Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Skandinaavinen muinaisusko

Indeksi Skandinaavinen muinaisusko

Skandinaavinen muinaisusko on Skandinavian ihmisten esikristillisellä ajalla harjoittamaa uskontoa.

49 suhteet: Aasainusko, Aasat, Antropomorfismi, Arkeologia, Asgård, Þingvellir, Balder, Edda, Frösö, Freija, Freyr, Frigg, Harald Kaunotukka, Hautakumpu, Heimdall, Ihmisuhri, Jättiläinen, Kansanusko, Kääpiö, Kirkko, Kivikausi, Kohtalo, Koru, Kristinusko, Lähetystyö, Loki (jumala), Menninkäinen, Midgård, Myytti, Odin, Pronssikausi, Ragnarök, Rautakausi, Rituaali, Skandinaavinen mytologia, Skandinavia, Taikuus (yliluonnollinen), Thor, Ukon kirves, Uskonto, Utgård, Uuspakanuus, Vaanit, Vala (Edda), Valhalla, Valkyria, Völuspá, Viikinkiaika, Yggdrasil.

Aasainusko

sumardagurinn fyrsti), joka on islannissa yleinen vapaapäivä, vuonna 2009. Aasainusko (ásatrú, asatro) on uuspakanallinen uskonto, joka perustuu muinaisgermaaniseen tai muinaispohjoismaalaiseen perinteeseen.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Aasainusko · Katso lisää »

Aasat

Aasat eli Æsir (tai ǫ́ss, mon. æsir) ovat skandinaavisen mytologian toinen suku vaanien ohella.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Aasat · Katso lisää »

Antropomorfismi

Antropomorfinen eläinhahmo Antropomorfismi eli ihmisenkaltaistaminen on inhimillisten ominaisuuksien liittämistä muihin eläimiin, elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Antropomorfismi · Katso lisää »

Arkeologia

tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Arkeologia · Katso lisää »

Asgård

Skandinaavisen mytologian yhdeksän maailmaa. Asgård on skandinaavisen mytologian toisen jumalsuvun, aasojen (Æsir), asuinpaikka.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Asgård · Katso lisää »

Þingvellir

Þingvellir on alue Islannin lounaisosassa.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Þingvellir · Katso lisää »

Balder

Baldur Balder on muinaisskandinaavinen viattomuuden, kauneuden, ilon, puhtauden, auringon ja rauhan jumala.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Balder · Katso lisää »

Edda

Edda on 1200-luvulla koottu skandinaavisten muinaistarujen kokoelma.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Edda · Katso lisää »

Frösö

Östersund Frösöniltä kuvattuna. Frösö on entinen kauppala Östersundin kunnassa Pohjois-Ruotsissa.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Frösö · Katso lisää »

Freija

John Bauer, ''Freja'', 1905. Freija (tai Freyja, Freya, Freia, Freja, Fröja, muinaisnorjan ”rouva”) on skandinaavisessa mytologiassa vaanien sukuun kuuluva jumalatar.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Freija · Katso lisää »

Freyr

Freyr, miekka ja karju Gyllenvorst. Jacques Reich. Freyr (myös Frej tai Fröj) on skandinaavisessa mytologiassa rauhan, rikkauden, hedelmällisyyden, viljasadon, auringon ja sateen jumala.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Freyr · Katso lisää »

Frigg

''Frigg kehräämässä'' Frigg on skandinaavisessa mytologiassa jumaläiti ja hedelmällisyyden ja avioliiton jumalatar.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Frigg · Katso lisää »

Harald Kaunotukka

Harald Kaunotukka (850–933) oli Norjan perustaja ja maan ensimmäinen kuningas.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Harald Kaunotukka · Katso lisää »

Hautakumpu

Hågahögenin hautakumpu Ruotsissa. Hautakumpu on maasta tai kivistä tehty kumpu, jonka sisällä tai alla on ruumis haudattuna kammioon tai ilman kammiota.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Hautakumpu · Katso lisää »

Heimdall

Heimdall. Heimdall (myös Heidmall) on skandinaavisessa mytologiassa Asgårdin eli jumalien asuinsijan vartija.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Heimdall · Katso lisää »

Ihmisuhri

Asteekit uhraamassa ihmisiä, Codex Mendoza 1500-luvulta Ihmisuhri on ihmisen hengen uhraamista jumalalle.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Ihmisuhri · Katso lisää »

Jättiläinen

Jättiläinen. Francisco Goyan maalaus. Jättiläinen on läheisesti ihmistä muistuttava, mutta paljon suurempi ja vahvempi taruolento.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Jättiläinen · Katso lisää »

