Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
31 suhteet: Alttoviulu, Fagotti, Fidelio, Huilu, Käyrätorvi, Klarinetti, Kontrabasso, Kontrafagotti, Kuolema, Kuurous, Ludwig van Beethoven, Mesenaatti, Napoleonin sodat, Oboe, Pasuuna, Patarummut, Pianokonsertto nro 4 (Beethoven), Pianosonaatti nro 23 (Beethoven), Piccolo, Sello, Sinfonia, Sinfonia nro 3 (Beethoven), Sinfonia nro 4 (Beethoven), Sinfonia nro 6 (Beethoven), Trumpetti, Viulu, Viulukonsertto (Beethoven), Wien, 1804, 1808, 22. joulukuuta.
Alttoviulu
Viulu ja alttoviulu. Alttoviulu (suom. joskus myös viola) kuuluu jousisoittimiin, tarkemmin viuluperheeseen.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Alttoviulu · Katso lisää »
Fagotti
Fagotti (’risukimppu’) on matalaääninen puupuhallin.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Fagotti · Katso lisää »
Fidelio
''Fidelion'' käsiohjelma, Wienin Kärntnertortheater 23. toukokuuta 1814. Fidelio op.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Fidelio · Katso lisää »
Huilu
Nykyaikainen poikkihuilu. Ääniaukko vasemmassa päässä Huilu on puupuhaltimiin kuuluva soitin, jossa ääni syntyy soittajan puhaltaman ilmavirran osuessa terävään reunaan, jolloin putkessa oleva ilmapatsas alkaa värähdellä.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Huilu · Katso lisää »
Käyrätorvi
Käyrätorvi varustettuna nykyään harvinaisilla pumppuventtiileillä Käyrätorvi on vaskipuhaltimiin kuuluva soitin.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Käyrätorvi · Katso lisää »
Klarinetti
Klarinetti on puupuhaltimiin kuuluva soitin.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Klarinetti · Katso lisää »
Kontrabasso
pienoiskuva Kontrabasso on jousisoitinperheen suurikokoisin jäsen.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Kontrabasso · Katso lisää »
Kontrafagotti
Kontrafagotti Kontrafagotti on matalaäänisin puupuhallinsoitin, joka on kooltaan fagottia suurempi, pituudeltaan kaksinkertainen, ja soi oktaavia matalammalta kuin fagotti.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Kontrafagotti · Katso lisää »
Kuolema
Ihmisen pääkalloa ja kokonaista luurankoa pidetään kuoleman vertauskuvina. Kuolema tarkoittaa eliön elintoimintojen päättymistä, jolloin elämä lakkaa.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Kuolema · Katso lisää »
Kuurous
Kuurous määritellään kuuloelinten aistivammaksi, joka estää kuulemisen.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Kuurous · Katso lisää »
Ludwig van Beethoven
Ludwig van Beethoven (16. joulukuuta 1770 Bonn, Kölnin vaaliruhtinaskunta – 26. maaliskuuta 1827 Wien, Itävallan keisarikunta) oli saksalainen säveltäjä klassismin ja romantiikan siirtymäkaudella.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Ludwig van Beethoven · Katso lisää »
Mesenaatti
Sanan mesenaatti taustalla on roomalainen kulttuurin suosija Maecenas, jonka muotokuva on Irlannissa Galwayssa. Mesenaatti on taiteen, taiteilijoiden ja joskus myös tieteenharjoittajien suosija ja heidän taloudellinen tukijansa.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Mesenaatti · Katso lisää »
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Napoleonin sodat · Katso lisää »
Oboe
Oboen kaksois-ruoko-lehdykkä eli ”rööri” Oboe on puupuhallin, joka kuuluu kaksoisruokolehdykkäsoittimien perheeseen.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Oboe · Katso lisää »
Pasuuna
Pasuuna (myös vetopasuuna) on vaskipuhallin.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Pasuuna · Katso lisää »
Patarummut
Patarumpuja. Uudemmissa patarummuissa on yleensä poljin sävelkorkeuden vaihtamiseksi ja pyörät soittimen siirtämisen helpottamiseksi. Patarumpu on suurikokoinen lyömäsoitin.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Patarummut · Katso lisää »
Pianokonsertto nro 4 (Beethoven)
