Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Bobrikovin murha, Eduskunta, Ensimmäinen maailmansota, Ensimmäinen sortokausi, Helmikuun vallankumous, Jääkäriliike, Kagaali, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai Bobrikov, Pjotr Stolypin, Pro Finlandia (adressi), Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunta, Suuri adressi, Suuri venäläistämisohjelma, Toinen sortokausi, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäläistäminen, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, Yhdenvertaisuuslaki, 1899, 1905.
Bobrikovin murha
Tuntemattomaksi jääneen tekijän piirros Bobrikovin murhasta Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murha 16. kesäkuuta 1904 lienee Suomen tunnetuin poliittinen murha.
Uusi!!: Sortovuodet ja Bobrikovin murha · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Sortovuodet ja Eduskunta · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Sortovuodet ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Uusi!!: Sortovuodet ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Sortovuodet ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Jääkäriliike
ImageSize.
Uusi!!: Sortovuodet ja Jääkäriliike · Katso lisää »
Kagaali
Kagaalin jäseniä Träskändan kartanossa Espoossa 10. huhtikuuta 1903. Takana P. E. Svinhufvud oven edessä ja Eero Erkko toisena oikealta; edessä Ernst Estlander kädet puuskassa ja Theodor Homén kädet taskuissa. Kagaali oli ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) Suomessa syntynyt vastarintajärjestö.
Uusi!!: Sortovuodet ja Kagaali · Katso lisää »
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Uusi!!: Sortovuodet ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »
Nikolai Bobrikov
Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.
Uusi!!: Sortovuodet ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »
Pjotr Stolypin
Pjotr Arkadjevitš Stolypin (14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Sortovuodet ja Pjotr Stolypin · Katso lisää »
Pro Finlandia (adressi)
Kulttuuriadressin ruotsinkielisen kappaleen kansilehti. Alhaalla vasemmalla tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin allekirjoitus. Hän kuului myös kuusihenkiseen valtuuskuntaan, jonka tuli toimittaa adressi keisarille. Pro Finlandia -adressi eli Kulttuuriadressi tai Eurooppalainen adressi oli vuonna 1899 Venäjän keisari Nikolai II:lle osoitettu adressi, jossa otettiin kantaa helmikuun manifestia vastaan ja pyydettiin keisaria säilyttämään Suomen suuriruhtinaskunnan erityisoikeudet ja asema.
Uusi!!: Sortovuodet ja Pro Finlandia (adressi) · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Sortovuodet ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Sortovuodet ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suuri adressi
Suuri adressi sidottuna 26 niteeseen. Vieressä adressin keräykseen osallistunut filosofian tohtori Yrjö Wichmann. Suuri adressi oli adressi, joka kerättiin Suomessa ensimmäisen sortokauden alussa maaliskuussa 1899 vastalauseeksi Venäjän keisari Nikolai II:n 15.
Uusi!!: Sortovuodet ja Suuri adressi · Katso lisää »
Suuri venäläistämisohjelma
”Suuri venäläistämisohjelma” tai ”suuri venäläistyttämisohjelma” oli toisen sortokauden aikana vuosina 1912–1914 laadittu Suomen suuriruhtinaskuntaa koskenut lainsäädäntöohjelma, joka olisi toteutuessaan asettanut Suomen entistä tiukemmin Venäjän hallituksen valvontaan ja merkittävästi kaventanut sen autonomiaa.
Uusi!!: Sortovuodet ja Suuri venäläistämisohjelma · Katso lisää »
Toinen sortokausi
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.
Uusi!!: Sortovuodet ja Toinen sortokausi · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Sortovuodet ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Sortovuodet ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäläistäminen
Hyökkäys'' vuodelta 1899 tuli Suomessa jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Venäläistäminen tai russifikaatio tarkoittaa pyrkimyksiä, joissa Venäjän vaikutusvallassa olevat kansat pyritään sulauttamaan venäläisväestöön muun muassa kielellisesti ja kulttuurisesti.
Uusi!!: Sortovuodet ja Venäläistäminen · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Sortovuodet ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.
Uusi!!: Sortovuodet ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Katso lisää »
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.
Uusi!!: Sortovuodet ja Yhdenvertaisuuslaki · Katso lisää »
1899
Vuosi 1899 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Sortovuodet ja 1899 · Katso lisää »
1905
Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Sortovuodet ja 1905 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Sortokaudet, Sortokausi, Venäjän sortokausi.
