Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
8 suhteet: Ahmed III, Algebra, Delhi, Hadith, Madrasa, Muhammad ibn Abd al-Wahhab, Mujaddid, Osmanien valtakunta.
Ahmed III
Ahmed III, myös Aḥmad III (30. joulukuuta 1673 – 1. heinäkuuta 1736) oli Osmanien valtakunnan 23.
Uusi!!: Shah Waliullah Dehlavi ja Ahmed III · Katso lisää »
Algebra
Teknillisessä korkeakoulussa. Algebra on geometrian ja analyysin ohella yksi matematiikan päähaaroista.
Uusi!!: Shah Waliullah Dehlavi ja Algebra · Katso lisää »
Delhi
Delhi on Intian toiseksi suurin kaupunki Mumbain jälkeen noin 11 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Shah Waliullah Dehlavi ja Delhi · Katso lisää »
Hadith
Hadith (h), sananmukaisesti "traditiot", on islamilaisen perimätiedon muoto, joka on kirjattu muistiin suullisista lähteistä.
Uusi!!: Shah Waliullah Dehlavi ja Hadith · Katso lisää »
Madrasa
Sher-Dorin historiallinen madrasa Samarkandissa Uzbekistanissa. Madrasa on arabiaa ja tarkoittaa suomeksi 'koulua' tai yleensä 'oppilaitosta'.
Uusi!!: Shah Waliullah Dehlavi ja Madrasa · Katso lisää »
Muhammad ibn Abd al-Wahhab
Muhammad ibn Abd al-Wahhab (1703–1792) oli islamilainen uskonoppinut, jonka opetusten pohjalta kehittyi wahhabilainen suuntaus.
Uusi!!: Shah Waliullah Dehlavi ja Muhammad ibn Abd al-Wahhab · Katso lisää »
Mujaddid
Mujaddid-ehdokkaiksi on tarjottu myös hirmuhallitsijoita kuten Timur Lenk Mujaddid tarkoittaa islamin uudistajaa.
Uusi!!: Shah Waliullah Dehlavi ja Mujaddid · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Shah Waliullah Dehlavi ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
