Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
149 suhteet: Ahti, Akseli, Animismi, Anna-Leena Siikala, Ase, Avioton lapsi, Šamanismi, Äkräs, Christfried Ganander, Dauidin Psalttari, Elättikäärme, Eskatologia, Fennougristiikka, Folkloristiikka, Haltija, Hämäläiset, Helavalkeat, Helvetti, Hiisi, Hittavainen, Iku-Turso, Ilmarinen, Inkeri, Iso tammi, Itämerensuomalaiset kansat, Itämerensuomalaiset kielet, Itäsaamelaiskielet, Jeesus, Joulu, Juhannus, Jumala (kristinusko), Kalevala, Kalevalainen runous, Kalevanpoika, Kalliomaalaus, Karelianismi, Karhu, Karjala, Karjalaiset, Karsikko (mytologia), Kave, Köndös, Kekri, Keski-Aasia, Kinahmi, Kirkkolainsäädäntö, Kivikausi Suomessa, Komit, Koru, Kosmogonia, ..., Kosmos, Kratti, Kristian Erik Lencqvist, Kristinusko, Kristinuskon historia Suomessa, Kuikka, Kuolema, Laskiainen, Lähde, Liekkiö, Lintukoto, Loitsu, Luonto (mytologia), Maa, Maailmanpylväs, Martti Haavio, Mänty, Menninkäinen, Mikael Agricola, Mikael Agricolan jumalaluettelo, Mordvalaiset, Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset, Mythologia Fennica, Nyyrikki, Ortodoksinen kirkko, Pappi, Peijaiset, Pellonpekko, Piikivi, Piirakka, Piru, Pohjannaula, Pohjantähti, Pohjoinen, Pohjola (Kalevala), Polyteismi, Puiden kansa, Punamulta, Puro, Pyhä, Pyhä kivi, Pyhä lehto, Pyhimys, Rahko, Rauni, Revontulet, Romantiikka, Rongoteus, Saamelainen muinaisusko, Saamelaiset, Saatana, Siperia, Skandinavian niemimaa, Sukeltajamyytti, Suo, Suojelushenki, Suomalainen kansanparannus, Suomalainen kansanrunous, Suomalainen mytologia, Suomalaiset, Suomalaisten muinaiset jumalat, Suomalaisten runojen uskonto, Suomen kalliomaalaukset, Suomen pakanallinen juhlaperinne, Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus, Suomensukuinen, Suomenusko, Suomi, Tabu, Taikuus (yliluonnollinen), Taivaankansi, Taivas, Tapio, Tähti, Teloitus, Tietäjä, Tonttu, Totemismi, Transsi, Tulukset, Tuonela, Tuonelan virta, Uhraaminen, Uhripuu, Ukko, Uralilaiset kansat, Uskonpuhdistus, Uskonto, Vainajien palvonta, Vakkajuhlat, Vammaisuus, Väinämöinen, Väinämöisen ampuminen, Väki (mytologia), Veen emonen, Vesivainajala, Viina, Virankannos, Viranomainen. Laajenna indeksi (99 lisää) »
Ahti
Elias Muukka: ''Ahdin valtakunnassa'' (1934). Ahti on suomalaisessa kansanperinteessä ja muinaisuskossa esiintyvä veden jumala tai haltija.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Ahti · Katso lisää »
Akseli
Akseli voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Akseli · Katso lisää »
Animismi
Animismi eli sielu-usko on käsitys, jonka mukaan kaikilla olioilla on sielu.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Animismi · Katso lisää »
Anna-Leena Siikala
Arja Anna-Leena Siikala (ent. Kuusi, o.s. Aarnisalo; 1. tammikuuta 1943 Helsinki – 27. helmikuuta 2016 Espoo) oli suomalainen Helsingin yliopiston folkloristiikan professori emerita, jonka erikoisaloja olivat kansanusko, mytologia ja šamanismi sekä suullinen kerronta ja traditioprosessit.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Anna-Leena Siikala · Katso lisää »
Ase
Kaksi pistintä, sapeli, miekka ja 1800-luvun karbiini. Kilpa-ampuja tähtää ilmakiväärillä. neoliittisen kauden esineitä. Vanha kiinalainen tykki. Piirros hevosvetoisesta ballistasta. Ensimmäisen maailmansodan aikainen englantilainen konekivääriryhmä. Ydinpommi Little Boy. Korean sodassa. M1911A1 -pistooli. Mk 2 sirpalekranaatti. M198 haupitsi ampuu. Humveesta laukaistu TOW-panssarintorjuntaohjus. Yhdysvaltalainen sotilas ampuu M4-karbiinilla. BGM-109 Tomahawk -risteilyohjus. Ase on väline, jolla voi tappaa tai vahingoittaa eläviä olentoja, ja jota yleensä käytetään taistelussa tai metsästyksessä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Ase · Katso lisää »
Avioton lapsi
Avioton lapsi (lyh. au-lapsi) on käsite, jolla viitataan avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen eli lapseen, jonka vanhemmat eivät ole olleet keskenään naimisissa lapsen syntyessä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Avioton lapsi · Katso lisää »
Šamanismi
Altailainen naisšamaani ja rumpu. S. I. Borisovin valokuva venäläisessä postikortissa 1910-luvulta. Šamaani Ötsir-böö Mongoliassa vuonna 1909. Kuva: Sakari Pälsi.Šamanismi (rinnakkainen muoto samanismi) tarkoittaa hengellistä kulttuuria, jossa šamaanilla on keskeinen osa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Šamanismi · Katso lisää »
