Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
132 suhteet: Aateli, Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Arkisto, Arkkipiispa, Armahdus, Arseni Zakrevski, Carl Edvard Gyldenstolpe, Carl Johan Walleen, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1917, Fabian Steinheil, Fjodor Heiden, Friedrich Wilhelm von Buxhoevden, Georg Magnus Sprengtporten, Hämeenlinna, Helmikuun vallankumous, Helsinki, Hovioikeus, Isojako, Jakob Tengström, Johan Philip Palmén, Jugendsali, Kamarikollegio, Kamarioikeus, Kameraalinen, Kanneviskaali, Kanslia, Kansliaoikeus, Kauppakollegio, Kolleginen päätöksentekotapa, Kollegio, Korkein hallinto-oikeus, Korkein oikeus (Suomi), Kreivi, Krimin sota, Kuolemanrangaistus, Laamanni, Laillisuusvalvonta, Lainsäädäntö, Lainvalmistelukunta, Laki, Lakiehdotus, Lakivaliokunta, Länsimaat, Leo Mechelin, Liberaalinen puolue, Linnaoikeus, ..., Luotsi, Maaherra, Maanjako, Maanjako-oikeus, Maistraatti, Manifesti, Markkinat (tapahtuma), Michael Barclay de Tolly, Mihail Speranski, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai Adlerberg, Nikolai Bobrikov, Nikolai II, Oikeudenhoito, Oikeudenkäynti riita-asiassa Suomessa, Oikeudenkäynti rikosasiassa Suomessa, Oikeusaste, Oikeuskansleri, Oikeusneuvos, Oktroi, Parlamentaarinen päätöksentekotapa, Parlamentti, Perustuslaki, Perustuslakivaliokunta, Pietari (kaupunki), Platon Rokassovski, Pohjoisesplanadi, Professori, Prokuraattori (Suomi), R. A. Wrede, Raastuvanoikeus, Rangaistus, Rankijärjestelmä, Ratsutila, Ruhtinas, Ruotsin vallan aika Suomessa, Sääty, Separatismi, Sotahovioikeus, Suomen asiain komitea, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen pääministeri, Suomen perustuslaki, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen valtioneuvosto, Suuret nälkävuodet, Suuri valiokunta, Svean hovioikeus, Svinhufvudin I hallitus, Syyte, Syytetty, Toimeenpanovalta, Toimivalta, Toinen sortokausi, Tuomionvoipa, Tuomiovalta, Turku, Turun akatemia, Turun hovioikeus, Unioninkatu, Univormu, Vallanjako-oppi, Valtalaki, Valtioneuvoston linna, Valtiosääntö, Vasemmisto, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän väliaikainen hallitus, Veto (oikeustiede), Viipurin lääni, Virka, Virka-aateli, Virkanimike, Virkarikos, Vuorikollegio, Yhdenvertaisuuslaki, Yksityisoikeus, Ylimääräinen virkamies, Ylin oikeusaste. Laajenna indeksi (82 lisää) »
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Aateli · Katso lisää »
Aleksandr Sergejevitš Menšikov
Aleksandr Sergejevitš Menšikov (Suomessa myös Alexander Menschikoff; 26. elokuuta 1787 – 2. toukokuuta 1869 Pietari) oli venäläinen ruhtinas, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä ja Venäjän meriministerinä.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Aleksandr Sergejevitš Menšikov · Katso lisää »
Aleksanteri I
Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Aleksanteri I · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksanteri III (Venäjä)
Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »
Arkisto
Arkisto tarkoittaa järjestelmää, jonka kohteena ovat kirjoitus-, kuva-, äänite- ja tietokonetuotosten talletus.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Arkisto · Katso lisää »
Arkkipiispa
Arkkipiispa (kreik. arche ’ensimmäinen’ ja episkopos ’kaitsija’) on kristillisen kirkon piispa sellaisessa hiippakunnassa, joka on erityisen tärkeä esimerkiksi kokonsa tai historiansa puolesta.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Arkkipiispa · Katso lisää »
Armahdus
Armahdus on hallinnollinen menettely, jossa hallitsija tai armahdusoikeutta käyttävä toimielin voi vapauttaa tuomitun rikollisen rangaistuksesta tai sen osasta, tai lieventää rangaistusta.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Armahdus · Katso lisää »
Arseni Zakrevski
Kreivi Arseni Zakrevski (24. syyskuuta 1786 Bernikov, Venäjä – 23. tammikuuta 1865 Firenze, Italia) oli venäläinen kenraali ja valtiomies, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Arseni Zakrevski · Katso lisää »
Carl Edvard Gyldenstolpe
Carl Edvard Gyldenstolpe Carl Edvard Gyldenstolpe (7. elokuuta 1770, Naantalin maalaiskunta – 11. huhtikuuta 1831, Helsinki)Matti Mali (toimittanut): Korkein oikeus 1809–1959, Helsinki 1959, sivut 91–92.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Carl Edvard Gyldenstolpe · Katso lisää »
Carl Johan Walleen
pienoiskuva Carl Johan Walleen (5. syyskuuta 1781 Turku – 21. maaliskuuta 1867 Helsinki) oli suomalainen maaherra ja valtioneuvos.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Carl Johan Walleen · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Eduskuntavaalit 1917 · Katso lisää »
Fabian Steinheil
Fabian Gotthard von Steinheil (14. lokakuuta 1762 Haapsalu, Viron kuvernementti – 23. helmikuuta 1831 Helsinki) oli venäläinen kenraali, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1810–1824.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Fabian Steinheil · Katso lisää »
Fjodor Heiden
Fjodor Logginovitš Heiden (vuoteen 1836 van Heyden; 27. syyskuuta (J: 15. syyskuuta) 1821 Viapori, Venäjän keisarikunta – 31. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1900 Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Fjodor Heiden · Katso lisää »
Friedrich Wilhelm von Buxhoevden
Natalija Aleksejeva Orlov Friedrich Wilhelm von Buxhoevden (14. syyskuuta 1750 Muhu – 23. elokuuta 1811 Lukkolinna) oli baltiansaksalaista syntyperää ollut venäläinen kreivi ja sotapäällikkö.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Friedrich Wilhelm von Buxhoevden · Katso lisää »
Georg Magnus Sprengtporten
Sprengtportenin toinen puoliso Varvara Nikolajevna Sprengtporten, o.s. Samytskaja. Georg (Göran) Magnus Sprengtporten (Suomessa usein myös muodossa Yrjö Maunu,, Jegor Maksimovitš Šprengtporten; 16. elokuuta 1740 Porvoon pitäjä – 13. lokakuuta 1819 Pietari, Venäjä) oli suomenruotsalainen sotilas, joka vaikutti Ruotsin ja Venäjän politiikassa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Georg Magnus Sprengtporten · Katso lisää »
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Hämeenlinna · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Helsinki · Katso lisää »
Hovioikeus
Suomen ensimmäinen ja vanhin hovioikeus, Turun hovioikeus, joka perustettiin vuonna 1623. Hovioikeus (lyhenne HO) on Suomen ja Ruotsin yleisten tuomioistuinten hierarkiassa toinen oikeusaste, johon asianosainen voi valittaa käräjäoikeuden ratkaisuista.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Hovioikeus · Katso lisää »
Isojako
Someron Kimalan kylässä isojako toimitettiin vuosina 1780–1783. Noin 1 170 tynnyrinalan laajuiset maat järjesteltiin neljän omistajan kesken. Kuvassa isojakoasiakirjan kansilehti. Isojako (yksjako) on Ruotsissa, johon myös Suomi tuolloin kuului, 1700-luvun puolivälin jälkeen käynnistetty maanjakotoimitus, jolla korvattiin vanha sarkajako.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Isojako · Katso lisää »
Jakob Tengström
Jakob Tengström (4. joulukuuta 1755 Kokkola – 26. joulukuuta 1832 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Jakob Tengström · Katso lisää »
Johan Philip Palmén
Johan Philip (J. Ph.) Palmén (31. lokakuuta 1811 Pori – 30. kesäkuuta 1896 Espoo) oli suomalainen vapaaherra, lainopin professori ja korkea virkamies, joka toimi muun muassa Suomen suuriruhtinaskunnan prokuraattorina vuosina 1871–1877 ja senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana vuosina 1877–1896.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Johan Philip Palmén · Katso lisää »
Jugendsali
Jugendsali Kohokuva Jugendsali on entinen pankkisali ja yksi Suomen jugend-tyylisistä sisätiloista, joka sijaitsee ns.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Jugendsali · Katso lisää »
