Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
62 suhteet: Agentti (kielioppi), Agglutinatiivinen kieli, Akkadin kieli, Akkadin valtakunta, Altailaiset kielet, Amorilaiset, Anatolia, Armas Salonen, Attribuutti (lauseenjäsen), Dravidakielet, Dreija, Ergatiivi, Foneemi, Fonologia, Frikatiivi, Genetiivi, Homonymia, Hyksot, Irak, Isolaattikieli, Jarmo (arkeologia), Kalkoliittinen kausi, Kieli, Kielisukulaisuus, Kirjoitusjärjestelmä, Klusiili, Kuollut kieli, Kuvakirjoitus, Lainasana, Latina, Mesopotamia, Minolainen kulttuuri, Mytologia, Nasaali, Nuolenpääkirjoitus, Objekti (lauseenjäsen), Oikeinkirjoitus, Papisto, Prefiksi, Pronomini, Puhekieli, Resonantti, Samarran kulttuuri, Sanajärjestys, Sanasto, Seemiläiset kielet, Sija, Simo Parpola, Sosiolingvistiikka, Subjekti (lauseenjäsen), ..., Substantiivi, Substraatti (kielitiede), Sumer, Syntaksi, Tapaluokka, Teksti, Tonaalisuus, Typologia, Ubaid-kulttuuri, Uralilaiset kielet, Vartalo (kielitiede), Verbi. Laajenna indeksi (12 lisää) »
Agentti (kielioppi)
Agentti on kielitieteessä semanttinen rooli, joka ilmaisee lauseen tekijän.
Uusi!!: Sumeri ja Agentti (kielioppi) · Katso lisää »
Agglutinatiivinen kieli
Agglutinatiiviset eli agglutinoivat kielet ovat kielitieteessä sellaisten kielien luokka, joissa sanan vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja.
Uusi!!: Sumeri ja Agglutinatiivinen kieli · Katso lisää »
Akkadin kieli
nuolenpääkirjoituksella. Akkadin kieli (𒀝𒅗𒁺𒌑, akkadû) on kuollut itäseemiläinen kieli, jota puhuttiin kolmannelta vuosituhannelta ensimmäiselle vuosituhannelle asti Assyrian ja Babylonian alueilla, mutta joka levisi jopa Persiaan ja Egyptiin asti.
Uusi!!: Sumeri ja Akkadin kieli · Katso lisää »
Akkadin valtakunta
Akkadin valtakunta oli muinainen seemiläinen imperiumi keskisessä Mesopotamiassa noin 2350 eaa.–2150 eaa.
Uusi!!: Sumeri ja Akkadin valtakunta · Katso lisää »
Altailaiset kielet
Altailaisten kielien puhuma-alueet. sininen: turkkilaiset kielet, vihreä: mongolilaiset kielet, punainen: tunguusikielet, keltainen: korean kieli, violetti: japanilaiset kielet, tummanpunainen: ainun kieli. Altailaiset kielet on kielitieteen historiassa esiintyvä hypoteettinen kielikunta.
Uusi!!: Sumeri ja Altailaiset kielet · Katso lisää »
Amorilaiset
Amorilaiset eli amurrulaiset olivat länsiseemiläisiä paimentolaisia, joita asui kolmannella vuosituhannella Pohjois-Arabiassa ja Syyriassa.
Uusi!!: Sumeri ja Amorilaiset · Katso lisää »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Uusi!!: Sumeri ja Anatolia · Katso lisää »
Armas Salonen
Armas Immanuel Salonen (17. tammikuuta 1915 Ida, Japani Viitattu 21.6.2022. – 22. lokakuuta 1981 Helsinki) oli Mesopotamiaa tutkinut suomalainen professori.
Uusi!!: Sumeri ja Armas Salonen · Katso lisää »
Attribuutti (lauseenjäsen)
Vanhan formalistisen käsityksen mukaan attribuutti on lauseenjäsen, jonka tehtävä on toimia substantiivin välittömänä määritteenä.
