Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
59 suhteet: Akateeminen Karjala-Seura, Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, Anneli Sarhimaa, Assimilaatio (sosiologia), Aunuksen Karjala, Äidinkieli, Etninen ryhmä, Fennomania, Helsingin Sanomat, Hietajärvi (Suomussalmi), Ilomantsi, Jatkosota, Kaakkoismurteet, Karjalaiset, Karjalaiset (kansa), Karjalan kielen seura, Karjalan kieli, Karjalan Liitto, Käkisalmen lääni, Kielitiede, Koulutus Suomessa, Kuivajärvi (Suomussalmi), Kuopion lääni, Liperi, Livvinkarjala, Luovutetut alueet, Luterilaisuus, Neuvostoliitto, Ortodoksinen kirkko, Oulun lääni, Petsamo, Pohjois-Karjalan lääni, Raja-Karjala, Rimpi (Kuhmo), Ruotsi, Ruotsin vallan aika Suomessa, Saamelaiskielet, Siirtolaisuus Suomeen, Siirtoväki, Stolbovan rauha, Suomalainen kulttuuri, Suomalaiset, Suomalaiset nimet, Suomen kieli, Suomen murteet, Suomi, Talvisota, Toinen maailmansota, Tverin Karjala, Uskonnottomuus, ..., Varsinaiskarjala, Väestörekisteri, Vähemmistökieli, Venäjä, Venäjän keisarikunta, Venäjän sisällissota, Vienan Karjala, Viinijärvi, Yhtenäisvaltio. Laajenna indeksi (9 lisää) »
Akateeminen Karjala-Seura
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »
Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja
Vaaleanvihreällä valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet peruskirjan; Tummanvihreällä — valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet sopimusta; Harmaalla — valtiot, jotka eivät kuulu Euroopan neuvostoon Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja, myös Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja on hyväksytty Strasbourgissa 5 marraskuuta 1992.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja · Katso lisää »
Anneli Sarhimaa
Anneli Sarhimaa (s. 1962 Lappeenranta) on kielitieteen professori.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Anneli Sarhimaa · Katso lisää »
Assimilaatio (sosiologia)
Assimilaatio on ihmisyksilön tai ryhmän sulauttamista tai sulautumista enemmistökulttuuriin, jolloin yksilö tai ryhmä omaksuu valtakulttuurin kielen, tavat, arvot ja käyttäytymismallit.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Assimilaatio (sosiologia) · Katso lisää »
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »
Äidinkieli
Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Äidinkieli · Katso lisää »
Etninen ryhmä
Fyysinen ulkonäkö ja vaatetus saattavat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan. Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Etninen ryhmä · Katso lisää »
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Fennomania · Katso lisää »
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Helsingin Sanomat · Katso lisää »
Hietajärvi (Suomussalmi)
Hietajärvi on kylä Suomussalmen kunnassa aivan itärajan tuntumassa.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Hietajärvi (Suomussalmi) · Katso lisää »
Ilomantsi
Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa Pyhän profeetta Elian kirkko Ilomantsi (karjalaksi Il'manči tai Ilomančči) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Ilomantsi · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Jatkosota · Katso lisää »
Kaakkoismurteet
Osa kaakkoismurteiden puhuma-alueesta on merkitty karttaan numerolla 7 (vaalenpunainen alue). Kartasta puuttuvat Karjalankannaksen alue, Laatokan Karjala ja Inkeri. Kaakkoismurteet eli niin sanottu ”Karjalan murre” on Kaakkois-Suomessa puhuttava suomen kielen murreryhmä.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Kaakkoismurteet · Katso lisää »
Karjalaiset
Karjalaiset ovat Karjalan maakuntien itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Karjalaiset · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan kielen seura
Karjalan kielen seura ry oli 1995 perustettu suomalainen yhdistys, joka perustettiin Joensuussa edistämään karjalan kielen ja karjalankielisten asemaa sekä Suomessa että Venäjällä.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Karjalan kielen seura · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan Liitto
Karjalan Liiton käyttämä lippu, jossa kuvattuna Karjalan vaakuna karjalaisten perinteisillä puna-mustilla väreillä. Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1960 postimerkin karjalaisten suurjuhlien kunniaksi. Juhlien järjestäjän Karjalan Liiton perustamisesta oli kulunut silloin 20 vuotta. Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Karjalan Liitto · Katso lisää »
Käkisalmen lääni
Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633. Käkisalmen lääni eli Käkisalmen Karjala oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Käkisalmen lääni · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Kielitiede · Katso lisää »
Koulutus Suomessa
Koulutus Suomessa koostuu yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta, joita täydentävät aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Koulutus Suomessa · Katso lisää »
Kuivajärvi (Suomussalmi)
Kuivajärvi on kylä Kainuun Suomussalmella, Vuokin alueella kunnan kaakkoisosassa, samannimisen järven rannalla.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Kuivajärvi (Suomussalmi) · Katso lisää »
Kuopion lääni
Kuopion lääni oli vuosina 1831–1997 toiminut Suomen lääni.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Kuopion lääni · Katso lisää »
Liperi
Liperi on.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Liperi · Katso lisää »
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Livvinkarjala · Katso lisää »
Luovutetut alueet
Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Luovutetut alueet · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Oulun lääni
Oulun lääninhallitus ja maaherran virka-asunto Oulun läänin kartta vuodelta 1795 Oulun lääni oli vuodesta 1775 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Oulun lääni · Katso lisää »
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Petsamo · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan lääni
Pohjois-Karjalan lääni syntyi vuonna 1960 lääniuudistuksessa, kun Kuopion läänin itäosat erotettiin omaksi läänikseen.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Pohjois-Karjalan lääni · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Rimpi (Kuhmo)
Rimpi eli Rimminkylä on muutamien talojen asutus Kuhmossa Änättijärven itärannalla ja Rimminvaaran laella.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Rimpi (Kuhmo) · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Siirtolaisuus Suomeen
Siirtolaisuus Suomeen tarkoittaa muuttoliikettä, jossa toisesta maasta tulleet henkilöt asettuvat pysyvästi asukkaina tai kansalaisina Suomeen.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Siirtolaisuus Suomeen · Katso lisää »
Siirtoväki
Evakkoja siirtymässä luovutetusta Karjalasta jäljelle jääneen Suomen alueelle talvisodan päätyttyä. Siirtoväki tarkoittaa Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan seurauksena luovuttamilta alueilta eli talvisodan jälkeen luovutetusta Karjalasta, Kuusamon ja Sallan silloisista itäosista ja Petsamon Kalastajasaarennon luoteisosasta, jatkosodan jälkeen samoilta alueilta sekä koko Petsamosta ja Porkkalan vuokra-alueelta, vuonna 1947 Jäniskosken–Niskakosken alueelta evakuoituja henkilöitä, evakkoja, jotka viimeistään jatkosodan päätyttyä oli ryhdyttävä asuttamaan pysyvästi Suomen uuden rajan sisäpuolelle.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Siirtoväki · Katso lisää »
Stolbovan rauha
Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Stolbovan rauha · Katso lisää »
Suomalainen kulttuuri
Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Suomalainen kulttuuri · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomalaiset nimet
Suomalaiset nimet ovat suomalaisilla käytössä olevia henkilönnimiä.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Suomalaiset nimet · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen murteet
eteläpohjalaiset murteet4) keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5) peräpohjalaiset murteet6) savolaismurteet7) kaakkoismurteet Suomen murteet ovat suomen kielessä esiintyviä murteita.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Suomen murteet · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Suomi · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Talvisota · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Tverin Karjala
Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Tverin Karjala · Katso lisää »
Uskonnottomuus
Uskonnottomuus on elämänkatsomus, joka ei ole uskonnollinen.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Uskonnottomuus · Katso lisää »
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »
Väestörekisteri
Väestörekisteri on luettelo maan kansalaisista ja asukkaista ja heidän perustiedoistaan kuten nimestä, osoitteesta, kansalaisuudesta, syntymäajasta ja -paikasta sekä uskontokunnasta.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Väestörekisteri · Katso lisää »
Vähemmistökieli
Vähemmistökieli tarkoittaa yleisesti kieltä, joka ei ole jonkin valtion valtakieli.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Vähemmistökieli · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Venäjän sisällissota · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Viinijärvi
Taipaleenjoki virtaa taajaman läpi. Viinijärvi on taajama Liperin kunnassa Pohjois-Karjalassa, samannimisen järven etelärannalla.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Viinijärvi · Katso lisää »
Yhtenäisvaltio
Yhtenäisvaltio on valtio, jonka ylimpiä valtioelimiä valtakunnanlaajuisesti ohjataan perustuslailla yhtenä kokonaisuutena ja jolla on yksi perustuslain määräämä lainsäädäntö.
Uusi!!: Suomen karjalankieliset ja Yhtenäisvaltio · Katso lisää »