Kamarikollegio
Kamarikollegio on kanslian ohella Ruotsin vanhin keskusvirasto.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kamarikollegio · Katso lisää »
Kamarioikeus
Kamarioikeus on eri maissa toimineiden hallintovirastojen, tuomioistuinten tai niiden yhdistelmän nimitys.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kamarioikeus · Katso lisää »
Kameraalinen
Kameraalinen ('hovin talousvirasto') tarkoittaa julkiseen talouteen ja hallintoon liittyviä asioita.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kameraalinen · Katso lisää »
Kanneviskaali
Kanneviskaali oli erityissyyttäjänä toimiva hovioikeuden virkamies 1990-luvun alkuun asti.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kanneviskaali · Katso lisää »
Kanslia
Kanslia (lat. cancellaria, sa. kanzlei, fr. chancellerie, eng. chancery) on valtionhallinnon tai kunnallishallinnon viraston tai laitoksen organisaatioyksikkö, joka hoitaa hallinnollisia asioita.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kanslia · Katso lisää »
Kansliaoikeus
Kansliaoikeus oli Ruotsissa aiemmin toiminut erityistuomioistuin, joka tutki ja ratkaisi kuninkaan kanslian virkamiesten ja virkailijoiden tekemistä virkavirheistä nostettuja juttuja.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kansliaoikeus · Katso lisää »
Kauppakollegio
Kauppakollegio on Ruotsin valtion virasto, joka vastaa ulkomaankauppaa, Euroopan unionin sisämarkkinoita ja kauppapolitiikkaa koskevista asioista.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kauppakollegio · Katso lisää »
Kolleginen päätöksentekotapa
Kolleginen päätöksentekotapa eli kolleginen käsittelytapa eli kollegiaalijärjestelmä tarkoittaa menettelyä, jossa päätökset tehdään toimielimen jäsenten äänestyslausuntojen perusteella.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kolleginen päätöksentekotapa · Katso lisää »
Kollegio
Kollegio (virkakunta) tarkoittaa yleisessä merkityksessä kollegista virastoa tai muuta monijäsenistä toimielintä, kollegisen viraston virkakuntaa tai viraston istuntoa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kollegio · Katso lisää »
Korkein hallinto-oikeus
Fabianinkadulla Helsingissä valmistui 1901. Suomen korkein hallinto-oikeus (lyh. KHO;, lyh. HFD) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa ja toimii alempien viranomaisten lainsoveltamisen oikeellisuuden valvojana.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Korkein hallinto-oikeus · Katso lisää »
Korkein oikeus (Suomi)
Korkeimman oikeuden logo Korkein oikeus (KKO) on toinen Suomen korkeimman oikeusasteen tuomioistuimista, jonka tärkein tehtävä on ennakkoratkaisujen eli prejudikaattien antaminen.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Korkein oikeus (Suomi) · Katso lisää »
Kreivi
Kreivin kruunu Kreivi on aatelisarvo.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kreivi · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Krimin sota · Katso lisää »
Kuolemanrangaistus
Kuolemanrangaistus käytössä*''Yhdysvalloissa kuolemanrangaistus on määritelty liittovaltion tasolla. Useat osavaltiot ovat kuitenkin poistaneet sen omista laeistaan.''Tehty Amnesty Internationalin vuoden 2016 tietojen mukaan. Sähkötuoli oli varsinkin 1900-luvun Yhdysvalloissa yleinen kuolemaantuomittujen teloitusväline. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla on paljolti siirrytty muihin menetelmiin, joista tavallisin on myrkyn antaminen ruiskeena. Kuvassa New Yorkin Sing Singin vankilan sähkötuoli, lempinimeltään ''Old Sparky''. Kuolemanrangaistus tarkoittaa tuomiota, jossa rikoksen tehnyt henkilö määrätään surmattavaksi.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Kuolemanrangaistus · Katso lisää »
Laamanni
Laamanni on käräjäoikeudessa viraston päälliköstä käytetty nimitys.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Laamanni · Katso lisää »
Laillisuusvalvonta
Laillisuusvalvonta hallinnossa tarkoittaa voimassa olevan oikeusjärjestyksen ja hyvän hallintotavan noudattamisen varmistamista viranomaisten toiminnassa ja päätöksenteossa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Laillisuusvalvonta · Katso lisää »
Lainsäädäntö
Lainsäädäntö tarkoittaa valtiossa voimassa olevia oikeussäännöksiä ja niiden antamiseen liittyviä valtioelinten toimia eli lainsäädäntää.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Lainsäädäntö · Katso lisää »
Lainvalmistelukunta
Lainvalmistelukunta oli Suomessa valtionhallinnon toimielin, jonka tehtävänä oli valmistella esityksiä laeiksi ja asetuksiksi.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Lainvalmistelukunta · Katso lisää »
Laki
Auringonjumala Šamaš antaa lain kuningas Hammurabille. Basalttisteela Iranista. Laki on suvereenin lainsäätäjän hyväksymä säädös.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Laki · Katso lisää »
Lakiehdotus
Lakiehdotus on lain muotoon kirjoitettu eduskunnan käsiteltäväksi jätetty ehdotus, josta tulee laki, jos eduskunta ehdotuksen hyväksyy.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Lakiehdotus · Katso lisää »
Lakivaliokunta
Lakivaliokunta (LaV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Lakivaliokunta · Katso lisää »
Länsimaat
Huntingtonin näkemys maailman kulttuurialueista, läntinen kristikunta tummansinisellä, ortodoksinen kristikunta vaaleansinisellä.http://s02.middlebury.edu/FS056A/Herb_war/clash3.htm The World of Civilizations Länsimaat on hieman epämääräinen kulttuurillisia, poliittisia ja maantieteellisiä seikkoja sisältävä käsite, jolla viitataan usein Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja suureen osaan Euroopasta.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Länsimaat · Katso lisää »
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Leo Mechelin · Katso lisää »
Liberaalinen puolue
Liberaalinen puolue oli 1880-luvulla toiminut Suomen ensimmäinen varsinainen poliittinen puolue.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Liberaalinen puolue · Katso lisää »
Linnaoikeus
Linnaoikeus on Ruotsissa aiemmin käytössä ollut nimitys erikoistuomioistuimista, joita oli kahdenlaisia.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Linnaoikeus · Katso lisää »
Luotsi
Alankomaalainen luotsialus Rotterdamissa.Luotsi nousemassa luotsattavaan alukseen.Luotsi on ammattinimike, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka työskentelee luotsiaseman alaisuudessa merellä ja satamissa, tehtävänään ohjata alukset turvallisesti avomereltä satamiin ja niistä ulos.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Luotsi · Katso lisää »
Maaherra
Maaherra oli Suomessa (vuoteen 2009 saakka) ja on Ruotsissa läänin ylin johtaja ja valtionhallinnon edustaja.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Maaherra · Katso lisää »
Maanjako
Maanjako on toimitus, jossa maa jaetaan kahden tai useamman omistajan kesken.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Maanjako · Katso lisää »
Maanjako-oikeus
Maanjako-oikeus oli erityistuomioistuin, joka ensimmäisenä oikeusasteena tutki ja ratkaisi maanjakotoimituksista johtuvia riita-asioita ja valituksia.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Maanjako-oikeus · Katso lisää »
Maistraatti
Maistraatti Oulussa. Maistraatit ovat valtion paikallisia hallintoviranomaisia ja myös nimi virastolle, jossa paikallista hallintoa toimitetaan.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Maistraatti · Katso lisää »
Manifesti
Manifesti (’julistus’ File:Manifest I of De Stijl.JPG|Theo van Doesburg: De Stijlin manifesti (1918). File:Stijl vol 04 nr 08 p 124.jpg|Theo van Doesburg: De Stijlin manifesti (1921). File:Art Concret Manifesto.jpg|Konkretistien manifesti (1930). File:Stuckists Turner Prize manifesto front.jpg|Stuckistien manifesti Turner-palkinnosta (2000).
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Manifesti · Katso lisää »
Markkinat (tapahtuma)
Markkinat sanan perinteisessä merkityksessä ovat määräpaikassa määräaikana, usein kerran tai kaksi kertaa vuodessa, ulkoilmassa pidettävä julkinen kaupankäyntitapahtuma.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Markkinat (tapahtuma) · Katso lisää »
Michael Barclay de Tolly
Michael Andreas Barclay de Tolly (27. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1761 – 26. toukokuuta (J: 14. toukokuuta) 1818) oli ruhtinas ja Venäjän keisarikunnan sotamarsalkka.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Michael Barclay de Tolly · Katso lisää »
Mihail Speranski
Mihail Speranski, Helsingin yliopistoa varten vuonna 1850 teetetty kopio George Dawen maalaamasta muotokuvasta, taustalla Helsinki. Mihail Mihailovitš Speranski (12. tammikuuta (J: 1. tammikuuta) 1772 Tšerkutino, Vladimirin kuvernementti – 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1839 Pietari) oli venäläinen kreivi ja valtiosihteeri, joka toimi keisari Aleksanteri I:n uudistusmielisenä neuvonantajana.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Mihail Speranski · Katso lisää »
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »
Nikolai Adlerberg
Nikolai Vladimirovitš Adlerberg (31. toukokuuta (J: 19. toukokuuta) 1819 Pietari, Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1892 München, Saksan keisarikunta) Большая российская энциклопедия (2004–2017).
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Nikolai Adlerberg · Katso lisää »
Nikolai Bobrikov
Nikolai Ivanovitš Bobrikov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1839 Strelna – 17. kesäkuuta (J: 4. kesäkuuta) 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Nikolai Bobrikov · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Nikolai II · Katso lisää »
Oikeudenhoito
Oikeudenhoito tarkoittaa toimintaa, jolla valtio järjestää ja hoitaa lakien soveltamisen käytäntöön.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Oikeudenhoito · Katso lisää »
Oikeudenkäynti riita-asiassa Suomessa
Oikeudenkäynti riita-asiassa eli siviiliprosessi on Suomessa oikeudenkäyntimenettely, jota noudatetaan silloin, kun asiaa ei ole ratkaistava rikosprosessissa tai kyse ei ole hakemusasiasta.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Oikeudenkäynti riita-asiassa Suomessa · Katso lisää »
Oikeudenkäynti rikosasiassa Suomessa
Raaseporin käräjäoikeuden istuntosali Oikeudenkäynnillä rikosasiassa tarkoitetaan laajassa mielessä tuomioistuinkäsittelyn lisäksi myös sitä edeltävää rikoksen tutkintavaihetta.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Oikeudenkäynti rikosasiassa Suomessa · Katso lisää »
Oikeusaste
Oikeusaste eli instanssi tarkoittaa jonkin tuomioistuimen asemaa verrattuna sen alapuolella tai yläpuolella oleviin tuomioistuimiin, jotka käsittelevät samaa oikeusriitaa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Oikeusaste · Katso lisää »
Oikeuskansleri
Valtioneuvoston oikeuskansleri (lyhenne OK tai OKA) on viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa virkamiesten ja viranomaisten toimia.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Oikeuskansleri · Katso lisää »
Oikeusneuvos
Oikeusneuvos on virkanimike, jota käytetään Suomen korkeimman oikeuden jäsenistä lukuun ottamatta sen presidenttiä.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Oikeusneuvos · Katso lisää »
Oktroi