Uusi!!: Sumeri ja Attribuutti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Dravidakielet
Dravidakielet ja niiden luokittelu Dravidakielet ovat nykyään lähinnä Etelä-Intiassa ja Sri Lankassa, mutta myös Pakistanin, Nepalin sekä Itä- ja Keski-Intian alueella puhuttavia kieliä.
Uusi!!: Sumeri ja Dravidakielet · Katso lisää »
Dreija
Dreija Dreija eli savenvalajan pyörä eli vääntöpyörä on keraamikon työväline, joka koostuu kahdesta perusosasta: pyöreästä levystä ja jalkaosasta.
Uusi!!: Sumeri ja Dreija · Katso lisää »
Ergatiivi
Ergatiivi on transitiiviverbien agentin sija absolutiivi-ergatiivikielissä, joissa intransitiiviverbien agentin ja transitiiviverbien patientin sijana käytetään absolutiivia.
Uusi!!: Sumeri ja Ergatiivi · Katso lisää »
Foneemi
Foneemi on puhutun kielen pienin distinktiivinen eli merkityksiä erottava yksikkö.
Uusi!!: Sumeri ja Foneemi · Katso lisää »
Fonologia
Fonologia eli äänneoppi (klassisen kreikan sanoista φωνή /pʰoːnéː/ 'ääni' ja λόγος /lógos/ 'puhe; järki'), etenkin amerikkalaisessa käytännössä myös fonemiikka, on luonnollisen kielen rakennetutkimuksen osa-alue (katso myös kielitiede).
Uusi!!: Sumeri ja Fonologia · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Sumeri ja Frikatiivi · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Sumeri ja Genetiivi · Katso lisää »
Homonymia
Homonymia ('samannimisyys; monitulkintainen sana') tarkoittaa kielitieteessä sanojen rakenteellista monitulkintaisuutta.
Uusi!!: Sumeri ja Homonymia · Katso lisää »
Hyksot
Faarao Ahmose I voittaa hyksot. Hyksojen hyökkäys, Hermann Vogelin metalligrafiikka 1800-luvulta. Hyksot olivat Lähi-idästä saapuneita pohjoisen Egyptin hallitsijoita 15.
Uusi!!: Sumeri ja Hyksot · Katso lisää »
Irak
Irakin tasavalta eli Irak on tasavalta Lähi-idässä.
Uusi!!: Sumeri ja Irak · Katso lisää »
Isolaattikieli
Isolaattikielet ovat kieliä, joita ei ole pystytty sijoittamaan mihinkään kielikuntaan, toisin sanoen kieliä, jotka muodostavat yksin oman kielikuntansa.
Uusi!!: Sumeri ja Isolaattikieli · Katso lisää »
Jarmo (arkeologia)
Jarmo (Qal'at Jarmo) on varhainen maanviljelykylä noin vuodelta 7 000 eaa.
Uusi!!: Sumeri ja Jarmo (arkeologia) · Katso lisää »
Kalkoliittinen kausi
Kalkoliittisen kauden aikainen kuparikaivos. Kalkoliittinen kausi eli kuparikausi oli esihistoriallinen ajanjakso noin 5 000–3 300 eaa., jolloin osattiin sulattaa kuparia.
Uusi!!: Sumeri ja Kalkoliittinen kausi · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Sumeri ja Kieli · Katso lisää »
Kielisukulaisuus
Kielisukulaisuus määritellään kielihistoriassa niin, että samasta kantakielestä polveutuvat kielet ovat sukukieliä.
Uusi!!: Sumeri ja Kielisukulaisuus · Katso lisää »
Kirjoitusjärjestelmä
Kirjoitusjärjestelmä on symboleista koostuva merkkijärjestelmä, jossa kieltä tallennetaan näkyvin tai kosketeltavin merkein kirjoitukseksi siten, että merkeillä säilyy jokin järjestelmällinen suhde puhutun tai viitotun kielen yksiköihin.