Kansanusko

Yōkait ovat japanilaista kansanuskomusta. Kansanusko tarkoittaa tavallisen kansan uskonnonharjoitusta oman perheensä, kyläyhteisönsä tai koko väestön piirissä, siis ei järjestäytyneenä uskontona.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Kansanusko · Katso lisää »

Kääpiö

John Bauerin kääpiöitä (tonttuja ja pieniä peikkoja) esittävä piirros. Kääpiö on pienikokoinen ihmisenmuotoinen, yleensä miespuolinen taruolento.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Kääpiö · Katso lisää »

Kirkko

Kirkko (Laajimmassa merkityksessään sanalla kirkko voidaan viitata myös kaikki kristityt kattavaan (hengelliseen) yhteisöön. Kirkko-sanaa käytti jo Mikael Agricola teksteissään. Hänen raamatunkäännöksissään sillä viitattiin yksinomaan rakennuksiin. Kristittyjen yhteisöä tarkoittava kreikankielisen alkutekstin sana ekklesia (ekklēsia ’seurakunta’, alun perin ’(väen)kokous’) käännettiin säännönmukaisesti sanalla seurakunta. Nykysanakirjoissa sanalla on myös merkitykset yksityisten seurakuntien muodostama kokonaisuus, kirkkokunta ja joskus koko kristikunta. Uudessa kirkkoraamatussa on kahdessa kohdassa käännetty kreikan sana ekklesia sanalla ’kirkko’, kun vuoden 1938 käännöksessä koko sanaa ei käytetty lainkaan. Kirkkososiologia tutkii kirkon ja muun yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Käsitystä kirkon hengellisestä merkityksestä kutsutaan teologiassa kirkko-opiksi eli ekklesiologiaksi. Eri kirkkokuntien kirkko-opillisia käsityksiä tutkitaan dogmatiikassa.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Kirkko · Katso lisää »

Kivikausi

Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Kivikausi · Katso lisää »

Kohtalo

Kohtalo (mon. fata) tarkoittaa ennalta määrättyä tapahtumien kulkua.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Kohtalo · Katso lisää »

Koru

Timanttireunukselliset ammoniittikorut (riipukset ja korvakorut) istutettuina 14 karaatin kultaan. Englannin kuningatar Henrietta Marian helmikorut, 1660. Koru on ihmisen vartalolla tai vaatetuksessa oleva somisteena käytettävä pienehkö, yleensä arvokas koriste-esine.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Koru · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Kristinusko · Katso lisää »

Lähetystyö

Lähetystyö on sen tekijän oman uskonnon levittämistä edistäviä toimenpiteitä joko uskonnottomille tai toisen uskonnon edustamille henkilöille.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Lähetystyö · Katso lisää »

Loki (jumala)

Loki ja Sigyn. Loki (tai Loke, Lodur, Lodu, Lopt, Loptr) on skandinaavisessa mytologiassa aasoihin kuuluva jättiläissukuinen jumala.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Loki (jumala) · Katso lisää »

Menninkäinen

Menninkäinen on yksinäisillä paikoilla asustava, yleensä ihmisille suopea henkiolento.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Menninkäinen · Katso lisää »

Midgård

''Thor taistelee merikäärmettä (Jormungandia) vastaan'' http://www.pitt.edu/~dash/thorserpent.html Thor And The Midgard Serpent. Henry Fuselin (eli Johann Füsslinin) maalaus (1788). Midgård, kirjaimellisesti 'keskipiha', oli skandinaavisessa mytologiassa se osa maailmaa, joka kuului ihmisille ja jumalille.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Midgård · Katso lisää »

Myytti

Gustave Moreau, ''Prometheus'', 1868. Myytti eli jumalaistaru (’puhe’, ’kertomus’, ’tarina’) on jumalia, yliluonnollisia olentoja, kaikkeuden syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä kertomus.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Myytti · Katso lisää »

Odin

Yksisilmäinen Odin, olkapäillään korpit Hugin ja Munin. Odin ratsastaa Sleipnirilla. 1700-luvun islantilainen käsikirjoitus. Odin (myös Wotan, Wodan, Woden, Wōđanaz tai Oden) on muinainen germaaninen jumala, jota palvottiin sekä Manner-Euroopassa, Englannissa että Skandinaviassa.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Odin · Katso lisää »

Pronssikausi

Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Pronssikausi · Katso lisää »

Ragnarök

Friedrich Wilhelm Heine, ''Tuomittujen jumalten taistelu''. Etualalla Odin taistelee Fenris-suden ja Thor Jörmungandrin kanssa. Ragnarök on skandinaavisen mytologian mukaan maailmanlopun taistelu, jossa maailma ja lähes kaikki sen elolliset olennot tuhoutuvat.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Ragnarök · Katso lisää »