Oktroi eli valtalupa (myöntäminen Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963, osa 6, hakusana oktroi. tarkoittaa hallituksen tai viranomaisen myöntämää lupaa tietyn toiminnan (varsinkin kaupallisen) harjoittamiseen. Luvan voi saada yksityinen ihminen, yhteisö tai yhdyskunta. Suomessa nimitystä käytettiin Venäjän vallan aikana määräyksestä, jonka nojalla senaatin jäsenet saivat toimia tehtävissään. Tällainen valtuutus eli virkamääräys annettiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.Iso tietosanakirja, Otava 1935, osa 9, hakusana oktroi. Ranskassa oktroi oli historiallinen kunnallinen kaupunkitulli, jota kannettiin kunnan asukkaiden kulutettaviksi tuoduista tavaroista. Oktroitu valtiosääntö tarkoittaa sellaista säännöstöä, jonka nojalla valtionpäämies luovuttaa osan hänelle kuuluvasta vallasta kansalle tai eduskunnalle. Valtionpäämies saattaa siis valtiosäännön voimaan yksipuolisesti ilman, että kansanedustuslaitos voisi siihen vaikuttaa. Tällaisia valtiosääntöjä oli käytössä 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla siirryttäessä itsevaltiudesta (absolutismista) perustuslailliseen valtioon.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Oktroi · Katso lisää »
Parlamentaarinen päätöksentekotapa
Parlamentaarinen päätöksentekotapa eli parlamentaarinen käsittelytapa tarkoittaa menettelyä, jossa päätökset tehdään äänestämällä kahden vaihtoehdon välillä.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Parlamentaarinen päätöksentekotapa · Katso lisää »
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Parlamentti · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Perustuslaki · Katso lisää »
Perustuslakivaliokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous Säätytalossa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. J. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. A. Wrede, Ernst Estlander, G. G. Rosenqvist, A. O. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. P. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. W. Bergroth, Onni Rantasalo, J. E. Antila ja Lauri Ingman. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin. Perustuslakivaliokunta (PeV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Perustuslakivaliokunta · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Platon Rokassovski
Paroni Platon Ivanovitš Rokassovski (15. tammikuuta 1800 Pietarin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 18. maaliskuuta 1869 Nizza, Ranska) oli venäläinen jalkaväenkenraali ja suomalainen vapaaherra.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Platon Rokassovski · Katso lisää »
Pohjoisesplanadi
Kauppatori, kauempana Esplanadin puisto. Pohjoisesplanadi on noin kilometrin pituinen katu Helsingin keskustassa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Pohjoisesplanadi · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Professori · Katso lisää »
Prokuraattori (Suomi)
Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Prokuraattori (Suomi) · Katso lisää »
R. A. Wrede
R. A. Wrede kuvattuna 1905–1910 Rabbe Axel (R. A.) Wrede af ElimäFinlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivu 537 (16. heinäkuuta 1851 Anjala – 16. helmikuuta 1938 Anjala) oli suomalainen oikeustieteen professori ja poliitikko.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja R. A. Wrede · Katso lisää »
Raastuvanoikeus
Raastuvanoikeus (lyhenne RO, tai rådstuvurätt, suomen puhekielessä usein rosis) oli Ruotsissa vuoteen 1971 ja Suomessa vuoteen 1993 saakka vanhojen kaupunkien alioikeuden nimi.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Raastuvanoikeus · Katso lisää »
Rangaistus
Rangaistus on rikoksen tekijälle laissa säädetty kielteinen seuraamus.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Rangaistus · Katso lisää »
Rankijärjestelmä
Rankijärjestelmä tai rankijärjestys oli virkojen hierarkkinen järjestys, jolla selvisi eri alojen virkamiesten keskinäinen arvoasema toisiin virkamiehiin verrattuna.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Rankijärjestelmä · Katso lisää »
Ratsutila
Ratsutila eli rustholli oli maatila, jonka tehtävänä oli verohelpotusten vastikkeeksi pitää kruunun palveluksessa armeijan ratsumiestä sekä tämän hevosta.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Ratsutila · Katso lisää »
Ruhtinas
Ruhtinas on aatelisarvo, joka luetaan ylhäisaateliin.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Ruhtinas · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Sääty · Katso lisää »
Separatismi
Separatismi on liikehdintää jonkin alueen tai väestön irrottamiseksi nykyisestä valtiomuodostelmasta.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Separatismi · Katso lisää »
Sotahovioikeus
Sotahovioikeus oli Ruotsissa sotilasasioita käsitellyt erityistuomioistuin, joka toimi toisena oikeusasteena.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Sotahovioikeus · Katso lisää »
Suomen asiain komitea
Suomen asiain komitea oli valmistelukunta, joka ministerivaltiosihteerin apuna käsitteli hallitsijan ratkaistaviksi meneviä Suomen suuriruhtinaskunnan asioita vuosina 1811–1826 ja 1857–1891.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Suomen asiain komitea · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Suomen pääministeri · Katso lisää »
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Suomen perustuslaki · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen valtioneuvosto
Valtioneuvoston logo. Helsingissä Senaatintorin laidalla Valtioneuvosto (kansanomaisesti hallitus) on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Suomen valtioneuvosto · Katso lisää »
Suuret nälkävuodet
Kerjäläisperhe maantiellä. Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1860. Suuret nälkävuodet vuosina 1866–1868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Suuret nälkävuodet · Katso lisää »
Suuri valiokunta
Suuri valiokunta (SuV) on eduskunnan valiokunta, joka vastaa Euroopan unionia koskevien asioiden ja tiettyjen lakiehdotusten käsittelystä eduskunnassa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Suuri valiokunta · Katso lisää »
Svean hovioikeus
Svean hovioikeuden päätoimipaikka Wrangelin palatsi. Svean hovioikeus on Ruotsin vanhin ja suurin hovioikeus.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Svean hovioikeus · Katso lisää »
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Svinhufvudin I hallitus · Katso lisää »
Syyte
Syyte on virallisen syyttäjän tuomioistuimessa esittämä vaatimus siitä, että henkilö on tuomittava rangaistukseen (rangaistusvaatimus).
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Syyte · Katso lisää »
Syytetty
Syytetty on henkilö, joka rikosasiassa käydyssä oikeudenkäynnissä vastaa tekonsa tai laiminlyöntinsä johdosta nostettuun syytteeseen, jonka esittää joko virallinen syyttäjä tai asianomistaja.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Syytetty · Katso lisää »
Toimeenpanovalta
Toimeenpanovalta eli operatiivinen valta tarkoittaa kaikkea sellaista valtaa, mikä ei ole lainsäädäntövaltaa eikä tuomiovaltaa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Toimeenpanovalta · Katso lisää »
Toimivalta
Toimivalta tarkoittaa oikeudellista valtaa päättää jostain asiasta.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Toimivalta · Katso lisää »
Toinen sortokausi
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Toinen sortokausi · Katso lisää »
Tuomionvoipa
Tuomionvoipa tarkoittaa tuomioistuimen kokoonpanon lainmukaisuutta eli istunnossa läsnä olevien jäsenten tiettyä, laissa säädettyä lukumäärää, joka tarvitaan pätevän päätöksen antamiseen.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Tuomionvoipa · Katso lisää »
Tuomiovalta
Tuomiovalta on yksi vallan lohkoista toimeenpano- ja lainsäädäntövallan ohella.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Tuomiovalta · Katso lisää »
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Turku · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Turun akatemia · Katso lisää »
Turun hovioikeus
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Turun hovioikeus · Katso lisää »
Unioninkatu
Unioninkatu Senaatintorilta etelään. Oikealla Helsingin yliopiston päärakennus ja Nordean pääkonttori, vasemmalla Kiseleffin talo, kadun päässä tähtitorni. Unioninkatu etelään Metsätalon kohdalla. Unioninkatu on Helsingin vanhan keskustan keskeisimpiä katuja.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Unioninkatu · Katso lisää »
Univormu
Yhdysvaltalainen sotilaspuku Univormu (latinan sanasta uniformis eli ’yksi muoto’) on jonkin tietyn joukon yhdenmukainen puku.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Univormu · Katso lisää »
Vallanjako-oppi
Lakien henki (''De l’Esprit des Lois''). Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Vallanjako-oppi · Katso lisää »
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Valtalaki · Katso lisää »
Valtioneuvoston linna
Valtioneuvoston linna (aikaisemmin Senaatintalo, nykyinen nimi käyttöön 27. marraskuuta 1918) sijaitsee Senaatintorin laidalla Kruununhaassa Helsingissä.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Valtioneuvoston linna · Katso lisää »
Valtiosääntö
Valtiosääntö käsittää kaikki ne keskeiset oikeussäännöt, jotka sääntelevät tietyssä oikeusjärjestelmässä noudatettavia perusoikeuksia.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Valtiosääntö · Katso lisää »
Vasemmisto
Vasemmisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin vasemmassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Vasemmisto · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Veto (oikeustiede)
Veto oli Suomessa vuoden 1978 loppuun saakka käytössä ollut oikeudellinen muutoksenhakukeino, jossa alioikeuden riita-asiassa julistamaan päätökseen, jolla kanne on lopullisesti ratkaistu, haetaan muutosta vetoamalla hovioikeuteen.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Veto (oikeustiede) · Katso lisää »
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Viipurin lääni · Katso lisää »
Virka
Virka on erillisellä päätöksellä perustettu palvelussuhde julkisoikeudelliseen yhteisöön.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Virka · Katso lisää »
Virka-aateli
Virka-aateliksi kutsuttiin monarkioissa niitä valtion ylimpiä virkamiehiä, jotka oli aateloitu henkilökohtaisesti.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Virka-aateli · Katso lisää »
Virkanimike
Virkanimike eli virkanimi on tietyn viran nimi, joka yksilöi viran ja voi myös määrittää sen aseman ja arvon.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Virkanimike · Katso lisää »
Virkarikos
Virkarikoksiksi kutsutaan Suomen rikoslain 40 luvussa mainittuja rikosnimikkeitä, joihin virkamies (eräisiin myös kansanedustaja) voi syyllistyä virantoimituksessaan.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Virkarikos · Katso lisää »
Vuorikollegio
Vuorikollegio oli vuosina 1630–1857 toiminut Ruotsin kaivannaisteollisuuden keskusvirasto.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Vuorikollegio · Katso lisää »
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Yhdenvertaisuuslaki · Katso lisää »
Yksityisoikeus
Yksityisoikeus (myös siviilioikeus) on oikeustieteen tutkima oikeudenala, jonka mielenkiinnon kohteena ovat yksityishenkilöiden väliset oikeussuhteet.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Yksityisoikeus · Katso lisää »
Ylimääräinen virkamies
Ylimääräinen virkamies oli Suomessa vakinaisen virkamiehen tehtäviä hoitava tai tätä avustava henkilö, jolla ei ollut varsinaista virkaa.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Ylimääräinen virkamies · Katso lisää »
Ylin oikeusaste
Ylin oikeusaste eli korkein oikeusaste tai viimeinen oikeusaste on useimmissa valtioissa ja toimialueissa oikeusaste, jonka ratkaisu on lopullinen ja jonka tuomioista tai päätöksistä ei voi valittaa tai niihin ei voi hakea muutosta miltään toimielimeltä tai tuomioistuimelta.
Uusi!!: Senaatin oikeusosasto ja Ylin oikeusaste · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Hallituskonseljin oikeusosasto, SOO.