Uusi!!: Sumeri ja Kirjoitusjärjestelmä · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Sumeri ja Klusiili · Katso lisää »
Kuollut kieli
Kuollut kieli tai sammunut kieli on kieli, jota kukaan ei enää puhu äidinkielenään.
Uusi!!: Sumeri ja Kuollut kieli · Katso lisää »
Kuvakirjoitus
Kuvakirjoitus (piktogrammikirjoitus, piktografinen kirjoitus) on kirjoitusta, jossa jokin kuva merkitsee sanaa.
Uusi!!: Sumeri ja Kuvakirjoitus · Katso lisää »
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Uusi!!: Sumeri ja Lainasana · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Sumeri ja Latina · Katso lisää »
Mesopotamia
Eufratin laaksoa Syyriassa Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.
Uusi!!: Sumeri ja Mesopotamia · Katso lisää »
Minolainen kulttuuri
Minolainen kulttuuri (kreetalainen kulttuuri) oli Kreetalla ja eräillä lähisaarilla Egeanmeren alueella Kreikassa pronssikaudella noin vuosina 3100–1100 eaa.
Uusi!!: Sumeri ja Minolainen kulttuuri · Katso lisää »
Mytologia
Mytologia eli jumalaistarusto on kansan tai heimon myyttien järjestelmä, yhteinen tarusto ja uskomusten kokonaisuus.
Uusi!!: Sumeri ja Mytologia · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Sumeri ja Nasaali · Katso lisää »
Nuolenpääkirjoitus
Nuolenpääkirjoitusta savitaulussa noin vuodelta 2360 eaa. Nuolenpääkirjoitus eli kiilakirjoitus on sumerilaisten kehittämä kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin muinaisessa Mesopotamiassa.
Uusi!!: Sumeri ja Nuolenpääkirjoitus · Katso lisää »
Objekti (lauseenjäsen)
Objekti (’eteen heitetty’, ’vastaan asetettu’) on kielitieteessä lauseenjäsen, joka ilmaisee tekemisen kohteen, esimerkiksi ”Pekka maalaa taulua”.
Uusi!!: Sumeri ja Objekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoitus eli ortografia on kielen kirjoitussäännöstö.
Uusi!!: Sumeri ja Oikeinkirjoitus · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Sumeri ja Papisto · Katso lisää »
Prefiksi
Prefiksi eli etuliite on sanan eteen liitettävä osa, joka muokkaa sanan merkitystä.
Uusi!!: Sumeri ja Prefiksi · Katso lisää »
Pronomini
Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.
Uusi!!: Sumeri ja Pronomini · Katso lisää »
Puhekieli
Puhekieli on yleiskieltä arkisempi puhuttu kielen muoto, jonka ei tarvitse noudattaa normitetun kirjakielen periaatteita.
Uusi!!: Sumeri ja Puhekieli · Katso lisää »
Resonantti
Resonantti (latinan verbistä resonare 'soida, kaikua') on pulmoninen konsonantti, jonka ääntötapa on sellainen, että ilma virtaa ulos ääntöväylästä muodostamatta hankaushälyä (kuten frikatiiveissa) tai sulkeumaa (kuten klusiileissa).
Uusi!!: Sumeri ja Resonantti · Katso lisää »
Samarran kulttuuri
Kivi-kuparikauden Mesopotamian kulttuurialueita. Samarran kulttuuri oli Pohjois-Mesopotamiassa kivi-kuparikaudella suuria kasteluviljelykyliä rakentanut kulttuuri n 5500–4800.
Uusi!!: Sumeri ja Samarran kulttuuri · Katso lisää »
Sanajärjestys
Sanajärjestys on kielitieteessä osa lauseen rakennetta: missä järjestyksessä lauseenjäsenet seuraavat toisiaan.
