13 suhteet: Barin konfederaatio, Itävallan keisarikunta, Jan Matejko, Preussin kuningaskunta, Puola-Liettua, Puolan ensimmäinen jako, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Sejm, Sejm 1767, Valtiopäivät, Venäjän keisarikunta, 1773, 1775.
Barin konfederaatio
''Kazimierz Pułaski Częstochowassa.'' Józef Chełmoński, 1875, öljyvärimaalaus. Puolan kansallismuseo, Varsova. Barin konfederaatio oli 29. helmikuuta 1768 Barin linnoituksessa solmittu puolalainen liitto, jolla vastustettiin Venäjän keisarikunnan ja sen suurlähettilään osallistumista Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan politiikkaan, ja puolustettiin aateliston oikeuksia roomalaiskatolisessa kirkossa.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Barin konfederaatio · Katso lisää »
Itävallan keisarikunta
Itävallan keisarikunta (aikalaisittain Kaiserthum Oesterreich) oli 11. elokuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1867 nykyisessä Itävallassa ja sen nykyisissä naapurivaltioissa toiminut Habsburgien suvun hallitsema valtio.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Itävallan keisarikunta · Katso lisää »
Jan Matejko
Omakuva. Jan Alojzy Matejko (24. kesäkuuta 1838 Krakova – 1. marraskuuta 1893 Krakova) oli puolalainen taidemaalari.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Jan Matejko · Katso lisää »
Preussin kuningaskunta
Preussin kuningaskunta oli 18. tammikuuta 1701 Brandenburgin markkreivikunnasta ja Preussin herttuakunnasta muodostunut kuningaskunta, josta tuli vuonna 1867 Pohjois-Saksan liiton ja vuonna 1871 Saksan valtakunnan merkittävin osavaltio.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Preussin kuningaskunta · Katso lisää »
Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Puola-Liettua · Katso lisää »
Puolan ensimmäinen jako
Ensimmäinen jako Puolan ensimmäinen jako tapahtui vuonna 1772 Barin konfederaation kapinan 1768–1776 vuoksi.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Puolan ensimmäinen jako · Katso lisää »
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »
Sejm
Puolan parlamentin sejmin rakennus. Sejm on Puolan valtiopäivät eli nykyisen parlamentin alahuone. Sejmissä on 460 paikkaa, ja sen jäsenet valitaan joka neljäs vuosi. Parlamentissa on myös ylähuone, senaatti. Sekä sejm että Puolan senaatti kokoontuvat samassa rakennuksessa Varsovassa. Sejmin edustajien tulee olla vähintään 21-vuotiaita Puolan kansalaisia, jotka ovat asuneet maassa vakituisesti vähintään 5 vuotta ennen vaaleja. Nimellä "sejm" on perinteisesti viitattu Puolan parlamenttiin yhtenä kokonaisuutena tai silloin kun parlamentti on ollut yksikamarinen, mutta kun senaatti palautettiin vuonna 1989, sillä on viitattu vain alahuoneeseen, jolla on Puolan nykypolitiikassa selkeästi suurempi rooli.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Sejm · Katso lisää »
Sejm 1767
Sejm oli Puolan valtiopäivät vuosina 1767–1768.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Sejm 1767 · Katso lisää »
Valtiopäivät
Valtiopäivät on kansanedustuslaitoksen tai lakia säätävän kokouksen vanha nimitys useissa maissa.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Valtiopäivät · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Sejm 1773 ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
1773
Ei kuvausta.
Uusi!!: Sejm 1773 ja 1773 · Katso lisää »
1775
Ei kuvausta.
Uusi!!: Sejm 1773 ja 1775 · Katso lisää »