Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
22 suhteet: Apsis, Araks, Armenian apostolinen kirkko, Azerbaidžan, Āzārbāyjān-e Sharqī, Bysantin valtakunta, Dzordzorin kappeli, Iran, Jeesus, Kappeli, Luostari, Maailmanperintöluettelo, Maria (Jeesuksen äiti), Marian ilmestyspäivä, Mongolivaltakunta, Nahitševan, Pyhä Stefanos, Safavidit, Seldžukit, Taddeuksen luostari, Unesco, Ylösnousemus.
Apsis
Bysanttilaisen kirkon apsis, jonka kruunaa puolikupoli. Ortodoksisen kirkon kolminkertainen apsis. Apsis tai apsidi on arkkitehtuurissa pyöreä huoneen pääty, jonka katto on tavallisesti puolikupolin muotoinen holvi.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Apsis · Katso lisää »
Araks
Arasjoen pääuoma (vahvennettuna) Kurajoen vesistössä. Aras, kirjoitetaan myös Araks, Arax, Araxes tai Araz (persiaksi ارس, armeniaksi Արաքս, azeriksi Araz), on merkittävä rajajoki Aasiassa.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Araks · Katso lisää »
Armenian apostolinen kirkko
Katolikoksen istuin sijaitsee Etšmiadzinin katedraalissa, joka on Unescon maailmanperintökohde. Armenialaisten pappien kulkue. Armenian apostolinen kirkko (Hay Aṙak'elakan Yekeghetsi) eli Armenian ortodoksinen kirkko eli gregoriaaninen kirkko on Armenian perustuslaissa määritelty valtionkirkko.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Armenian apostolinen kirkko · Katso lisää »
Azerbaidžan
Azerbaidžan, virallisesti Azerbaidžanin tasavalta on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Azerbaidžan · Katso lisää »
Āzārbāyjān-e Sharqī
Āzārbāyjān-e Sharqī eli Itä-Azerbaidžan on Iranin provinssi maan pohjoisosassa.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Āzārbāyjān-e Sharqī · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Dzordzorin kappeli
Dzordzorin kappeli on pieni kappeli Āzārbāyjān-e Gharbīn provinssissa Iranissa.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Dzordzorin kappeli · Katso lisää »
Iran
Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Iran · Katso lisää »
Jeesus
Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Jeesus · Katso lisää »
Kappeli
Nastolan siunauskappeli. Kappeli eli sivukirkko on historiallisesti tarkoittanut kahta eri asiaa.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Kappeli · Katso lisää »
Luostari
Uuden Valamon luostarin pääkirkko Heinävedellä Pohjois-Karjalassa Luostari (suljettu) on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Luostari · Katso lisää »
Maailmanperintöluettelo
Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Maailmanperintöluettelo · Katso lisää »
Maria (Jeesuksen äiti)
Maria (Marian ja Joosefin kuvataan asuneen yhdessä, mikä oli tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva, ja loppuseremoniat vähemmän tärkeitä. Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että tämä tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä ja synnyttää messiaan. Maria suostui tehtäväänsä ilmoittaen olevansa ”Herran palvelijatar”. Pian sen jälkeen hän tapasi sukulaisensa Elisabetin,Longman III 2013.Hahn 2009. joka Pyhän Hengen vaikuttamana kutsui häntä ”naisista siunatuimmaksi” ja ”Herransa äidiksi”, ja Maria lausui kiitosvirren (Magnificat). Maria ja Joosef matkustivat Betlehemiin, missä Jeesus syntyi. Heille ei ollut tilaa majatalossa, ja Jeesus kapaloitiin seimeen. Matteuksen evankeliumissa mainitaan itämaan tietäjien tulleen osoittamaan kunnioitusta Jeesus-lapselle, ja Luukkaan evankeliumin mukaan paikalle tuli paimenia, jotka kertoivat Marialle ja Joosefille saaneensa enkeliltä ilmoituksen Kristuksen syntymästä. Maria ”kätki sydämeensä” tapahtuneen ja ”tutkisteli sitä”. Maria ja Joosef veivät Jeesuksen temppeliin, missä he kohtasivat Simeonin, joka tunnusti Jeesuksen messiaaksi ja ennusti Marialle kärsimystä. He pakenivat Matteuksen evankeliumin mukaan Egyptiin, kun Herodes määräsi Jeesuksen tapettavaksi. Herodeksen kuoltua he asettuivat Nasaretiin. Maria on mukana ainoassa Jeesuksen myöhempään lapsuuteen ajoittuvassa kertomuksessa, jossa pääsiäisjuhlissa kadonnut 12-vuotias Jeesus löydetään temppelistä keskustelemassa tämän tietämystä ihmettelevien uskonnollisten opettajien kanssa. Maria kysyi Jeesukselta, miksi tämä oli huolta aiheuttaen jäänyt temppeliin, mihin Jeesus vastasi kysymällä: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?”. Maria jälleen ”kätki sydämeensä” kaiken tapahtuneen. Marian mainitaan olleen paikalla muun muassa Jeesuksen suorittaessa ensimmäisen julkisen ihmetekonsa Kaanan häissä ja myöhemmin Jeesuksen tullessa ristiinnaulituksi. Jeesus kehotti rakastettua opetuslastaan kohtelemaan Mariaa kuin äitiään.Farmer, David: "Mary, the Blessed Virgin". Teoksessa The Oxford Dictionary of Saints. Oxford University Press, 2011. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022. Jeesuksen kuoleman jälkeen Marian mainitaan olleen mukana rukoilemassa alkukirkon kokoontumispaikassa. Ilmestyskirjan luvussa 12 mainittava nainen on joidenkin tulkinnan mukaan Maria.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Maria (Jeesuksen äiti) · Katso lisää »
Marian ilmestyspäivä
Neitsyt Marian ilmestys. Ikoni pyhän Klimentin kirkosta Makedoniasta 1500-luvulta. Melozzo da Forlì: ''Marian ilmestys'' Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä on kristillinen juhlapäivä, joka juhlistaa arkkienkeli Gabrielin ilmestymistä Neitsyt Marialle ilmoittamaan Kristuksen tulevasta syntymästä.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Marian ilmestyspäivä · Katso lisää »
Mongolivaltakunta
300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »
Nahitševan
Nahitševanin autonominen tasavalta on Kaukasiassa sijaitseva, Azerbaidžaniin kuuluva autonominen alue.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Nahitševan · Katso lisää »
Pyhä Stefanos
Pyhä Stefanos Carlo Crivellin maalauksessa vuodelta 1476. Kolme kiveä kuvaa hänen kuoliaaksikivitystään. Kuvassa myös marttyyrin palmunlehti. Pyhä Stefanos (koinee: Στέφανος Stephanos) eli Pyhä Tapani, tunnettu myös nimellä Protomarttyyri (koinee: Πρωτομάρτυρας Protomartyras) oli Apostolien teoissa mainittu kristillisen alkuseurakunnan jäsen, jonka uskotaan kuolleen Jerusalemissa vuosien 33–37 välillä, joista vuotta 34 on pidetty todennäköisimpänä.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Pyhä Stefanos · Katso lisää »
Safavidit
Safavidit olivat Persiaa hallinnut dynastia vuosina 1501–1736.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Safavidit · Katso lisää »
Seldžukit
Kartta seldžukkien hallitsemasta alueesta vuonna 1092. Karttaan on merkitty tähdellä pääkaupunki Ishfahan sekä Dandanaqanin (1040) ja Manzikertin (1071) taistelupaikat. Seldžukit olivat turkkilaiskansa, joka saapui ensimmäisenä turkkilaiskansana Vähään-Aasiaan 1000-luvun alussa Keski-Aasiasta.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Seldžukit · Katso lisää »
Taddeuksen luostari
Taddeuksen luostari on armenialaisluostari vuoristoisella alueella Iranin luoteisosassa, Āzārbāyjān-e Gharbīin provinssissa, 20 kilometrin päässä Makun kaupungista.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Taddeuksen luostari · Katso lisää »
Unesco
Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien itsenäinen erityisjärjestö, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Unesco · Katso lisää »
Ylösnousemus
Johann Heinrich Tischbeinin maalaus ''Ylösnousemus'' vuodelta 1778. Ylösnousemuksella tarkoitetaan kuolemassa hajonneen ihmisruumiin ennalleen palaamista ja sen jälleenyhdistymistä sielun kanssa uuteen iankaikkiseen elämään.
Uusi!!: Stefanoksen luostari ja Ylösnousemus · Katso lisää »