Äkräs
Äkräs oli muun muassa nauriin haltija. Äkräs on Mikael Agricolan ensimmäisenä mainitsema karjalaisten monipuolinen sadon ja kasvillisuuden haltija.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Äkräs · Katso lisää »
Christfried Ganander
Laatta Gananderin synnyinkodin seinässä Haapajärvellä. Christfried (Kristfrid) Ganander (21. marraskuuta 1741 Haapajärvi – 17. helmikuuta 1790 Rantsila) oli suomalaisen kansankulttuurin kerääjä, pappi ja sanakirjan tekijä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Christfried Ganander · Katso lisää »
Dauidin Psalttari
''Dauidin Psalttari'' Dauidin Psalttari ("Daavidin psalttari") on Mikael Agricolan tekemä käännös Raamatun Psalmien kirjasta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Dauidin Psalttari · Katso lisää »
Elättikäärme
Elättikäärmeet olivat kesyjä käärmeitä, joita pidettiin maalaistaloissa lemmikkeinä ja joilla uskottiin olevan myös yliluonnollisia kykyjä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Elättikäärme · Katso lisää »
Eskatologia
Apostoli Johannes ja Uusi Jerusalem Eskatologia on uskontoihin liittyvä oppi maailman viimeisistä tapahtumista.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Eskatologia · Katso lisää »
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Fennougristiikka · Katso lisää »
Folkloristiikka
Folkloristiikka (myös kansanrunoudentutkimus ja perinteentutkimus) on humanistinen tieteenala, joka tutkii ihmisten elämismaailmaa ja kansanomaisia ajattelumalleja eli kansan tietämystä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Folkloristiikka · Katso lisää »
Haltija
Haltijat eli haltiat ovat mytologisia taruolentoja, joiden on uskottu hallitsevan tai suojelevan jotakin paikkaa tai olentoa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Haltija · Katso lisää »
Hämäläiset
Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Hämäläiset · Katso lisää »
Helavalkeat
Helavalkeat eli toukovalkeat ovat aikaisemmin Suomessa pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettyjä kokkoja helajuhlan eli toukojuhlan aikana.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Helavalkeat · Katso lisää »
Helvetti
Hieronymus Bosch, ''Helvetti'', paneeli triptyykistä ''Maallisten ilojen puutarha'', yksityiskohta, noin 1504–1510. Helvetti on paikka tai tila, johon ihminen monien uskontojen mukaan saattaa kuolemansa jälkeen joutua rikkomustensa vuoksi.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Helvetti · Katso lisää »
Hiisi
Hiisi on itämerensuomalaisten kansojen alkuperäisuskonnon pyhä paikka.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Hiisi · Katso lisää »
Hittavainen
Hittavainen on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä metsänhaltija, joka auttoi jäniksen pyynnissä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Hittavainen · Katso lisää »
Iku-Turso
E. N. Setälän mukaan tämänkaltainen tursaansydän-merkki on ollut nimensä mukaisesti Tursas-jumalan (tai olennon) merkki. Iku-Turso (myös Tursas, Turso, Turisas, Iku Turilas ja Meritursas) on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö, joka toimii myös alkuolentona ja tautidemonina.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Iku-Turso · Katso lisää »
Ilmarinen
Akseli Gallen-Kallelan maalaus ''Sammon taonta'' vuodelta 1893. Ilmarinen on ahjon edessä seisova paidaton mies. Ilmarinen eli seppä tai seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, yksi Kalevalan päähenkilöistä, alkuperäinen taivaanjumala ja yksi kalevanpojista.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Ilmarinen · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Inkeri · Katso lisää »
Iso tammi
''Suuren tammen kaato'', Joseph Alanen, 1919–1920 Iso tammi on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä jättimäinen, taivaan peittävä puu, maailmanpuu.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Iso tammi · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Itäsaamelaiskielet
Itäsaamelaiskielet eli itäsaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Itäsaamelaiskielet · Katso lisää »
Jeesus
Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Jeesus · Katso lisää »
Joulu
Viitattu.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Joulu · Katso lisää »
Juhannus
Anders Zorn, ''Juhannustanssit'', 1897. Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun lopussa kesäpäivänseisauksen tienoilla.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Juhannus · Katso lisää »
Jumala (kristinusko)
Jumala on kristittyjen uskoma ja kunnioittama korkein olento, jonka muita nimityksiä ovat muun muassa (Taivaan) Isä, Luoja, Herra ja Kaikkivaltias.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Jumala (kristinusko) · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kalevala · Katso lisää »
Kalevalainen runous
Kalevalainen runous perustuu kalevalaiseen runomittaan eli kalevalamittaan.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kalevalainen runous · Katso lisää »
Kalevanpoika
Kalevinpoika. Kuvitusta Kalevipoeg-teokseen. Oskar Kallis Kristjan Raud, "Nukkuva Kalevanpoika" Kalevanpojat eli Kalevinpojat ovat suomalaisen kansanperinteen tuntemia muinaisia jättiläisiä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kalevanpoika · Katso lisää »
Kalliomaalaus
alt.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kalliomaalaus · Katso lisää »
Karelianismi
Sammon puolustus (1896). Karelianismi leimasi Akseli Gallen-Kallela töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista. Kuvassa muun muassa Louis Sparre, Axel Gallén ja Albert Edelfelt työskentelemässä Imatran kosken partaalla 1890-luvulla.. Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Karelianismi · Katso lisää »
Karhu
Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Karhu · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Karjala · Katso lisää »
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Karjalaiset · Katso lisää »
Karsikko (mytologia)
Karsikkopuu Lemin kirkolla. Karsikko on perinteinen suomalainen vainajaa koskeva merkintä puussa, taikka metsä tai yksittäinen puu, jossa näitä merkintöjä on.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Karsikko (mytologia) · Katso lisää »
Kave
Kapeet (yksikkö kave) ovat suomalaisen kansanrunouden tuntemia ilmaan ja taivaaseen liittyviä olentoja.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kave · Katso lisää »
Köndös
Köndös on Mikael Agricolan mainitsema karjalainen henkiolento, jonka löytyminen myöhemmin kirjatusta kansanperinteestä on epävarmaa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Köndös · Katso lisää »
Kekri
Kekri, myös keyri tai köyri, köyry, kööri on perinteinen suomalainen syysjuhla, jonka juuret ovat eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kekri · Katso lisää »
Keski-Aasia
Keski-Aasian kartta Keski-Aasia on osa Aasiaa, ja se ulottuu lännessä Kaspianmerelle, idässä Kiinaan, etelässä Afganistaniin ja pohjoisessa Venäjälle.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Keski-Aasia · Katso lisää »
Kinahmi
Olaus Magnuksen Carta marinassa vuodelta 1536. Kinahmi eli Kurimuksen kurkku, Rutjan koski, Meren napa tai Kurkkio on kalevalaisessa runoudessa monilla nimillä esiintyvä jättiläismäinen meren pyörre, kurimus eli merennielu.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kinahmi · Katso lisää »
Kirkkolainsäädäntö
Kirkkolainsäädäntö tarkoittaa Suomessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon säädettyä järjestysmuotoa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kirkkolainsäädäntö · Katso lisää »
Kivikausi Suomessa
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kivikausi Suomessa · Katso lisää »
Komit
Komit ovat Pohjoiseen jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Uralvuoriston länsipuolella elävä suomalais-ugrilainen kansa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Komit · Katso lisää »
Koru
Timanttireunukselliset ammoniittikorut (riipukset ja korvakorut) istutettuina 14 karaatin kultaan. Englannin kuningatar Henrietta Marian helmikorut, 1660. Koru on ihmisen vartalolla tai vaatetuksessa oleva somisteena käytettävä pienehkö, yleensä arvokas koriste-esine.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Koru · Katso lisää »
Kosmogonia
Kosmogonialla (”kosmos”, ”kaikkeus”;, ”syntyä”, ”tulla”) tarkoitetaan yleisesti mitä tahansa käsitystä, joka käsittelee maailmankaikkeuden alkuperää tai syntyä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kosmogonia · Katso lisää »
Kosmos
Muinainen- ja keskiaikainen kosmos kuvattuna Peter Apianin ''Cosmographia''ssa (Antwerpen, 1539). Kosmos tarkoittaa maailmankaikkeutta, erityisesti järjestyneenä kokonaisuutena.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kosmos · Katso lisää »
Kratti
Kratti tai Skratti on suomalaisessa mytologiassa huutava kummitus, joka makaa maahan kätkettyjen aarteiden ja rahakirstujen päällä niitä halliten ja vartioiden.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kratti · Katso lisää »
Kristian Erik Lencqvist
Kristian Erik (Eerikinpoika) Lencqvist (19. helmikuuta 1761 Turku – 2. toukokuuta 1808 Lokalahti) oli suomalainen tieteilijä ja Lokalahden kappalainen.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kristian Erik Lencqvist · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kristinusko · Katso lisää »
Kristinuskon historia Suomessa
Robert Wilhelm Ekman, ''Piispa Henrik kastaa ensimmäisiä suomalaisia Kupittaan lähteellä'', 1850-luku. Maalaus pohjautuu perimätietoon, jolla tuskin on historiallista todellisuuspohjaa.Gardberg s. 7 Suomen ensimmäisiä kirkkorakennuksia ja sitä pidetään kansallispyhäkkönä. Kristinuskon historia Suomessa ulottuu niin sanottuun viikinkiaikaan, jolloin ensimmäiset kristilliset vaikutukset saapuivat Suomeen pääosin idästä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kristinuskon historia Suomessa · Katso lisää »
Kuikka
Kuikka (Gavia arctica) on suurikokoinen kuikkalintu, jota tavataan myös Suomessa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kuikka · Katso lisää »
Kuolema
Ihmisen pääkalloa ja kokonaista luurankoa pidetään kuoleman vertauskuvina. Kuolema tarkoittaa eliön elintoimintojen päättymistä, jolloin elämä lakkaa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Kuolema · Katso lisää »
Laskiainen
Napakelkka on osa suomalaista laskiaisperinnettä. Laskiainen on pääsiäistä edeltävä juhla, johon kuuluu sekä pakanallisia että kirkollisia perinteitä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Laskiainen · Katso lisää »
Lähde
Utajärven Sanginkylässä. Lähde on paikka, jossa pohjavesi virtaa maan pinnalle.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Lähde · Katso lisää »
Liekkiö
Liekkiö on suomalaisen kansanperinteen taruolento.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Liekkiö · Katso lisää »
Lintukoto
Tässä alkuperältään epävarmassa eurooppalaisessa kuvassa keskiaikainen pyhiinvaeltaja löytää paikan, jossa taivas ja maa kohtaavat. Lintukoto on myyttinen paikka, joka sijaitsi suomalaisen kansanperinteen mukaan kaukana etelässä ja lounaassa, maailman reunalla tai kohdassa, jossa taivaankansi ja maanpinta kohtaavat.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Lintukoto · Katso lisää »
Loitsu
Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Loitsu · Katso lisää »
Luonto (mytologia)
Luonto oli karjalaisten vanhan käsityksen mukaan ihmisen (tai ehkä muunkin persoonan omaavaksi koetun asian tai ilmiön) suojelushaltija.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Luonto (mytologia) · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Maa · Katso lisää »
Maailmanpylväs
Maailmanpylväs on myyttinen maan taivaan yhdysside ja taivaankannen tukipilari.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Maailmanpylväs · Katso lisää »
Martti Haavio
Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Martti Haavio · Katso lisää »
Mänty
Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Mänty · Katso lisää »
Menninkäinen
Menninkäinen on yksinäisillä paikoilla asustava, yleensä ihmisille suopea henkiolento.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Menninkäinen · Katso lisää »
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Mikael Agricola · Katso lisää »
Mikael Agricolan jumalaluettelo
Dauidin Psalttari. Mikael Agricolan jumalaluettelo on Mikael Agricolan vuonna 1551 esittämä hämäläisten ja karjalaisten jumalien luettelo.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Mikael Agricolan jumalaluettelo · Katso lisää »
Mordvalaiset
Mordvalaiset ovat suomalais-ugrilainen kansa, jotka ovat jakautuneet kahteen erilaisia kielimuotoja, mordvalaiskieliä, puhuvaan kansaan: ersää puhuviin ersäläisiin ja mokšaa puhuviin mokšalaisiin.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Mordvalaiset · Katso lisää »
Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset
Pohjola. Lintukoto on taivaankannen reunan ja maan reunan välisessä raossa, jota on kuvassa selvyyden vuoksi korostettu voimakkaasti. Todellisuudessa rako ajateltiin ahtaaksi. Muinaissuomalaisten käsitys maailmankaikkeudesta muistutti lähiseudun kansojen käsityksiä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset · Katso lisää »
Mythologia Fennica
Mythologia Fennican 1. painoksen nimilehti (1789) Mythologia Fennica on Christfried Gananderin vuonna 1789 julkaisema ruotsinkielinen suomalaisen mytologian sanakirja.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Mythologia Fennica · Katso lisää »
Nyyrikki
Nyyrikki on muinainen suomalainen metsästyksen jumala tai haltija, joka esiintyy kansanperinteessä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Nyyrikki · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Pappi
Katolisen kirkon pappeja. Pappi on uskonnollisen yhteisön hengellisten toimitusten hoitaja ja johtaja.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Pappi · Katso lisää »
Peijaiset
Peijaiset (murteissa myös peijahaiset, peijaat, peijaajaiset) ovat karhun tai muun ison riistaeläimen kaadon ja itse kaatajan sekä kohteeksi joutuneen eläimen kunniaksi järjestetyt pidot.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Peijaiset · Katso lisää »
Pellonpekko
Viron setukaisten Peko Pellonpekko eli Pekko on pakanallisista jumalista Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten jumala.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Pellonpekko · Katso lisää »
Piikivi
Piikiveä Piikivenkappaleita Piikivikenttä Rügenissä, Saksassa. Piikivi eli limsiö on kalkkikiven keskelle muodostunut kvartsisaostuma.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Piikivi · Katso lisää »
Piirakka
Palanen omenapiirakkaa Fetapiirakka Piirakka on suolainen tai makea leivonnainen, jossa on taikinasta valmistettu kuori ja täyte.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Piirakka · Katso lisää »
Piru
Piru on suomalaisessa kansanperinteessä joko paholaista palveleva tai muutoin vähäisempi paha olento eli demoni, tai itse paholainen.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Piru · Katso lisää »
Pohjannaula
Havainnollistus siitä, miten pohjannaula liittää yhteen kuvun muotoisen taivaankannen ja maailmanpylvään.Kuva E. N. Setälän (1932) mukaan. valotuksella otettua valokuvaa. Pohjannaula, taivaannaula, taivaannapa eli naulatähti viittaa pohjantähtenä tunnettuun tähteen ja taivaankannen lakikohtaan muinaissuomalaisten maailmankuvassa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Pohjannaula · Katso lisää »
Pohjantähti
Pohjantähti (α UMi tai α Ursae Minoris), myös Polaris, on Pienen karhun tähdistön kirkkain tähti.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Pohjantähti · Katso lisää »
Pohjoinen
Pohjoinen on yksi neljästä pääilmansuunnasta, suunta meridiaania pitkin kohti maapallon pohjoisnapaa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Pohjoinen · Katso lisää »
Pohjola (Kalevala)
''Jo näkyvi Pohjan portit, paistavi pahat veräjät, kivikummut kuumottavi...'' Pohjola (viroksi Põhjala) on itämerensuomalaisissa mytologioissa ja kalevalaisessa runoudessa esiintyvä paikka tai maa, joka sijaitsee pohjoisessa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Pohjola (Kalevala) · Katso lisää »
Polyteismi
Polyteismi eli monijumalaisuus on uskomista moneen jumalaan.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Polyteismi · Katso lisää »
Puiden kansa
Puiden kansa on Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon valokuva- ja tekstiteos.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Puiden kansa · Katso lisää »
Punamulta
Punamullalla värjätyllä keittomaalilla maalattuja taloja. Punamulta (Fe2O3·H2O) on maaväripigmentti.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Punamulta · Katso lisää »
Puro
Utajärvellä on nimestään huolimatta tyypillinen puro. Talvinen puro Latviassa. Lapissa. Puro on kapeassa luonnonuomassa tavallisesti nopeasti liikkuva vähäinen vesivirta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Puro · Katso lisää »
Pyhä
Pyhä eli sakraali on uskontoon liittyvä, alkuperältään jumalalliseksi oletettu ilmiö tai ilmestys.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Pyhä · Katso lisää »
Pyhä kivi
Pyhä kivi Liettuassa. Pyhä kivi viittaa kiviin, joilla on rituaalista tai uskomuksellista merkitystä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Pyhä kivi · Katso lisää »
Pyhä lehto
Pyhä lehto eli uhrilehto on ei-kristillisen uskonnon pyhä metsikkö, usein uhripaikka.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Pyhä lehto · Katso lisää »
Pyhimys
Pyhä Sebastian, Pyhä Linhart ja Pyhä Katariina. Pyhimys on uskonnoissa pyhänä pidetty henkilö.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Pyhimys · Katso lisää »
Rahko
Rahko eli Rahkoi oli suomalaisessa mytologiassa outo olento, joka liittyi kuun vähenemiseen.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Rahko · Katso lisää »
Rauni
Rauni on muinainen suomalainen jumala, Ukko-ylijumalan puoliso tai toisen tulkinnan mukaan itse Ukko.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Rauni · Katso lisää »
Revontulet
Revontulia Alaskassa Pohjois-Amerikassa. Revontulet ovat ilmakehän valoilmiö, joka koostuu värikkäistä, tanssivista ja vaihtelevista kuvioista pohjoisella ja eteläisellä yötaivaalla.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Revontulet · Katso lisää »
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Romantiikka · Katso lisää »
Rongoteus
Rongoteus on Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten henkiolento, joka saa rukiin tuottamaan satoa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Rongoteus · Katso lisää »
Saamelainen muinaisusko
Saamelainen noitarumpu. Seita, saamelaisten pyhä kultti- ja uhripaikka. Saamelainen muinaisusko tarkoittaa saamelaisten uskonnollisia tapoja ja uskomuksia, joita harjoitettiin ennen kristinuskon valtakautta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Saamelainen muinaisusko · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Saamelaiset · Katso lisää »
Saatana
ranskaksi ''Calvaire de Plougonven''), Bretagne, Ranska. Saatana eli paholainen, piru, sielunvihollinen on monien uskontojen, etenkin juutalaisen, kristillisen ja islamilaisen käsityksen mukaan Jumalan vastustaja, pahuuden henkilöitymä, joka viekoittelee ihmisiä syntiin.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Saatana · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Siperia · Katso lisää »
Skandinavian niemimaa
Kartassa Skandinavian niemimaa ja Fennoskandia. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Norja, Ruotsi ja Luoteis-Suomi. Fennoskandiaan kuuluu lisäksi muu Suomi ja osia Venäjästä. Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osa Fennoskandiaa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Skandinavian niemimaa · Katso lisää »
Sukeltajamyytti
Sukeltajamyytti on laajalle levinnyt luomiskertomus, jossa ylin olento lähettää yleensä eläimen alkumereen noutamaan hiekkaa tai mutaa asuinkelpoisen maan rakentamiseksi.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Sukeltajamyytti · Katso lisää »
Suo
Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suo · Katso lisää »
Suojelushenki
Suojelushenki tai suojelushaltija on ihmistä suojeleva ja onnea tuova henkiolento ja haltija.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suojelushenki · Katso lisää »
Suomalainen kansanparannus
Saara Ryynäsen taikaesineitä Pielisen museon kokoelmasta.Vasemmalla päreestä tehty lääkekopsa ja sen oikealla puolella erilaisia parannusvälineitä ja -aineksia. Suomalainen kansanparannus perustuu pitkälti käsityksiin henkiolennoista ja taioista ja niiden vaikutuksesta ihmiseen, sekä käytännön hoitotoimissa erilaisiin hoitaviin paikkoihin kuten saunaan sekä hoitaviin aineisiin ja esineisiin kuten yrtteihin ja taikaesineisiin.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomalainen kansanparannus · Katso lisää »
Suomalainen kansanrunous
Runonlaulajia kuvattuna vuonna 1897. Suomalaisen kansanrunouden juuret ulottuvat pitkälle esihistoriaan.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomalainen kansanrunous · Katso lisää »
Suomalainen mytologia
kivikautisia. Suomalaisessa mytologiassa on kerrostumia eri aikakausilta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomalainen mytologia · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomalaisten muinaiset jumalat
278x278px Suomalaisten muinaiset jumalat ovat suomalaiseen ja karjalaiseen muinaisuskontoon kuuluvia jumaluuksia ja henkiolentoja.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomalaisten muinaiset jumalat · Katso lisää »
Suomalaisten runojen uskonto
Suomalaisten runojen uskonto on Kaarle Krohnin vuonna 1915 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana ilmestynyt kirja, joka käsittelee suomalaisen kansanuskon haltia- ja jumalakäsityksiä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomalaisten runojen uskonto · Katso lisää »
Suomen kalliomaalaukset
viitattu.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomen kalliomaalaukset · Katso lisää »
Suomen pakanallinen juhlaperinne
Suomen pakanallinen juhlaperinne tarkoittaa suomalaisen muinaisuskon juhlaperinteitä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomen pakanallinen juhlaperinne · Katso lisää »
Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus
Suomalaisten runojen uskonto on vuonna 1894 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana ilmestynyt tietokirja.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus · Katso lisää »
Suomensukuinen
Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomensukuinen · Katso lisää »
Suomenusko
Kankaanpään Kuninkaanlähteestä alkava puro. Lähteeseen on perimätiedon mukaan uhrattu ja sen vedellä on parannettu muun muassa silmäsairauksia. Suomenusko on Suomessa vaikuttava etnisten itämerensuomalaisten perinteiden jatkumo nykyajassa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomenusko · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Suomi · Katso lisää »
Tabu
Tabu on jonkin pyhäksi tai vahingolliseksi katsotun tekemistä tai mainitsemista koskeva uskonnollinen tai uskomuksellinen kielto tai sen kohde.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Tabu · Katso lisää »
Taikuus (yliluonnollinen)
John William Waterhouse, ''Taikapiiri'' 1886. Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa taikojen käyttöä luonnon ja kohtalon voimien hallitsemiseksi.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Taikuus (yliluonnollinen) · Katso lisää »
Taivaankansi
maankiekon Muinaissuomalaisen maailmankuvan havainnollistus. Taivaankansi on taivaanrannan yläpuolella näkyvä osa taivaanpalloa, kuviteltua pallopintaa, jonka keskipisteessä katsoja on ja jolla taivaankappaleet näyttävät sijaitsevan.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Taivaankansi · Katso lisää »
Taivas
Kalifornialaista iltataivasta. Analemma on käyrä, joka kuvaa Auringon sijainnin taivaalla eri päivinä samaan kellonaikaan. Kuva New Jerseyn iltapäivätaivaalta. Taivas on avaruus sellaisena kuin se Maasta näkyy eli taivaankansi, tai korkealla maan yllä oleva ilmatila.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Taivas · Katso lisää »
Tapio
Tapio on suomalainen muinainen metsän jumala tai haltija, myös metsän kuninkaaksi kutsuttu.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Tapio · Katso lisää »
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Tähti · Katso lisää »
Teloitus
Saksalaisjoukot teloittavat neuvostopartisaaneja ampumalla syksyllä 1941. Teloitus on tuomioistuimen tai viranomaisen laillisesti langettaman kuolemantuomion täytäntöönpano, jolloin ihminen surmataan rangaistukseksi rikoksesta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Teloitus · Katso lisää »
Tietäjä
R. W. Ekmanin maalaus ''Väinämöisen soitto'' vuodelta 1866. Tietäjä on suomalaisessa kansanperinteessä taikavoimainen, yliluonnollisia voimia käyttävä henkilö, jonka taikavoimat perustuvat suureen tietoon.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Tietäjä · Katso lisää »
Tonttu
Tonttu on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Tonttu · Katso lisää »
Totemismi
Totemismilla tarkoitetaan antropologiassa yliluonnollista ja asemaltaan sukulais- tai heimosuhteen kaltaiseksi miellettyä yhteyttä jonkin ihmisryhmän ja eläinlajin, harvemmin myös jonkin kasvilajin tai luonnonilmiön, välillä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Totemismi · Katso lisää »
Transsi
Transsi on hypnoottisluonteinen tila tai uskonnollinen hurmos, jossa ihminen irtaantuu ympäröivästä todellisuudesta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Transsi · Katso lisää »
Tulukset
pyriittiä (käytetty joskus myös tulen teossa), taulaa, piikiven suikale ja karkku eli tulusrauta. Tulukset ovat perinteinen tulentekoväline, joihin kuuluu karkku eli tulusrauta ja limsiö eli piikivi tai ukonkiven eli kvartsin kappale, johon karkulla isketään, saaden aikaan kipinöitä, jotka pyydystetään sytykkeeseen.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Tulukset · Katso lisää »
Tuonela
''Lemminkäisen äiti'' Tuonelan joella (Akseli Gallen-Kallela). Tuonela, Tuoni, Manala, Mana tai Vainajala on mytologinen kuolleiden valtakunta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Tuonela · Katso lisää »
Tuonelan virta
Akseli Gallen-Kallela: ''Tuonelan joella'', 1903. Tuonelan virta eli Tuonen joki erottaa suomalaisessa mytologiassa Tuonelan elävien maailmasta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Tuonelan virta · Katso lisää »
Uhraaminen
Asteekkien ihmisuhritoimitusta kuvaava piirros 1500-luvun puolivälin käsikirjoituksesta. Uhraaminen on uskonnollinen rituaali, jossa ihminen luovuttaa jonkin uhriesineen jumaluudelle tarkoituksella luoda, säilyttää tai ennallistaa toivottu oikea suhde pyhiin voimiin.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Uhraaminen · Katso lisää »
Uhripuu
alt.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Uhripuu · Katso lisää »
Ukko
Ukko ylijumala (vasemmalla) R. W. Ekmanin ''Kalevala''-maalauksessa ''Lemminkäinen tulisella järvellä'' (n. 1867). Ukon kirves. Ukkosen jumalan asetta esittäväksi tulkittujen, lähinnä Suomesta löydettyjen rautakautisten riipusten yksinkertaistettu yleishahmo. kalliopiirroshahmosta. Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Ukko · Katso lisää »
Uralilaiset kansat
Uralilaisten kansojen asuinalueet Nenetsilapsi Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Uralilaiset kansat · Katso lisää »
Uskonpuhdistus
Uskonpuhdistaja Martti Luther teoksensa ''Kirkon Babylonian vankeudesta'' kannessa. Uskonpuhdistus eli reformaatio on 1500-luvulla Länsi-Euroopassa alkanut liike, joka pyrki oikaisemaan katolisen kirkon opissa näkemiään epäkohtia.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Uskonpuhdistus · Katso lisää »
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Uskonto · Katso lisää »
Vainajien palvonta
Vainajainpalvonta eli manismi (vainajahenget) tarkoittaa vainajille määrätavoin, esimerkiksi uhraamalla osoitettua uskonnollista kunnioitusta, joka perustuu käsitykseen vainajan kyvystä vaikuttaa jälkeen jääneiden elämään.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Vainajien palvonta · Katso lisää »
Vakkajuhlat
Vakkajuhlat, vakat eli Ukon vakat olivat itämerensuomalaisissa yhteisöissä pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Vakkajuhlat · Katso lisää »
Vammaisuus
Eri vammaisuuksien symboleja Vammaisuus (invaliditeetti) tarkoittaa vammaislainsäädännössä vamman tai sairauden aiheuttamaa fyysistä, kognitiivista, psyykkistä, sosiaalista tai aisteihin liittyvää toimintarajoitetta.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Vammaisuus · Katso lisää »
Väinämöinen
Louhelta. Väinämöinen on suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja mytologian tärkeimpiä hahmoja.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Väinämöinen · Katso lisää »
Väinämöisen ampuminen
Väinämöisen ampuminen on suomalais-karjalainen maailman synnystä kertova laulettu runo.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Väinämöisen ampuminen · Katso lisää »
Väki (mytologia)
Väki viittaa suomalaisessa mytologiassa ja kansanuskossa jonkin paikan kuviteltuihin haltiaolentoihin, esimerkiksi metsän väki tai hiiden väki.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Väki (mytologia) · Katso lisää »
Veen emonen
Veen Emonen eli Veden emo on kansanperinteen tuntema hyvä vedenhaltija.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Veen emonen · Katso lisää »
Vesivainajala
Vesivainajala on monissa uskonnoissa ja mytologioissa esiintyvä vedenalainen tai -takainen vainajala, joka sijaitsee vielä usein elävien maailman alapuolella tai äärimmäisellä laidalla.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Vesivainajala · Katso lisää »
Viina
Erilaisia väkeviä alkoholijuomia miniatyyripulloissa. Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Viina · Katso lisää »
Virankannos
Virankannos on Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten henkiolento, joka tekee kaurapellot viljaviksi.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Virankannos · Katso lisää »
Viranomainen
Viranomainen on julkisyhteisön, kuten kunnan, kirkon tai valtion, pysyvä toimielin, jolle on säädöksillä annettu toimivalta ja velvollisuus tiettyjen tehtävien hoitamiseen omalla toimialallaan.
Uusi!!: Suomalainen muinaisusko ja Viranomainen · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Muinaissuomalainen pakanuus, Muinaissuomalainen usko, Muinaissuomalainen uskonto, Muinaissuomalaisten uskonto, Suomalainen muinaisuskonto, Suomalainen pakanuus, Suomalaisten muinaisusko, Suomalaisusko, Suomen muinaisusko, Suomen pakanat, Suomipakanuus.
