Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
16 suhteet: Dresden, Elbe, Elektra (ooppera), Feuersnot, Gottfried Semper, Lentävä hollantilainen (ooppera), Oopperatalo, Renessanssi, Rienzi, Ruusuritari, Saksa, Salome (ooppera), Tannhäuser, Uusbarokki, 1841, 1869.
Dresden
Elbejoen ylittävä Marienbrücke Dresdeniä yöaikaan. Frauenkirche Dresdenissä. Dresdenin varuskuntakirkko. Coop Himmelb(l)au, UFA-elokuvapalatsi, 1998. Dresden on Saksan liittotasavallan Saksin osavaltion pääkaupunki.
Uusi!!: Semperoper ja Dresden · Katso lisää »
Elbe
Elbe (sorb. Łobjo) on yksi Keski-Euroopan suurimmista joista ja tärkeä vesiväylä.
Uusi!!: Semperoper ja Elbe · Katso lisää »
Elektra (ooppera)
''Elektra ja Agamemnonin hauta''. Frederic Leightonin maalaus vuodelta 1869. Elektra Op.
Uusi!!: Semperoper ja Elektra (ooppera) · Katso lisää »
Feuersnot
Feuersnot ("Tulenpuute", TrV 203) on Richard Straussin yksinäytöksinen ooppera, joka sai ensi-iltansa 21. marraskuuta 1901.
Uusi!!: Semperoper ja Feuersnot · Katso lisää »
Gottfried Semper
Gottfried Semper (29. marraskuuta 1803 Hampuri – 15. toukokuuta 1879 Rooma) oli saksalainen arkkitehti.
Uusi!!: Semperoper ja Gottfried Semper · Katso lisää »
Lentävä hollantilainen (ooppera)
Lentävä hollantilainen (saks. Der fliegende Holländer) on Richard Wagnerin kolminäytöksinen ooppera.
Uusi!!: Semperoper ja Lentävä hollantilainen (ooppera) · Katso lisää »
Oopperatalo
Oopperatalo Pariisin ooppera 1900-luvun alussa. Oopperatalo on rakennus, jossa esitetään oopperoita.
Uusi!!: Semperoper ja Oopperatalo · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Semperoper ja Renessanssi · Katso lisää »
Rienzi
Rienzi, viimeinen tribuuni on Richard Wagnerin viisinäytöksinen varhaisteos.
Uusi!!: Semperoper ja Rienzi · Katso lisää »
Ruusuritari
Ruusuritari on Richard Straussin kolminäytöksinen ooppera, joka sai ensi-iltansa vuonna 1911 Dresdenin Hofoperissa.
Uusi!!: Semperoper ja Ruusuritari · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Semperoper ja Saksa · Katso lisää »
Salome (ooppera)
Teatterilippu Richard Straussin Salomen oopperan ensi-iltaan Dresdenissä, 9. joulukuuta 1905. Salome on Oscar Wilden näytelmään pohjautuva Richard Straussin yksinäytöksinen ooppera vuodelta 1905.
Uusi!!: Semperoper ja Salome (ooppera) · Katso lisää »
Tannhäuser
Tannhäuser (tai Tannhäuser und der Sängerkrieg auf Wartburg eli Tannhäuser ja Wartburgin laulukilpailu) on Richard Wagnerin kirjoittama ja säveltämä ooppera.
Uusi!!: Semperoper ja Tannhäuser · Katso lisää »
Uusbarokki
Palais Garnier (1861–1874) on uusbarokin (Beaux-Arts) arkkitehtuurin kulmakiviä. Alferakin palatsi, Taganrog, Venäjä Christiansborgin linna, Kööpenhamina. Ludvig II:n rakentama palatsi, jonka esikuvana oli Versailles’n palatsi Pariisin lähistöllä. eurooppalaiseen uusbarokkityyliin. Helsingin luonnontieteellinen museo on harvinainen esimerkki uusbarokista Suomessa. Uusbarokki on huonekaluissa, taiteessa, arkkitehtuurissa ja kulttuurissa noin 1870–1900 (erityisesti 1880–1890) esiintynyt kertaustyyleihin kuuluva rakennus- ja sisustustyyli, joka ajallisesti sijoittui uusrenessanssin ja uusrokokoon väliin.
Uusi!!: Semperoper ja Uusbarokki · Katso lisää »
1841
Ei kuvausta.
Uusi!!: Semperoper ja 1841 · Katso lisää »
1869
Ei kuvausta.
Uusi!!: Semperoper ja 1869 · Katso lisää »