Uusi!!: Sumeri ja Sanajärjestys · Katso lisää »
Sanasto
Sanasto on kielen koko sanavarasto tai tietyn aihepiirin termistö.
Uusi!!: Sumeri ja Sanasto · Katso lisää »
Seemiläiset kielet
Syyriankielistä kirjoitusta 800-luvulta. afroaasialaisten kielten puhuma-alueisiin nähden. Seemiläiset kielet on afroaasialaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Sumeri ja Seemiläiset kielet · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Sumeri ja Sija · Katso lisää »
Simo Parpola
Simo Kaarlo Antero Parpola (4. heinäkuuta 1943 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä, Helsingin yliopiston professori ja maailman tunnetuimpia assyriologeja.
Uusi!!: Sumeri ja Simo Parpola · Katso lisää »
Sosiolingvistiikka
Sosiolingvistiikka tutkii kieltä ja sen käyttöä suhteessa sosiaaliseen ympäristöön.
Uusi!!: Sumeri ja Sosiolingvistiikka · Katso lisää »
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Uusi!!: Sumeri ja Subjekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Uusi!!: Sumeri ja Substantiivi · Katso lisää »
Substraatti (kielitiede)
Substraatti (latinan sanoista sub ’alla’ ja stratum ’kerros’) on syrjäyttävässä kielessä ilmenevä syrjäytyneen kielen vaikutus.
Uusi!!: Sumeri ja Substraatti (kielitiede) · Katso lisää »
Sumer
Sumerin tärkeimmät kaupungit Mesopotamian kartalla. Oikean reunan vaaleanvihreä alue oli Sumerin aikaan merta, nykyisin maata. Sumer (eme-gi) oli varhainen sivilisaatio Mesopotamiassa noin 4000–2000 eaa.
Uusi!!: Sumeri ja Sumer · Katso lisää »
Syntaksi
Syntaksi (kr. σύνταξις ’kokoonpano’) eli lauseoppi tarkastelee luonnollisen tai formaalin kielen merkkiyhdistelmiä (sanoja).
Uusi!!: Sumeri ja Syntaksi · Katso lisää »
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Uusi!!: Sumeri ja Tapaluokka · Katso lisää »
Teksti
Teksti eli kirjoitelma on luettavaksi tarkoitettua kirjoitusta, jolla ilmaistu sisältö muodostaa asiakokonaisuuden, kuten artikkelin, novellin, runon tai romaanin.
Uusi!!: Sumeri ja Teksti · Katso lisää »
Tonaalisuus
Tonaalisuus on musiikissa käytetty järjestelmä, joka määrittelee eri sävelkorkeuksien hierarkkiset suhteet johonkin keskeiseen säveleen eli toonikaan nähden.
Uusi!!: Sumeri ja Tonaalisuus · Katso lisää »
Typologia
Typologia tarkoittaa luokittelujärjestelmää, jonka mukaisesti jonkin tieteenalan ilmiöitä lajitellaan niiden ominaisuuksien perusteella tyypeiksi.
Uusi!!: Sumeri ja Typologia · Katso lisää »
Ubaid-kulttuuri
Ubaid 3–4 kauden savesta tehtyjä esineitä: sirppi, taitettu naula ja kirves. Etelä-Mesopotamian tulvatasangolla ei ole juuri kiveä. Ubaid-kulttuurin levinneisyys 5 900–4 300 eaa. Ubaid-kulttuuri eli Obeidin kulttuuri oli myöhäisellä esihistoriallisella ajalla Kaksoisvirtainmaan ensimmäisten asuttajien luoma kulttuuri, joka edelsi kaupunkivaltioiden syntyä.
Uusi!!: Sumeri ja Ubaid-kulttuuri · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Sumeri ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Vartalo (kielitiede)
Vartalo eli sanavartalo on morfeemi, johon suffiksit ja muu kieliopillinen aines on liitettävissä.
Uusi!!: Sumeri ja Vartalo (kielitiede) · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Sumeri ja Verbi · Katso lisää »