Rautakausi

ietf-kielikoodi.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Rautakausi · Katso lisää »

Rituaali

Uuspakanallisen Romuva-uskontokunnan jäseniä juhlamenoissaan. Rituaali tarkoittaa uskonnollisen toimituksen tai muun juhlamenon vakiintunutta suoritustapaa tai tällaista toimitusta, varsinkin palvontamenoja.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Rituaali · Katso lisää »

Skandinaavinen mytologia

Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872. Skandinaavinen mytologia (myös pohjoismainen mytologia tai muinaisnorjalainen mytologia) tarkoittaa Skandinavian rautakautisten ja varsinkin viikinkiaikaisten asukkaiden myyttejä ja uskomuksia.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Skandinaavinen mytologia · Katso lisää »

Skandinavia

Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Skandinavia · Katso lisää »

Taikuus (yliluonnollinen)

John William Waterhouse, ''Taikapiiri'' 1886. Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa taikojen käyttöä luonnon ja kohtalon voimien hallitsemiseksi.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Taikuus (yliluonnollinen) · Katso lisää »

Thor

Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872. Thor (myös Tor, Thorr tai Thór) on skandinaavisessa mytologiassa ja laajemminkin germaanisessa mytologiassa esiintyvä ukkosen jumala.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Thor · Katso lisää »

Ukon kirves

Pohjoismaisia vasaraa esittäviä riipuskoruja esikristilliseltä ajalta. pronssinen Ukonvasara viikinkiajalta, mitä Museovirasto kuvailee Thorin vasaraksi. Ukon kirves, Ukon vasara, Taaran vasara ja Thorin vasara tarkoittavat esikristillisen ukkosenjumalan asetta tai tällaista symboloivaa korua tai merkkiä.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Ukon kirves · Katso lisää »

Uskonto

Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Uskonto · Katso lisää »

Utgård

Utgård, islanniksi Útgarður ja, on skandinaavisessa mytologiassa jättiläisten asuinsija pohjoisessa maanääressä, Midgårdin laidalla.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Utgård · Katso lisää »

Uuspakanuus

mesopotamialainen Uuspakanuus tarkoittaa nykyaikana tietoisesti kehitettyjä uskonnollisia suuntauksia, jotka pyrkivät jäljittelemään, elvyttämään tai ennallistamaan alkuperäisiä historiallisia eurooppalaisia pakana- ja muinaisuskontoja.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Uuspakanuus · Katso lisää »

Vaanit

Lorenz Frølich: Aasojen ja vaanien sota. Vaanit olivat skandinaavisen mytologian toinen jumalsuku aasojen ohella.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Vaanit · Katso lisää »

Vala (Edda)

Kaksi valaa. Carl Larssonin maalauksen mukaan tehty kivipiirros 1800-luvulta. Vala, völva tai völa on pohjoismaisen mytologian ennustajatar.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Vala (Edda) · Katso lisää »

Valhalla

islantilaisessa käsikirjoituksessa keskiajan kaupunkeja muistuttavaksi. Valhalla ('kaatuneiden soturien sali') on sankarivainajien asuinsija skandinaavisessa mytologiassa.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Valhalla · Katso lisää »

Valkyria

Peter Nicolai Arbon pilvien yllä ratsastavia valkyrioita esittävä maalaus vuodelta 1865. Valkyriat (muinaisnorjaksi Valkyrja, ”surmattujen valitsija”) olivat skandinaavisessa mytologiassa Odinia palvelevia taistelun hengettäriä ja kuolemanhaltijattaria, jotka keräsivät taistelukentiltä kuolleiden urheiden sotureiden sielut (einherjar) ja veivät ne mukanaan Valhallaan.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Valkyria · Katso lisää »

Völuspá

Lorenz Frølich: Odin ja Völva. Völuspá ("Näkijättären ennustus") on runo, joka koostuu 65 lyhyestä säkeistöstä, jotka käsittelevät muinaisen pohjolan maailmankuvaa.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Völuspá · Katso lisää »

Viikinkiaika

Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Viikinkiaika · Katso lisää »

Yggdrasil

Yggdrasil; kuvitusta Proosa-Eddan englanninkielisestä käännöksestä vuodelta 1847. Yggdrasil (myös Mímameiðr tai Lérað) on skandinaavisen mytologian maailmanpuu, jonka runko, oksat ja juuret ulottuvat maailman kaikille tasoille.

Uusi!!: Skandinaavinen muinaisusko ja Yggdrasil · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »