen vaakuna · Katso lisää »

Suomen valtioneuvosto

Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomenlahti · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomi · Katso lisää »

Suomi-neito

Eräs näkemys Suomi-neidosta. Postikortin kuva vuodelta 1906. Henrik Gabriel Porthanin patsaan (1864) sivureliefissä Suomi-neidoksi mainitun hahmon. Suomi-neito on Suomen henkilöitymä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suomi-neito · Katso lisää »

Suuret nälkävuodet

Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuret nälkävuodet · Katso lisää »

Suuri adressi

Suuri adressi sidottuna 26 niteeseen. Vieressä adressin keräykseen osallistunut filosofian tohtori Yrjö Wichmann. Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän keisari Nikolai II:n 15.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri adressi · Katso lisää »

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Suuri venäläistämisohjelma

”Suuri venäläistämisohjelma” tai ”suuri venäläistyttämisohjelma” oli toisen sortokauden aikana vuosina 1912–1914 laadittu Suomen suuriruhtinaskuntaa koskenut lainsäädäntöohjelma, joka olisi toteutuessaan asettanut Suomen entistä tiukemmin Venäjän hallituksen valvontaan ja merkittävästi kaventanut sen autonomiaa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suuri venäläistämisohjelma · Katso lisää »

Suvereniteetti

Suvereniteetti tarkoittaa täydellisen, ehdottoman ja riippumattoman vallan omaamista jollain maantieteellisellä alueella tai valtaa päättää jostain tietystä asiasta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Suvereniteetti · Katso lisää »

Svartholman merilinnoitus

Svartholman merilinnoitus Gavril Sergejevin ikuistamana vuonna 1809. Svartholman merilinnoitus on Loviisan edustalla sijaitseva merilinnoitus, jota rakennettiin Ruotsin laivaston tukikohdaksi sekä Venäjän vastaisen rajan turvaksi.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Svartholman merilinnoitus · Katso lisää »

Svekomania

Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen aate.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Svekomania · Katso lisää »

Tallinna

TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tallinna · Katso lisää »

Talousliberalismi

Talousliberalismi tarkoittaa markkinaliberalismin (tai klassisen liberalismin) taloudellisia näkökohtia kuten vapaakauppaa sekä verotuksen ja talouden sääntelyn vähyyttä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Talousliberalismi · Katso lisää »

Tammikuun kansannousu

Tammikuun kansannousu oli Kongressi-Puolan alueilla tapahtunut kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan vuosina 1863–1865.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tammikuun kansannousu · Katso lisää »

Tammikuun valiokunta

Tammikuun valiokunnaksi kutsutaan 20. tammikuuta vuonna 1862 toimintansa aloittanutta valtakunnallista kokousta, joka oli eräänlainen yksikamarinen tynkäeduskunta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tammikuun valiokunta · Katso lisää »

Tammisaari

Tammisaari on entinen Suomen kaupunki ja nykyinen Raaseporin kaupunginosa, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa entisessä Etelä-Suomen läänissä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tammisaari · Katso lisää »

Tampere

Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tampere · Katso lisää »

Tannenbergin taistelu (1914)

Tannenbergin taistelu oli Saksan ja Venäjän joukkojen välinen taistelu itärintamalla ensimmäisessä maailmansodassa Itä-Preussissa 17. elokuuta – 2. syyskuuta 1914.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tannenbergin taistelu (1914) · Katso lisää »

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tarton rauha · Katso lisää »

Teollinen vallankumous

Wattin höyrykone Madridissa Coalbrookdalen uunit yöllä, Philipp Jakob Loutherbourgin maalaus vuodelta 1801. Middleton Collierin hiilikaivos ja kaivostyöläinen. Höyryveturi vetää taustalla hiilivaunuja teollisuusradalla 1814. Manchesterin ja Liverpoolin välisen junaradan avajaiset 1830. Tästä alkoi rautateiden rakennusboomi. Puinen vaunu puukiskoilla edustaa vanhinta kaivostekniikkaa, josta lähdettiin 1700-luvulla eteenpäin. Teollinen vallankumous (myös teollinen kumous) on nimitys 1700- ja 1800-lukujen vaihteen laajalle yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja teknologiselle muutokselle Britanniassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Teollinen vallankumous · Katso lisää »

Terijoki

päiväys.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Terijoki · Katso lisää »

Tilsitin sopimus

Tilsitin sopimus oli Ranskan keisari Napoleonin ja Venäjän tsaari Aleksanteri I:n välillä Tilsitissä 7. heinäkuuta 1807 solmittu rauhan- ja liittosopimus.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tilsitin sopimus · Katso lisää »

Toinen sortokausi

Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Toinen sortokausi · Katso lisää »

Toisintokuume

Toisintokuume on joidenkin Borrelia-bakteerien aiheuttama tartuntatauti, jonka taudinkuvaan kuuluvat kuumejaksot ja niiden välillä kuumeettomat ajanjaksot.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Toisintokuume · Katso lisää »

Topografikunta

Topografikunta (lyhenne TopK) on muun muassa Puolustusvoimien kartoitustoiminnasta vastaava entinen itsenäinen joukko-osasto ja sotilaslaitos, nykyisin yksi Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen osastoista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Topografikunta · Katso lisää »

Tornio

Tornio on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Perämeren rannalla Tornionjoen suulla Ruotsin rajalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tornio · Katso lisää »

Tulli

poliisin kanssa. Tulli tarkoittaa valtion rajan yli kulkevista tavaroista perittävää veroluonteista maksua.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tulli · Katso lisää »

Tullihallitus

Kulmatalo Uudenmaankatu 1 / Erottajankatu 2, jossa Tullihallitus toimi useiden vuosikymmenien ajan. Postimerkki Tullihallituksen 150-vuotisen toiminnan (1812–1962) kunniaksi. Tullihallitus oli vuosina 1812–2012 toiminut Suomen valtion keskusvirasto, joka hallinnoi Suomen tullia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Tullihallitus · Katso lisää »

Turkin sota

Kaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan sotilaita Gornyi Dubnjakin taistelun aikoihin. Taistelu Grivitsassa Kaartin upseereita ja aliupseereita. Turkin sota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Turkin sota · Katso lisää »

Turkki

Turkki, virallisesti Turkin tasavalta, on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Turkki · Katso lisää »

Turkkilaiset

Anatolian turkkilaiset eli turkkilaiset (- myös Türk halkı; Turkin kansa) on isoin turkkilainen kansa, joka puhuu erinäisiä Turkin kielen murteita ja on enemmistönä Turkissa ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Turkkilaiset · Katso lisää »

Turku

Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Turku · Katso lisää »

Turun ja Porin lääni

Turun ja Porin lääni oli vuosina 1634–1997 toiminut Suomen lääni.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Turun ja Porin lääni · Katso lisää »

Turun rauha

Turun rauha on Turussa 7. elokuuta 1743 solmittu Venäjän ja Ruotsin välinen rauhansopimus, joka päätti vuosina 1741–1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihana tunnetun venäläismiehityksen Suomessa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Turun rauha · Katso lisää »

Työläisaktivismi

Työläisaktivismiksi kutsutaan suomalaisen työväenliikkeen 1900-luvun alussa harjoittamaa vastarintaa, joka oli suunnattu Venäjän hallinnon Suomen suuriruhtinaskuntaan kohdistamia venäläistämistoimia vastaan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Työläisaktivismi · Katso lisää »

Ullanlinna

Ullanlinna on Helsingin kantakaupungin eteläinen kaupunginosa, joka tunnetaan nykyisin muun muassa lukuisista puistoistaan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Ullanlinna · Katso lisää »

Uppsalan tuomiokirkko

Uppsalan tuomiokirkko on Uppsalan kaupungissa sijaitseva Uppsalan arkkihiippakunnan pyhän Eerikin roomalaiskatolinen tuomiokirkko ja Ruotsin kirkon kansallispyhäkkö.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Uppsalan tuomiokirkko · Katso lisää »

Upseeri

Upseeri on armeijan tai muun sotilaallisesti organisoituneen järjestön päällystöön kuuluva johtaja.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Upseeri · Katso lisää »

Uudenkaupungin rauha

Uudenkaupungin rauha 30.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »

Uudenmaan lääni

Uudenmaan lääni oli 1831–1996 Suomen lääni, joka sulautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääniin.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Uudenmaan lääni · Katso lisää »

Uusi Suometar

Uusi Suometar oli Suomessa autonomian ajan loppupuolella ilmestynyt valtakunnallinen sanomalehti, jonka johtavat fennomaanit perustivat ajamaan suomalaisuusliikkeen poliittisia ja kulttuurisia tavoitteita.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Uusi Suometar · Katso lisää »

Uusikaarlepyy

Uusikaarlepyy (aik.) on suomalainen kaupunki.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Uusikaarlepyy · Katso lisää »

Uusikaupunki

Uusikaupunki (alun perin Kalainen) on rannikkokaupunki Suomessa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Uusikaupunki · Katso lisää »

Vaakuna

Islannin vaakuna Vaakuna on vaakunaselityksen määrittämä, kilvelle sijoitettu heraldinen tunnus.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vaakuna · Katso lisää »

Vaasa

Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vaasa · Katso lisää »

Vaasan lääni

Vaasan lääni oli vuoden 1997 elokuun loppuun asti yksi Suomen lääneistä. Läänin pääkaupunki oli Vaasa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vaasan lääni · Katso lisää »

Valkeakoski

Valkeakoski on noin 21 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 kilometriä Tampereelta etelään.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Valkeakoski · Katso lisää »

Valtiosopimus

Valtiosopimus on kahden tai useamman kansainvälisen oikeuden subjektin välinen sitovaksi tarkoitettu sopimus, joka sisältää vähintään yhtä sopimuspuolta sitovia määräyksiä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Valtiosopimus · Katso lisää »

Valtioyö

Valtioyö on autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan historiallinen jakso Porvoon maapäivien 1809 ja vuoden 1863 säätyvaltiopäivien välillä, jolloin ei pidetty lainkaan valtiopäiviä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Valtioyö · Katso lisää »

Vanha Suomi

Vanhan Suomen kartta Vanha Suomi tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Uudenkaupungin (1721) ja Turun rauhansopimuksissa (1743).

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vanha Suomi · Katso lisää »

Varkaus (kaupunki)

Varkaus (ennen vuotta 1929 Warkaus) on Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Varkaus (kaupunki) · Katso lisää »

Västerbottenin lääni

lappmarken) vuonna 1796. Västerbottenin läänin nykyiset kunnat. Västerbottenin läänin kuntajako vuonna 1952. Läänin rajat eivät ole tämän jälkeen muuttuneet. Västerbottenin läänin vanhoja rajoja. Arvidsjaur ja Arjeplog (violetilla) kuuluivat lääniin vuoteen 1837 asti. Malå (keltaisella) oli aiemmin osa Arvidsjauria ja liitettiin takaisin lääniin vuonna 1869. Nordmaling ja Bjurholm (vaaleansinisellä) siirrettiin Västernorrlandin läänistä vuonna 1810. Maakäräjäkuntavaaleissa käytettävä vaalipiirijako. Västerbottenin lääni (joskus myös Länsipohjan lääni, ruots. Västerbottens län) on Pohjois-Ruotsissa sijaitseva lääni.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Västerbottenin lääni · Katso lisää »

Venäjän keisari

Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisari · Katso lisää »

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma

Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän keisarillinen armeija

Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Venäjän lippu

Venäjän lippu 1699–1858, 1883–1914, 1917 ja vuodesta 1993. Venäjän merivoimien lippu. Valkoisella pohjalla sininen Pyhän Andreaan risti. Venäjän merivoimien rainelippu. Presidentin standaari. Venäjän lippu (Flag Rossii, tai, Trikolor eli trikolori) on Venäjän federaation kansallinen tunnus vaakunan ja hymnin ohella.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän lippu · Katso lisää »

Venäjän rupla

Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän rupla · Katso lisää »

Venäjän tulli

Venäjän tullin symboli Venäjän tullin lippu Venäjän tulli eli Venäjän federaation tullilaitos on Venäjän federaation hallituksen suorassa ohjauksessa oleva liittovaltion tulliviranomainen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän tulli · Katso lisää »

Venäjän valtakunnanneuvosto

Ilja Repinin maalaus ''Valtakunnanneuvoston juhlaistunto sen perustamisen satavuotispäivän merkiksi 7. toukokuuta 1901'' (1903). Valtakunnanneuvosto (Gosudarstvennyi sovet) oli Venäjän keisarikunnassa ensin vuosina 1810–1906 keisarin tukena lainvalmistelussa toiminut neuvoa-antava elin, ja vuosina 1906–1917 parlamentin ylempi kamari.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »

Venäjän väliaikainen hallitus

Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »

Venäjän–Japanin sota

Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjän–Japanin sota · Katso lisää »

Venäläistäminen

Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäläistäminen · Katso lisää »

Verisunnuntai (1905)

Mielenosoittajat marssivat kohti Talvipalatsia. Tsaarin sotilaat ampuvat rauhanomaisia mielenosoittajia Talvipalatsin edustalla. Pysäytyskuva vuoden 1925 neuvostoliittolaisesta elokuvasta. Verisunnuntai oli Pietarissa 22.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Verisunnuntai (1905) · Katso lisää »

Vesijärvi (Päijät-Häme)

Vesijärvi on Päijät-Hämeessä Hollolassa, Lahdessa ja Asikkalassa Lahden keskustaajaman ja Vääksyn välissä sijaitseva järvi.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vesijärvi (Päijät-Häme) · Katso lisää »

Viaporin pommitus

Viaporin pommitus oli 9.–11. elokuuta 1855 käyty Krimin sodan taistelu, jossa englantilais-ranskalainen laivasto pommitti Helsingin edustalla sijaitsevaa Viaporin merilinnoitusta (nyk. Suomenlinna) 46 tuntia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Viaporin pommitus · Katso lisää »

Vienan Karjala

Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vienan Karjala · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Viipuri · Katso lisää »

Viipurin ja Savonlinnan lääni

Viipurin ja Savonlinnan lääni oli vuonna 1634 perustettu lääni, joka käsitti suurin piirtein nykyiset Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat sekä Viipurin ympäristön ja Karjalankannaksen länsiosan.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Viipurin ja Savonlinnan lääni · Katso lisää »

Viipurin lääni

Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Viipurin lääni · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Viro · Katso lisää »

Vladimir Kramarenko

Vladimir Konstantinovitš Kramarenko (1860 Jekaterinoslavin kuvernementti – 21. heinäkuuta 1905 Viipuri)Halén, Harry: Santarmisto Suomessa: Suomenmaalainen santarmikunta 1817–1917, s. 23, 30.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vladimir Kramarenko · Katso lisää »

Vladimir Markov

Vladimir Ivanovitš Markov (26. heinäkuuta 1859 Hamina – elokuu 1919 Pietari) oli Suomessa syntynyt venäläistaustainen kenraaliluutnantti, senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1909–1913 ja ministerivaltiosihteeri 1913–1917.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vladimir Markov · Katso lisää »

Voi

Kylmässä kovettunutta voita ja voiveitsi. Voi on meijerituote, jota valmistetaan kermaa tai hapankermaa kirnuamalla.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Voi · Katso lisää »

Vuoden 1772 hallitusmuoto

Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »

Vuoden 1905 suurlakko

Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »

Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä

Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Katso lisää »

Wienin kongressi

Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Wienin kongressi · Katso lisää »

Wilhelm Thesleff

Wilhelm Alexander Thesleff (27. heinäkuuta 1880 Viipurin maalaiskunta – 26. maaliskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen kenraali.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Wilhelm Thesleff · Katso lisää »

Woldemar von Boeckmann

Woldemar Alexander Valerian von Boeckmann tai Böckmann (1848 Pietari – 1923) oli venäläinen ratsuväenkenraali (1907).

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Woldemar von Boeckmann · Katso lisää »

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdenvertaisuuslaki · Katso lisää »

Yhdistyneet provinssit

Yhdistyneet provinssit eli Alankomaiden tasavalta tai Yhdistyneet Alankomaat oli vuosina 1581–1795 olemassa ollut länsi-eurooppalainen tasavalta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdistyneet provinssit · Katso lisää »

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »

Yhdistys- ja vakuuskirja

Yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdistys- ja vakuuskirja · Katso lisää »

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Yhdysvallat · Katso lisää »

Yksilönvapaus

Yksilönvapaus viittaa siihen, mitä ihmiset saavat tehdä, ja mitä ihmisille saa tehdä.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Yksilönvapaus · Katso lisää »

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (vuoteen 1882 Georg Zacharias Forsman, kirjailijanimi Yrjö Koskinen, 10. joulukuuta 1830 Vaasa – 13. marraskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, senaattori, professori, historioitsija, vanhasuomalainen suomalaisuusmies ja Suomalaisen puolueen puheenjohtaja J. V. Snellmanin jälkeen.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen · Katso lisää »

17. syyskuuta

17.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja 17. syyskuuta · Katso lisää »

1809

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja 1809 · Katso lisää »

1917

Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja 1917 · Katso lisää »

28. maaliskuuta

28.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja 28. maaliskuuta · Katso lisää »

6. joulukuuta

6.

Uusi!!: Suomen suuriruhtinaskunta ja 6. joulukuuta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Autonomian aika, Kaupat 1800 luvulla, Kaupat 1800-luvulla, Suomen Suurruhtinaskunta, Suomen autonomian aika, Suomen autonominen suuriruhtinaskunta, Suomen suuriruhtinaanmaa, Suomen suuriruhtinatar, Suomen suurruhtinaskunta, Suomi, autonominen suuriruhtinaskunta, Suuriruhtinaanmaa Suomi, Venäjän vallan aika.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »