Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
48 suhteet: Aateli, Aateliskalenteri, Alsnön sääntö, Armeija, August Langhoff, Äänioikeus, Eduskunta, Erioikeus, Heinola, Henkiraha, Hovioikeus, Ivan Obolenski, Juhana III, Katolinen kirkko, Kaupunki, Kustaa III, Luettelo Suomen aatelissuvuista, Maunu Ladonlukko, Miekkaritarikunta, Moisio (muinaissuomalainen suurtila), Pohjantähti-ritarikunta, Porvoon valtiopäivät, Rälssi, Rälssitila, Ristiretket Suomeen, Ritarihuone, Ruotsalaiset, Ruotsalaisten tulo Suomeen, Ruotsin vallan aika Suomessa, Saksalaiset, Sääty, Säätyvaltiopäivät, Säätyvaltiopäivät 1863, Säätyvaltiopäivät 1867, Säteri, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomi, Svinhufvudin I hallitus, Testamentti, Tsaari, Valtaneuvos, Vapaaherra, Vapauden aika, Vero, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yhdistys- ja vakuuskirja, 1569.
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Suomen aateli ja Aateli · Katso lisää »
Aateliskalenteri
Aateliskalenteri on yleensä kirjan muotoon painettu matrikkeli, jossa kerrotaan ritari- ja aatelissukuihin kuuluvien henkilötiedot.
Uusi!!: Suomen aateli ja Aateliskalenteri · Katso lisää »
Alsnön sääntö
Alsnön sääntö on Ruotsin kuninkaan Mauno Ladonlukon vuosien 1279–1280 herrainpäivillä antama asetus.
Uusi!!: Suomen aateli ja Alsnön sääntö · Katso lisää »
Armeija
Alankomaiden ja Espanjan armeijat kohtasivat Gibraltarin taistelussa vuonna 1607. Armeija tarkoittaa laajassa merkityksessä sota- tai puolustusvoimia, järjestäytyneitä aseellisia joukkoja (vrt. sotaväki, asevoimat).
Uusi!!: Suomen aateli ja Armeija · Katso lisää »
August Langhoff
Carl Fredrik August Langhoff (14. helmikuuta 1856 Heinola – 18. marraskuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra ja jalkaväenkenraali, joka toimi Suomen suuriruhtinaskunnan ministerivaltiosihteerinä vuosina 1906–1913.
Uusi!!: Suomen aateli ja August Langhoff · Katso lisää »
Äänioikeus
Äänioikeus määrittelee, ketkä saavat päättää yhteisön asioista.
Uusi!!: Suomen aateli ja Äänioikeus · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen aateli ja Eduskunta · Katso lisää »
Erioikeus
356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.
Uusi!!: Suomen aateli ja Erioikeus · Katso lisää »
Heinola
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.
Uusi!!: Suomen aateli ja Heinola · Katso lisää »
Henkiraha
Henkiraha eli henkivero (tai personell utskyld) oli Ruotsissa ja Suomessa aiemmin käytetty henkilökohtainen vero, jonka kantaminen merkittiin henkikirjaan.
Uusi!!: Suomen aateli ja Henkiraha · Katso lisää »
Hovioikeus
Suomen ensimmäinen ja vanhin hovioikeus, Turun hovioikeus, joka perustettiin vuonna 1623. Hovioikeus (lyhenne HO) on Suomen ja Ruotsin yleisten tuomioistuinten hierarkiassa toinen oikeusaste, johon asianosainen voi valittaa käräjäoikeuden ratkaisuista.
Uusi!!: Suomen aateli ja Hovioikeus · Katso lisää »
Ivan Obolenski
Ivan Mihailovitš Obolenski (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1853 Moskova – 12. maaliskuuta (J: 27. helmikuuta) 1910 Pietari) Runeberg.org.
Uusi!!: Suomen aateli ja Ivan Obolenski · Katso lisää »
Juhana III
Juhana III (ennen kuninkuutta Juhana Herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592.
Uusi!!: Suomen aateli ja Juhana III · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Suomen aateli ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Kaupunki
Helsingissä, joka on Suomen suurin kaupunki ja samalla maan pääkaupunki. Yhdys­valloista. Kaupungin keskustaan on sijoitettu korkeita rakennuksia. Kaupunki voidaan määritellä väestökeskittymäksi, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää maaseutua selvästi tiheämpää.
Uusi!!: Suomen aateli ja Kaupunki · Katso lisää »
Kustaa III
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792.
Uusi!!: Suomen aateli ja Kustaa III · Katso lisää »
Luettelo Suomen aatelissuvuista
Tämä on luettelo Suomen aatelissuvuista.
Uusi!!: Suomen aateli ja Luettelo Suomen aatelissuvuista · Katso lisää »
Maunu Ladonlukko
Maunu Ladonlukon sinetti Maunu Ladonlukko tai Maunu Birgerinpoika (Magnus Birgersson, Magnus Ladulås) (noin 1240 – 18. joulukuuta 1290) oli Ruotsin kuningas vuosina 1275–1290.
Uusi!!: Suomen aateli ja Maunu Ladonlukko · Katso lisää »
Miekkaritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Kuninkaallinen Miekkaritarikunta on ruotsalainen sotilasritarikunta, joka perustettiin Fredrik I:n valtakaudella vuonna 1748.
Uusi!!: Suomen aateli ja Miekkaritarikunta · Katso lisää »
Moisio (muinaissuomalainen suurtila)
Julkaisija.
Uusi!!: Suomen aateli ja Moisio (muinaissuomalainen suurtila) · Katso lisää »
Pohjantähti-ritarikunta
Ritarikunnan tunnuksia Pohjantähden ritarikunta on ruotsalainen ritarikunta, joka perustettiin Fredrik I:n valtakaudella vuonna 1748.
Uusi!!: Suomen aateli ja Pohjantähti-ritarikunta · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Suomen aateli ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Rälssi
Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka Suomessa.
Uusi!!: Suomen aateli ja Rälssi · Katso lisää »
Rälssitila
Rälssitila oli maaveron maksusta ikuisiksi ajoiksi vapautettu maatila.
Uusi!!: Suomen aateli ja Rälssitila · Katso lisää »
Ristiretket Suomeen
Ristiretket Suomeen olivat 1100- ja 1200-luvulla tehtyjä sotaretkiä, joiden tarkoituksena oli käännyttää Suomen luonnonuskoinen väestö katoliseen uskoon ja kirkon alaisuuteen.
Uusi!!: Suomen aateli ja Ristiretket Suomeen · Katso lisää »
Ritarihuone
Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan Riddarhusets Understödsstiftelse -säätiön käytössä.
Uusi!!: Suomen aateli ja Ritarihuone · Katso lisää »
Ruotsalaiset
Ruotsalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Skandinavian niemimaan itäosassa sijaitsevaa Ruotsin valtiota.
Uusi!!: Suomen aateli ja Ruotsalaiset · Katso lisää »
Ruotsalaisten tulo Suomeen
Ruotsalaisten tulo Suomeen on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut ruotsalaisten vaiheittainen Suomen saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio ristiretkien yhteydessä.
Uusi!!: Suomen aateli ja Ruotsalaisten tulo Suomeen · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Suomen aateli ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Saksalaiset
Saksalaiset ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin.
Uusi!!: Suomen aateli ja Saksalaiset · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Suomen aateli ja Sääty · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Uusi!!: Suomen aateli ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1863
Helsingin valtiopäivät 1863–1864 olivat Suomen autonomian ajan toiset säätyvaltiopäivät.
Uusi!!: Suomen aateli ja Säätyvaltiopäivät 1863 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1867
Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät 1867 pidettiin nälkävuonna 1867.
Uusi!!: Suomen aateli ja Säätyvaltiopäivät 1867 · Katso lisää »
Säteri
Rälssisäteri eli säteritila (’asuinkartano’) on rälssitalo, jonka omistaja oli vapautettu suorittamasta ratsupalvelusta.
Uusi!!: Suomen aateli ja Säteri · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Suomen aateli ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suomen aateli ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen aateli ja Suomi · Katso lisää »
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Uusi!!: Suomen aateli ja Svinhufvudin I hallitus · Katso lisää »
Testamentti
Alfred Nobelin testamentti (1895). Testamentti (sanasta testari ’todistaa’) eli jälkisäädös on tahdonilmaisu, jolla henkilö ilmoittaa tahtonsa omaisuutensa kohtalosta kuolemansa jälkeen.
Uusi!!: Suomen aateli ja Testamentti · Katso lisää »
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Suomen aateli ja Tsaari · Katso lisää »
Valtaneuvos
Valtaneuvos oli valtaneuvoston jäsen.
Uusi!!: Suomen aateli ja Valtaneuvos · Katso lisää »
Vapaaherra
Saksalainen vapaaherran kruunu. Vapaaherra on ylhäisaateliin kuuluva kreiviä alempi aatelisarvo.
Uusi!!: Suomen aateli ja Vapaaherra · Katso lisää »
Vapauden aika
Vapauden aika eli säätyvallan aika on Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa aikakaudesta 1719–1772 käytetty nimitys.
Uusi!!: Suomen aateli ja Vapauden aika · Katso lisää »
Vero
Verotus on yhteisnimitys kaikille niille toimille, joita verojen määräämisessä, maksuunpanossa, kantamisessa, oikaisemisessa, perinnässä ja verovalvonnassa tarvitaan.
Uusi!!: Suomen aateli ja Vero · Katso lisää »
Vuoden 1919 hallitusmuoto
Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).
Uusi!!: Suomen aateli ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »
Yhdistys- ja vakuuskirja
Yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789 oli perustuslain tasoinen säädös, joka muutti vuoden 1772 hallitusmuotoa ja siten laajensi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n valtaoikeuksia.
Uusi!!: Suomen aateli ja Yhdistys- ja vakuuskirja · Katso lisää »
1569
Ei kuvausta.
Uusi!!: Suomen aateli ja 1569 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aatelisto Suomessa, Suomen aateliset, Suomen aatelisto.
