Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Song-dynastia

Indeksi Song-dynastia

Song-dynastia (宋朝) hallitsi Kiinassa 960–1279.

22 suhteet: Arabian niemimaa, Buddhalaisuus, Eteläinen Song-dynastia, Eteläiset dynastiat, Eteläiset ja pohjoiset dynastiat, Hangzhou, Intia, Jin-dynastia, Kaifeng, Keski-Aasia, Kiina, Kublai-kaani, Kuivatelakka, Kungfutselaisuus, Liao-dynastia, Liu-Song-dynastia, Mongolivaltakunta, Pohjoinen Song-dynastia, Renessanssi, Tang-dynastia, Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan aika, Yuan-dynastia.

Arabian niemimaa

Arabian niemimaa eli Arabia on Lähi-idässä sijaitseva niemimaa.

Uusi!!: Song-dynastia ja Arabian niemimaa · Katso lisää »

Buddhalaisuus

Buddhalaisuus on Intiassa noin 500 eaa.

Uusi!!: Song-dynastia ja Buddhalaisuus · Katso lisää »

Eteläinen Song-dynastia

Eteläinen Song-dynastia vuonna 1142 Eteläinen Song-dynastia (南宋朝) hallitsi Etelä-Kiinaa 1127–1279, ja se oli osa Song-dynastiaa.

Uusi!!: Song-dynastia ja Eteläinen Song-dynastia · Katso lisää »

Eteläiset dynastiat

Eteläiset dynastiat (南朝) hallitsivat osaa Kiinasta 420–589.

Uusi!!: Song-dynastia ja Eteläiset dynastiat · Katso lisää »

Eteläiset ja pohjoiset dynastiat

Eteläiset ja pohjoiset dynastiat (南北朝) on yhteisnimitys Kiinan eri osia välillä 386–589 hallinneille dynastioille.

Uusi!!: Song-dynastia ja Eteläiset ja pohjoiset dynastiat · Katso lisää »

Hangzhou

Hangzhou on Zhejiangin maakunnan pääkaupunki Kiinassa.

Uusi!!: Song-dynastia ja Hangzhou · Katso lisää »

Intia

Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa.

Uusi!!: Song-dynastia ja Intia · Katso lisää »

Jin-dynastia

Jin-dynastia voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Song-dynastia ja Jin-dynastia · Katso lisää »

Kaifeng

Kaifeng (pinyin: Kāifēng Shì) on prefektuuritason kaupunki Kiinan Henanin maakunnan itä-keskellä.

Uusi!!: Song-dynastia ja Kaifeng · Katso lisää »

Keski-Aasia

Keski-Aasian kartta Keski-Aasia on osa Aasiaa, ja se ulottuu lännessä Kaspianmerelle, idässä Kiinaan, etelässä Afganistaniin ja pohjoisessa Venäjälle.

Uusi!!: Song-dynastia ja Keski-Aasia · Katso lisää »

Kiina

Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.

Uusi!!: Song-dynastia ja Kiina · Katso lisää »

Kublai-kaani

Kublai-kaanista pian kuoleman jälkeen tehty maalaus. Kublai-kaani (23. syyskuuta 1215 – 18. helmikuuta 1294) (mongoli: Хубилай хаан) oli Mongolivaltakunnan viides suurkaani (1260–1294) ja Kiinan Yuan-dynastian perustaja ja ensimmäinen keisari (1271–1294).

Uusi!!: Song-dynastia ja Kublai-kaani · Katso lisää »

Kuivatelakka

Blohm + Voss yhtiön ''uiva telakka'' -tyyppinen kuivatelakka Hampurin satamassa, Saksassa. Kuivatelakka on telakkaan ja laivanrakennukseen liittyvä kuivatelakointiin käytettävä rakennelma tai laite, jonka avulla laiva tai muu alus saadaan siirrettyä vedestä vesilinjan yläpuolelle tai muulle kuivapintaiselle työskentelytasolle, sekä takaisin veteen.

Uusi!!: Song-dynastia ja Kuivatelakka · Katso lisää »

Kungfutselaisuus

Kungfutselainen pyhäkkö Nagasakissa Japanissa. Kungfutselaisuus (儒學, Rúxué) on Kiinassa syntynyt moraalinen ja yhteiskunnallinen oppi, joka kehittyi kiinalaisen filosofin Kungfutsen (551–479 eaa.) opetuksista.

Uusi!!: Song-dynastia ja Kungfutselaisuus · Katso lisää »

Liao-dynastia

Liao-dynastia (遼朝) hallitsi osaa Pohjois-Kiinasta 916–1125.

Uusi!!: Song-dynastia ja Liao-dynastia · Katso lisää »

Liu-Song-dynastia

Song-dynastia (宋) hallitsi osaa Etelä-Kiinasta 420–479.

Uusi!!: Song-dynastia ja Liu-Song-dynastia · Katso lisää »

Mongolivaltakunta

300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.

Uusi!!: Song-dynastia ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »

Pohjoinen Song-dynastia

Pohjoinen Song-dynastia vuonna 1111 Pohjoinen Song-dynastia (北宋朝) hallitsi Kiinaa 960–1127.

Uusi!!: Song-dynastia ja Pohjoinen Song-dynastia · Katso lisää »

Renessanssi

Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.

Uusi!!: Song-dynastia ja Renessanssi · Katso lisää »

Tang-dynastia

Tang-dynastian Kiina (keltainen alue). Tummemmalla ovat ne alueet, jotka olivat joko Tang-dynastian Kiinan alaisuudessa, sen liittolaisia tai konfliktissa sen kanssa. Tang-dynastia (唐朝) hallitsi Kiinaa 618–907.

Uusi!!: Song-dynastia ja Tang-dynastia · Katso lisää »

Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan aika

Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan aika oli poliittisen epäyhtenäisyyden ajanjakso Kiinan historiassa vuodesta 907 vuoteen 960 Tang-dynastian ja Song-dynastian välillä, jolloin viisi lyhytikäiseksi jäänyttä dynastiaa hallitsivat vuorotellen Kiinan vanhaa keskusaluetta Pohjois-Kiinassa ja samaan aikaan Etelä- ja Länsi-Kiinaa hallitsi kymmenen vakaampaa kuningaskuntaa.

Uusi!!: Song-dynastia ja Viiden dynastian ja kymmenen kuningaskunnan aika · Katso lisää »

Yuan-dynastia

Yuan-dynastia (mongoliksi 60px Dai Ön Yeke Mongghul Ulus; kiinaksi 元朝) hallitsi Kiinaa 1271–1368.

Uusi!!: Song-dynastia ja Yuan-dynastia · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »