Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Alp Arslan, Anatolia, Antalyan maakunta, Armenia, Bysantin valtakunta, Dervissit, Emiraatti, Erzurum, Fajanssi, Ghaznavidit, Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi, Keski-Aasia, Konya, Manzikertin taistelu, Mongolit, Osman I, Osmanien valtakunta, Rumin sulttaanikunta, Seldžuk, Seldžukkien valtakunta, Suufilaisuus, Syrdarja, Turkin kieli, Turkkilaiset kansat.
Alp Arslan
Alp Arslan Alp Arslan (oik. Muhammed ben Da’ud; 1029 – 15. joulukuuta 1072) oli Persiaa hallinneiden seldžukkien sulttaani.
Uusi!!: Seldžukit ja Alp Arslan · Katso lisää »
Anatolia
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen Turkin Aasiaan kuuluvaa osaa.
Uusi!!: Seldžukit ja Anatolia · Katso lisää »
Antalyan maakunta
Antalyan maakunta on yksi Turkin 81 maakunnasta.
Uusi!!: Seldžukit ja Antalyan maakunta · Katso lisää »
Armenia
Armenia, virallisesti Armenian tasavalta (arm. Հայաստանի Հանրապետություն, Hajastani hanrapetut’jun) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
Uusi!!: Seldžukit ja Armenia · Katso lisää »
Bysantin valtakunta
Bysantin valtakunta eli Itä-Rooma (tai, Politeia tōn Rhōmaiōn;; ’Rooman valtakunta’) oli Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla ja jonka valtakausi kesti yli tuhat vuotta aina vuoteen 1453 saakka.
Uusi!!: Seldžukit ja Bysantin valtakunta · Katso lisää »
Dervissit
Pyörivä tanssi on vain turkkilaisen mevlevi-suuntauksen käyttämä rituaali.Maristo & Sergejeff 2015, s. 322 Kullakin veljeskunnalla on omat rituaalinsa Dervissit.
Uusi!!: Seldžukit ja Dervissit · Katso lisää »
Emiraatti
Emiraatti eli emiirikunta on alue, jota hallitsee emiiri.
Uusi!!: Seldžukit ja Emiraatti · Katso lisää »
Erzurum
Erzurum (muinainen Theodosiopolis, armeniaksi Karin) on Erzurumin maakunnan pääkaupunki Turkin itäosassa, Anatolian ylängöllä.
Uusi!!: Seldžukit ja Erzurum · Katso lisää »
Fajanssi
Schaffhausenin kaupungin palkintopokaali, fajanssia, 16. vuosisata. Fajanssi on lasitettua, posliinin kaltaista keraamista materiaalia.
Uusi!!: Seldžukit ja Fajanssi · Katso lisää »
Ghaznavidit
Ghaznavidit olivat turkkilaistaustainen ja persialaisen kulttuurin omaksunut hallitsijasuku, joka hallitsi suuria alueita nykyisen Afganistanin, Iranin, Uzbekistanin, Turkmenistanin, Pakistanin ja Intian alueella 1000-luvulla.
Uusi!!: Seldžukit ja Ghaznavidit · Katso lisää »
Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi
Shams-i-Tabrīzīn kohtaamisesta. Jalāl ad-Dīn Muhammad Rūmī (1207–1273) oli persialainen runoilija, islamilainen teologi, lainoppinut ja suufimystikko.
Uusi!!: Seldžukit ja Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi · Katso lisää »
Keski-Aasia
Keski-Aasian kartta Keski-Aasia on osa Aasiaa, ja se ulottuu lännessä Kaspianmerelle, idässä Kiinaan, etelässä Afganistaniin ja pohjoisessa Venäjälle.
Uusi!!: Seldžukit ja Keski-Aasia · Katso lisää »
Konya
Konya on kaupunki Turkissa.
Uusi!!: Seldžukit ja Konya · Katso lisää »
Manzikertin taistelu
Manzikertin taistelu käytiin vuonna 1071 Bysantin valtakunnan ja seldžukkien välillä.
Uusi!!: Seldžukit ja Manzikertin taistelu · Katso lisää »
Mongolit
Mongolit ovat itäaasialainen kansa, joka puhuu mongolilaisia kieliä.
Uusi!!: Seldžukit ja Mongolit · Katso lisää »
Osman I
Osman I Osmanin alueet hänen valtakautensa alkaessa ja päättyessä. Osman I (k. 1324?) (osmaniksi عُثمَان ʿUthmān) oli Osmanien valtakunnan ensimmäinen hallitsija.
Uusi!!: Seldžukit ja Osman I · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Seldžukit ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Rumin sulttaanikunta
Antalya 1207. Pääkaupunki Konya merkitty tähdellä. Rumin sulttaanikunta (eli ”Anatolian seldžukkivaltio” tai eli ”Turkin seldžukkivaltio”) oli lyhytikäinen seldžukkien turkkilaisvaltio 1100–1200-luvuilla Vähässä-Aasiassa.
Uusi!!: Seldžukit ja Rumin sulttaanikunta · Katso lisää »
Seldžuk
Seldžuk oli 1000-luvun alussa keski-Aasiassa elänyt oguz-turkkilainen sotapäällikkö, jonka mukaan seldžukit ja Seldžukkien valtakunta saivat nimensä.
Uusi!!: Seldžukit ja Seldžuk · Katso lisää »
Seldžukkien valtakunta
Seldžukkien valtakunta oli Lounais-Aasiaan 1000-luvulla vaeltaneiden turkkilaisten Oğuz-heimojen luoma imperiumi, joka käsitti Mesopotamian, Syyrian, Palestiinan ja suurimman osan Irania.
Uusi!!: Seldžukit ja Seldžukkien valtakunta · Katso lisää »
Suufilaisuus
Suufilaisuus ei ollut vain kansanusko; sillä oli kannattajia myös oppineiden keskuudessa. (Kuvassa filosofi Ibn Arabi, yksi tunnetuimpia suufilaisuuden edustajia). Afrikkalainen suufilainen marabout eli pyhä mies. Suufilaisuus on islamin kansanomainen ja uskonnollista mystiikkaa, iloa ja eläytymistä korostava virtaus ja uskonnollis-poliittinen liike.
Uusi!!: Seldžukit ja Suufilaisuus · Katso lisää »
Syrdarja
Syrdarja (kirjoitettu myös Syr-Darja,;;;, vanhalla ajalla Jaksartes) on 2 212 kilometriä pitkä joki Keski-Aasiassa Tadžikistanin, Uzbekistanin ja Kazakstanin valtioiden alueella.
Uusi!!: Seldžukit ja Syrdarja · Katso lisää »
Turkin kieli
Turkki on turkkilaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhutaan äidinkielenä Turkissa, Kyproksella, Bulgariassa, Kreikassa ja muissa Osmanien valtakuntaan kuuluneissa maissa sekä Ukrainassa ja Venäjän Tatarstanin tasavallassa.
Uusi!!: Seldžukit ja Turkin kieli · Katso lisää »
Turkkilaiset kansat
Susi on turkkilaisessa mytologiassa pyhä eläin, joka symbolisoi kunniaa.Kemaloğlu, Muhammet (2015-05-08). "Türk Rivayetlerinde "Boz kurt" / The Boz kurt in Turkish Mythology". ''Journal of History Culture and Art Research'' Turkkilaiset kansat on yleisnimitys turkkilaisia kieliä puhuville etnisille ryhmille, joilla on myös eriasteisia kulttuurillisia ja historiallisia yhtäläisyyksiä.
Uusi!!: Seldžukit ja Turkkilaiset kansat · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Seldzhukit, Seldzhukki, Seldzuki, Seldzukit, Seldšukit, Seldžukki, Seljukit.