Pianokonsertto nro 4 G-duuri op.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Pianokonsertto nro 4 (Beethoven) · Katso lisää »
Pianosonaatti nro 23 (Beethoven)
Sonaatin ensimmäisen osan alkua. Ludwig van Beethovenin pianosonaatti nro 23 f-molli op.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Pianosonaatti nro 23 (Beethoven) · Katso lisää »
Piccolo
Yamaha YPC32 -piccolo Piccolo (it. ”pieni”) tai pikkolo on pienikokoinen huilu.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Piccolo · Katso lisää »
Sello
Nuori sellisti ja pianosäestys Sello (1. Nelikielisen sellon vire vastaa alttoviulun viritystä, mutta se on oktaavin alempana. Selloja alettiin rakentaa jo 1500-luvulla ja niitä käytettiin sekä orkesteri- että kamarimusiikissa bassosoittimena. Soolosoittimena sello alkoi yleistyä 1600-luvulla, mutta syrjäytti edeltäjänsä, viola da gamban, vasta 1700-luvun aikana. Useimmat tunnetut viulunrakentajat (muiden muassa italialaiset Amati, Stradivari ja Guarneri) ovat rakentaneet myös selloja. Selloa käytetään lähinnä länsimaisessa taidemusiikissa. Se on osa sinfoniaorkesteria ja jousikvartettia sekä usein mukana myös muissa kamarimusiikkiryhmissä. Sellolle on sävelletty lukuisia konserttoja ja sonaatteja. Populaarimusiikissa sello on harvinaisempi. Vaikka sello saattaa olla mukana joissakin kappaleissa tai levytyksissä, on harvinaista, että se kuuluisi yhtyeen peruskokoonpanoon. Poikkeuksena tästä on esimerkiksi Apocalyptica, 2Cellos ja Piano guys. Apocalyptica on maailmanlaajuisesti menestynyt suomalainen sellistiryhmä, jonka musiikillista tyyliä on luonnehdittu muun muassa sinfoniseksi metalliksi.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Sello · Katso lisää »
Sinfonia
Sinfonia nykymerkityksessään on laaja orkesterisävellys.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Sinfonia · Katso lisää »
Sinfonia nro 3 (Beethoven)
Eroica-sinfonian käsikirjoituksen kansilehti. Napoleon Bonaparte, jolle Beethoven aluksi omisti Eroica-sinfoniansa. Ludwig van Beethovenin sinfonia nro 3 Es-duuri (op. 55), lisänimeltään Eroica, edustaa tyylillisesti klassismin ja romantiikan ajan siirtymävaihetta.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Sinfonia nro 3 (Beethoven) · Katso lisää »
Sinfonia nro 4 (Beethoven)
Ludwig van Beethovenin sinfonia nro 4 B-duuri (op. 60) valmistui vuosina 1804–1806.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Sinfonia nro 4 (Beethoven) · Katso lisää »
Sinfonia nro 6 (Beethoven)
Sinfonian käsikirjoitusta. Beethoven säveltämässä Pastoraalisinfoniaa. Kuva on julkaistu vuonna 1834. Ludwig van Beethovenin sinfonia nro 6 F-duuri (op. 68), lisänimeltään Pastoraalisinfonia, valmistui kesällä 1808.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Sinfonia nro 6 (Beethoven) · Katso lisää »
Trumpetti
Nuori trumpetisti soittotunnilla Trumpetti Trumpetti on vaskisoitinperheen korkein soitin.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Trumpetti · Katso lisää »
Viulu
Viulu on jousisoitinperheen korkeaäänisin soitin.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Viulu · Katso lisää »
Viulukonsertto (Beethoven)
Ludwig van Beethovenin viulukonsertto D-duuri op.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Viulukonsertto (Beethoven) · Katso lisää »
Wien
Wien on Itävallan pääkaupunki sekä yksi Itävallan osavaltioista.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja Wien · Katso lisää »
1804
Ei kuvausta.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja 1804 · Katso lisää »
1808
Ei kuvausta.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja 1808 · Katso lisää »
22. joulukuuta
22.
Uusi!!: Sinfonia nro 5 (Beethoven) ja 22. joulukuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Beethovenin 5. sinfonia, Beethovenin viides sinfonia, Kohtalonsinfonia.
