Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
98 suhteet: Ahvenanmaan maakunta, Aineenvaihdunta, Aitotumaiset, Alkio, Alligaattorit, Anapsidit, Archosauromorpha, Arkosaurit, Avemetatarsalia, Diapsidit, Dinosaurukset, Eläimet, Galápagoksenjättiläiskilpikonna, Gaviaali, Gekkoliskot, Herpetologia, Hietasisilisko, Holoseeni, Iho, Kaimaanit, Kangaskäärme, Käärmeet, Keuhkot, Kilpikonnat, Kivihiilikausi, Kladistiikka, Kloaakki, Korva, Krokotiilieläimet, Krokotiilit, Kuuloluut, Kylkiluu, Kyy, Lahko (biologia), Laji, Lentoliskot, Lepidosauria, Lepidosauromorpha, Liemikilpikonna, Liitukauden joukkosukupuutto, Linnunlantioiset, Linnut, Liskonlantioiset, Liskot, Luettelo matelijoista, Luokka (biologia), Maniraptora, Matoliskot, Muna, Munanjohdin, ..., Munasolu, Näköaisti, Niilinkrokotiili, Nikama, Nisäkkäät, Ohimo, Oviraptorit, Parafyleettinen ryhmä, Parareptilia, Partenogeneesi, Pennsylvania-kausi, Pseudotrapelus sinaitus, Rantakäärme, Reptilia (kappale), Reptiliomorpha, Sammakkoeläimet, Sauria, Sauropodomorpha, Sauropterygia, Selkäjänteiset, Selkärankaiset, Siittiö, Silmä, Siroleuat, Sisilisko, Sokkokäärmeet, Strutsisaurit, Suistokrokotiili, Sukupuoli, Suomen luonnonsuojelulaki, Suomi, Suomu, Suomumatelijat, Synapsidit, Tärykalvo, Terapsidit, Teropodit, Tetrapoda, Therizinosauria, Toukka, Trooppinen sademetsä, Tuatara, Tukiranka, Tyrannosaurit, Uusi-Seelanti, Vaihtolämpöisyys, Vaskitsa, Vesikalvolliset. Laajenna indeksi (48 lisää) »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Matelijat ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Aineenvaihdunta
Aineenvaihdunta eli metabolia on biologinen prosessi, jossa ravintoaineita muokataan, jotta saataisiin energiaa ja rakennusaineita solun tai eliön käyttöön.
Uusi!!: Matelijat ja Aineenvaihdunta · Katso lisää »
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Matelijat ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Alkio
Seitsemän viikon ikäinen ihmisen alkio Sammakon alkioita Kiistanalaiset Karl Ernst von Baer sikiökuvat, jotka eivät kuvaa alkionkehitystä täsmällisesti. Silti toisiaan muistuttavien lajien sikiönkehityksen alut muistuttavat monesti toisiaan. Alkio eli embryo on aitotumainen eliö kehityksensä varhaisimmassa vaiheessa.
Uusi!!: Matelijat ja Alkio · Katso lisää »
Alligaattorit
Alligaattorit (Alligatoridae) on heimo krokotiilieläinten lahkossa.
Uusi!!: Matelijat ja Alligaattorit · Katso lisää »
Anapsidit
Anapsidit on vanhentunut matelijoiden ryhmä, jonka lajien kallosta puuttuu ohimoaukot.
Uusi!!: Matelijat ja Anapsidit · Katso lisää »
Archosauromorpha
Archosauromorpha on diapsidisauropsidien kladi, joka käsittää arkosaurit (kuten krokotiilieläimet ja dinosaurukset, mukaan lukien linnut) ja kaikki muut diapsidit, jotka ovat läheisempää sukua arkosaureille kuin lepidosauromorfeille (kuten liskot, käärmeet ja tuatarat).
Uusi!!: Matelijat ja Archosauromorpha · Katso lisää »
Arkosaurit
Arkosaurit (Archosauria) olivat suuri diapsidimatelijaryhmä, joka kehittyi triaskauden alussa Archosauriformes-ryhmän esivanhemmista.
Uusi!!: Matelijat ja Arkosaurit · Katso lisää »
Avemetatarsalia
Avemetatarsalia on toinen kahdesta arkosaurien pääkladista (toinen on Pseudosuchia), jonka nimesi brittiläinen paleontologi Michael Benton vuonna 1999.
Uusi!!: Matelijat ja Avemetatarsalia · Katso lisää »
Diapsidit
Petrolacosauruksen'' rekonstruktio Diapsidit (Diapsida) on sauropsidien ryhmä, jolle kehittyi kallon molemmille puolelle kaksi ohimoaukkoa.
Uusi!!: Matelijat ja Diapsidit · Katso lisää »
Dinosaurukset
Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.
Uusi!!: Matelijat ja Dinosaurukset · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Matelijat ja Eläimet · Katso lisää »
Galápagoksenjättiläiskilpikonna
Galápagoksenjättiläiskilpikonna (Geochelone niger) on maakilpikonnien heimoon kuuluvan kilpikonnalaji, jota tavataan nimensä mukaisesti vain Galápagossaarilla.
Uusi!!: Matelijat ja Galápagoksenjättiläiskilpikonna · Katso lisää »
Gaviaali
Gaviaali eli gangesingaviaali (Gavialis gangeticus) on suurikokoinen krokotiilieläin.
Uusi!!: Matelijat ja Gaviaali · Katso lisää »
Gekkoliskot
Gekkoliskot (Gekkonidae) on gekkomaisiin liskoihin kuuluva suomumatelijaheimo.
Uusi!!: Matelijat ja Gekkoliskot · Katso lisää »
Herpetologia
Herpetologia (kreikan kielen sanoista "ερπετολογία", jossa ἑρπετόν, erpetón ’matelija’ ja -λογία logia, ’oppi’) on tieteenala, joka tutkii matelijoita ja sammakkoeläimiä eli ”herppejä”.
Uusi!!: Matelijat ja Herpetologia · Katso lisää »
Hietasisilisko
Hietasisilisko (Lacerta agilis) on suurimpaan osaan Eurooppaa levinnyt sisiliskolaji.
Uusi!!: Matelijat ja Hietasisilisko · Katso lisää »
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Uusi!!: Matelijat ja Holoseeni · Katso lisää »
Iho
Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.
Uusi!!: Matelijat ja Iho · Katso lisää »
Kaimaanit
Kaimaanit (Caimaninae) on alaheimo alligaattoreiden (Alligatoridae) heimossa.
Uusi!!: Matelijat ja Kaimaanit · Katso lisää »
Kangaskäärme
Kangaskäärme (Coronella austriaca), tunnettu myös nimellä kanervakäärme, on tarhakäärmelaji, jota on tavattu Suomessa vain Ahvenanmaalla.
Uusi!!: Matelijat ja Kangaskäärme · Katso lisää »
Käärmeet
Käärmeet (Serpentes) ovat jalattomia matelijoita.
Uusi!!: Matelijat ja Käärmeet · Katso lisää »
Keuhkot
Sydän ja keuhkot. Keuhkot ovat kaksi elintä, jotka kuuluvat hengityselimiin; muita osia ovat ylä- ja alahengitystiet.
Uusi!!: Matelijat ja Keuhkot · Katso lisää »
Kilpikonnat
Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Matelijat ja Kilpikonnat · Katso lisää »
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Matelijat ja Kivihiilikausi · Katso lisää »
Kladistiikka
Fylogeneettinen systematiikka eli kladistiikka on eliöiden tieteellisen luokittelun lähestymistapa, jossa luokituksen on tarkoitus heijastaa eliöiden evolutiivista polveutumishistoriaa.
Uusi!!: Matelijat ja Kladistiikka · Katso lisää »
Kloaakki
Kloaakki eli yhteis- tai viemärisuoli on useimpien lintu- ja matelijalajien sekä sammakkoeläinten sekä naaraiden että koiraiden peräaukon allas, jonne suoli, virtsatiet sekä sukupuolielinten tiehyet avautuvat.
Uusi!!: Matelijat ja Kloaakki · Katso lisää »
Korva
Aavikkoketulla on suuret korvat, joilla se kuulee tarkasti öisin ja säätelee ruumiinlämpöään. Korva on monien eläinten kuulo- ja tasapainoelin.
Uusi!!: Matelijat ja Korva · Katso lisää »
Krokotiilieläimet
Krokotiilieläimet (Crocodylia) on suurten matelijoiden lahko.
Uusi!!: Matelijat ja Krokotiilieläimet · Katso lisää »
Krokotiilit
Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.
Uusi!!: Matelijat ja Krokotiilit · Katso lisää »
Kuuloluut
Korva. 6 – vasara, 7 – alasin, 8 – jalustin. Kuuloluita on ihmisellä kolme kappaletta – vasara (malleus), alasin (incus) ja jalustin (stapes) – ja ne sijaitsevat välikorvassa välikorvanontelossa.
Uusi!!: Matelijat ja Kuuloluut · Katso lisää »
Kylkiluu
Ihmisen kylkiluut ovat kiinnittyneet edestä rintalastaan ja takaa rintanikamiin. Rusto-osat etualalla tummemmalla korostettuina. Yksittäinen kylkiluu. Kylkiluut (monikossa costae) ovat luita, jotka osallistuvat rintakehän muodostamiseen.
Uusi!!: Matelijat ja Kylkiluu · Katso lisää »
Kyy
Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme.
Uusi!!: Matelijat ja Kyy · Katso lisää »
Lahko (biologia)
Lahko (monikko ordines) on tieteellisen luokittelun taso, joka on laajempi kuin heimo, mutta suppeampi kuin luokka.
Uusi!!: Matelijat ja Lahko (biologia) · Katso lisää »
Laji
Orkidealajeja Laji (lyhenne sp., monikko spp.) on biologiassa eliöiden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia.
Uusi!!: Matelijat ja Laji · Katso lisää »
Lentoliskot
Lentoliskot eli siipisaurukset, pterosaurukset, pterosaurit (Pterosauria), olivat dinosaurusten aikaan mesotsooisella maailmankaudella eläneitä lentäviä matelijoita, joilla oli nykyisen lepakon siipeä muistuttavat nahkaiset siivet.
Uusi!!: Matelijat ja Lentoliskot · Katso lisää »
Lepidosauria
Lepidosauria on nykyisten matelijoiden menestynein ylälahko, johon kuuluvat liskot, tuatarat ja käärmeet.
Uusi!!: Matelijat ja Lepidosauria · Katso lisää »
Lepidosauromorpha
Lepidosauromorpha on diapsidien kladi, joka käsittää kaikki diapsidit, jotka ovat läheisempää sukua suomumatelijoille kuin arkosaureille (joka käsittää nykyiset krokotiilieläimet ja linnut).
Uusi!!: Matelijat ja Lepidosauromorpha · Katso lisää »
Liemikilpikonna
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1,5 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji.
Uusi!!: Matelijat ja Liemikilpikonna · Katso lisää »
Liitukauden joukkosukupuutto
kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Matelijat ja Liitukauden joukkosukupuutto · Katso lisää »
Linnunlantioiset
Linnunlantioiset (Ornithischia) oli sukupuuttoon kuollut toinen kahdesta dinosauruskladista, jonka edustajat olivat pääasiassa kasvinsyöjiä ja joilla oli lintujen lantiota muistuttava lantio.
Uusi!!: Matelijat ja Linnunlantioiset · Katso lisää »
Linnut
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn.
Uusi!!: Matelijat ja Linnut · Katso lisää »
Liskonlantioiset
Liskonlantioiset (Saurischia) on toinen dinosaurusten kahdesta pääryhmästä, toinen on linnunlantioiset (Ornithischia).
Uusi!!: Matelijat ja Liskonlantioiset · Katso lisää »
Liskot
Liskot (Lacertilia) on alalahko suomumatelijoiden (Squamata) lahkossa.
Uusi!!: Matelijat ja Liskot · Katso lisää »
Luettelo matelijoista
Matelijoita on noin 9 500 lajia.
Uusi!!: Matelijat ja Luettelo matelijoista · Katso lisää »
Luokka (biologia)
Luokka on tieteellisen luokittelun taso, joka on suurempi kuin lahko, mutta pienempi kuin kaari (kasvitieteessä) tai pääjakso (eläintieteessä).
Uusi!!: Matelijat ja Luokka (biologia) · Katso lisää »
Maniraptora
Petokädet (Maniraptora) on teropodien ryhmä joka sisältää kaikki dinosaurukset jotka olivat läheisempää sukua linnuille kuin strutsisaurit (Ornithomimosauria).
Uusi!!: Matelijat ja Maniraptora · Katso lisää »
Matoliskot
Matoliskot (Amphisbaenia) on suomumatelijoihin kuuluva alalahko.
Uusi!!: Matelijat ja Matoliskot · Katso lisää »
Muna
Kaavakuva linnunmunasta. 1. kuori, 2–3. ulompi ja sisempi kuorikalvo, 4. ja 13. valkuaissiteet, 5. juokseva valkuaisaine, 6. sakea valkuaisaine, 7. keltuaiskalvo, 8. alkukeltuainen, 9. alkio, 10. tumma keltuainen, 11. vaalea keltuainen, 12. keltuaiskuori, 14. ilmatila, 15. kutikula Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella.
Uusi!!: Matelijat ja Muna · Katso lisää »
Munanjohdin
Munanjohdin Munanjohdin eli munatorvi on nisäkkäillä osa naaraan sukupuolielimistöä.
Uusi!!: Matelijat ja Munanjohdin · Katso lisää »
Munasolu
Ihmisen munasolua ympäröi valkoisena näkyvä zona pellucida ja sitä ulompana follikulaarisoluista muodostuva korona radiata. Ihmisen munasolun rakenne, jossa suurimpana erottuvat tuma ja mitokondriot. Munasolu on naaraan sukusolu.
Uusi!!: Matelijat ja Munasolu · Katso lisää »
Näköaisti
Näköaisti on aisti, jonka avulla eliö saa informaatiota ympäröivästä maailmasta aistinelimeensä eli silmäänsä saapuvan valon perusteella.
Uusi!!: Matelijat ja Näköaisti · Katso lisää »
Niilinkrokotiili
Niilinkrokotiili (Crocodylus niloticus) on yksi Afrikassa elävästä kolmesta krokotiilista ja toiseksi suurin krokotiililaji.
Uusi!!: Matelijat ja Niilinkrokotiili · Katso lisää »
Nikama
Nikama selkäpuolelta katsottuna. 1. okahaarake, 2. nivelhaarake, 3. nikamasolmu, 4. poikkihaarake, 5. nikamakaari ja selkäydinkanava. Nikama (vertebra) on epäsäännöllisen muotoinen moniulokkeinen luu, joista selkäranka muodostuu.
Uusi!!: Matelijat ja Nikama · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Matelijat ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Ohimo
Ohimon sijainti pään sivussa. Ohimo on pään osa, joka sijaitsee silmien takana.
Uusi!!: Matelijat ja Ohimo · Katso lisää »
Oviraptorit
Oviraptorit eli oviraptorisaurit oli höyhenpeitteisten petokätisten dinosaurusten (Maniraptora) ryhmä joka eli liitukaudella nykyisen Aasian ja Pohjois-Amerikan alueella.
Uusi!!: Matelijat ja Oviraptorit · Katso lisää »
Parafyleettinen ryhmä
Selkärankaisten yksinkertainen kladogrammi. Matelijat (sininen) on '''parafyleettinen''' ryhmä, sillä sen ulkopuolelle on rajattu linnut (Aves). Sauropsidit (Sauropsida, keltainen) sen sijaan on '''monofyleettinen''' ryhmä eli kladi, joka sisältää sauropsidien kantamuodon ja kaikki sen jälkeläiset, niin matelijat kuin linnut. Tasalämpöiset eläimet (linnut ja nisäkkäät, punainen) on '''polyfyleettinen''' ryhmä. Parafyleettinen ryhmä on kladistiikassa karsittu monofyleettinen eliöiden ryhmä (kladi), joka sisältää lajien yhteisen kantamuodon, mutta sulkee pois tiettyjä monofyleettisiä ryhmiä – yleensä yhden tai kaksi.
Uusi!!: Matelijat ja Parafyleettinen ryhmä · Katso lisää »
Parareptilia
Parareptiilit (Parareptilia, ”lähes matelijat”) on matelijoiden alaluokka tai kladi, jota voidaan käyttää perinteisesti anapsideinä pidettyjen matelijoiden tilalla – matelijoiden primitiivisimmän ryhmän, niihin joiden kallossa ei ole aukkoja silmien takana.
Uusi!!: Matelijat ja Parareptilia · Katso lisää »
Partenogeneesi
Partenogeneesillä eli neitseellisellä syntymisellä tarkoitetaan alkion syntymistä naaraspuolisesta sukusolusta ilman koiraspuolisen sukupuolisolun vaikutusta.
Uusi!!: Matelijat ja Partenogeneesi · Katso lisää »
Pennsylvania-kausi
Pennsylvania-kausi on kivihiilikauden ajanjakso noin 318-299 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Matelijat ja Pennsylvania-kausi · Katso lisää »
Pseudotrapelus sinaitus
Pseudotrapelus sinaitus on agamien heimoon kuuluva liskolaji.
Uusi!!: Matelijat ja Pseudotrapelus sinaitus · Katso lisää »
Rantakäärme
Rantakäärme eli vanhalta nimeltään tarhakäärme (Natrix natrix) on tarhakäärmeiden (Colubridae) heimoon kuuluva käärmelaji.
Uusi!!: Matelijat ja Rantakäärme · Katso lisää »
Reptilia (kappale)
Reptilia on yhdysvaltalaisen rockyhtye The Strokesin kappale, joka julkaistiin toisena singlenä yhtyeen toiselta albumilta Room on Fire 9.
Uusi!!: Matelijat ja Reptilia (kappale) · Katso lisää »
Reptiliomorpha
Reptiliomorpha on tetrapodien kladi, johon luetaan vesikalvolliset (matelijat, linnut ja nisäkkäät) ja kaikki matelijamaiset sammakkoeläimet, jotka ovat läheisempää sukua vesikalvollisille kuin nykyisille sammakkoeläimille tai panssarisammakoille (Batrachomorpha).
Uusi!!: Matelijat ja Reptiliomorpha · Katso lisää »
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.
Uusi!!: Matelijat ja Sammakkoeläimet · Katso lisää »
Sauria
Sauria on matelijoiden kladi joka sisältää kaikki nykyiset diapsidit sekä niiden yhteisen esi-isän ja kaikki sen hävinneet jälkeläiset.
Uusi!!: Matelijat ja Sauria · Katso lisää »
Sauropodomorpha
Sauropodomorpha eli sauropodomorfit on sukupuuttoon kuollut dinosaurusten alalahko tai kladi.
Uusi!!: Matelijat ja Sauropodomorpha · Katso lisää »
Sauropterygia
Sauropterygia on muinainen vesimatelijaryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi joutsenliskot eli plesiosaurukset sekä plesiosaurusten edeltäjät plakodontit ja notosaurit.
Uusi!!: Matelijat ja Sauropterygia · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Matelijat ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Matelijat ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Siittiö
Siittiö tunkeutumassa munasolun sisään. Siittiö (spermium) on mikroskooppisen pieni, kypsä koiraan sukusolu, joka vie koiraan geneettisen informaation naaraan munasoluun.
Uusi!!: Matelijat ja Siittiö · Katso lisää »
Silmä
Ihmisen silmä lähikuvassa. Silmä on aistinelin, joka vastaanottaa näköaistin tarvitseman informaation valosäteilynä ja lähettää sen aivoihin näköhermon kautta.
Uusi!!: Matelijat ja Silmä · Katso lisää »
Siroleuat
Siroleuat (Compsognathidae) on sukupuuttoon kuollut petodinosaurusten heimo.
Uusi!!: Matelijat ja Siroleuat · Katso lisää »
Sisilisko
Sisilisko (Zootoca vivipara, aiemmin Lacerta vivipara) on Euraasiassa tavattava maailman pohjoisin matelijalaji.
Uusi!!: Matelijat ja Sisilisko · Katso lisää »
Sokkokäärmeet
Sokkokäärmeet (Scolecophidia) on toinen käärmeiden kahdesta osalahkosta, toinen on Alethinophidia.
Uusi!!: Matelijat ja Sokkokäärmeet · Katso lisää »
Strutsisaurit
''Concavenator'' jahtaa ''Pelecanimimusta''. ''Deinocheirus'' Strutsisaurit eli strutsiliskot (Ornithomimosauria) on ruumiinrakenteeltaan strutsia muistuttaneiden teropodien osalahko.
Uusi!!: Matelijat ja Strutsisaurit · Katso lisää »
Suistokrokotiili
Suistokrokotiili (Crocodylus porosus) on Kaakkois-Aasiassa ja Australian pohjoisosissa elävä suurikokoinen matelija.
Uusi!!: Matelijat ja Suistokrokotiili · Katso lisää »
Sukupuoli
Mies (uros) ja nainen (naaras). Sukupuoli on suvullisesti lisääntyvillä lajeilla ilmenevä biologinen ominaisuus, jonka perusteella yksilöt jakautuvat joko naaraisiin eli munasoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittyvä) tai koiraisiin eli siittiösoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittävä).
Uusi!!: Matelijat ja Sukupuoli · Katso lisää »
Suomen luonnonsuojelulaki
Suomen luonnonsuojelulaki on Suomen luonnonsuojelulainsäädännön päälaki, jolla on liittymäkohtia moniin muihin luonnonsuojeluun liittyviin lakeihin tai direktiiveihin.
Uusi!!: Matelijat ja Suomen luonnonsuojelulaki · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Matelijat ja Suomi · Katso lisää »
Suomu
Särjen suomuja. Suomu on verinahan luutuma, joka yhdessä orvaskeden kanssa muodostaa kalojen sekä matelijoiden ihon.
Uusi!!: Matelijat ja Suomu · Katso lisää »
Suomumatelijat
Suomumatelijat (Squamata) on matelijoihin kuuluva lahko.
Uusi!!: Matelijat ja Suomumatelijat · Katso lisää »
Synapsidit
Synapsidit (Synapsida) ovat maaselkärankaisia, joihin kuuluvat nykyiset nisäkkäät ja niiden sukupuuttoon kuolleet sukulaiset.
Uusi!!: Matelijat ja Synapsidit · Katso lisää »
Tärykalvo
Tärykalvo (membrana tympanica) on korvassa sijaitseva noin senttimetrin halkaisijaltaan oleva ohut kalvo, joka on kiinnittynyt korvakäytävän reunoihin ja vasaran varteen.
Uusi!!: Matelijat ja Tärykalvo · Katso lisää »
Terapsidit
Terapsidit (Therapsida) on selkärankaisten eläinten kladi, joka käsittää nisäkkäät ja niiden lähimmät sukupuuttoon kuolleet sukulaiskladit.
Uusi!!: Matelijat ja Terapsidit · Katso lisää »
Teropodit
Giganotosauruksen'' rekonstruoitu luuranko, toiseksi suurin teropodi. Theropoda (kreik. "petojalka") eli teropodit on dinosaurusten alalahko, jonka lajeja yhdistää kolmivarpaiset raajat, ontot luut ja suuret silmäkuopat.
Uusi!!: Matelijat ja Teropodit · Katso lisää »
Tetrapoda
Tetrapoda ('nelijalkaiset', 'neljä jalkaa') eli tetrapodit on selkärankaisten yläluokka, johon kuuluvat kaikki maalla elävät sekä neljällä raajalla kulkevat selkärankaiset.
Uusi!!: Matelijat ja Tetrapoda · Katso lisää »
Therizinosauria
Terizinosaurit (Therizinosauria) on sukupuuttoon kuollut petokätisten teropodidinosaurusten osalahko, joka eli varhaisliitukaudelta myöhäisliitukaudelle (noin 130 ja 65 miljoonaa vuotta sitten, barrême-vaiheelta maastricht-vaiheelle), nykyisen Mongolian, Kiinan ja läntisen Pohjois-Amerikan alueella.
Uusi!!: Matelijat ja Therizinosauria · Katso lisää »
Toukka
Perhosiin kuuluvan riikinkukkokehrääjän toukka. Toukka on esimerkiksi hyönteisten ja sammakkoeläinten toinen kehitysvaihe munan jälkeen.
Uusi!!: Matelijat ja Toukka · Katso lisää »
Trooppinen sademetsä
Amazonin sademetsää. Trooppinen sademetsä on ainavihanta ja tiheä sademetsä tropiikissa, jossa sataa vähintään 1 500 millimetriä vuodessa.
Uusi!!: Matelijat ja Trooppinen sademetsä · Katso lisää »
Tuatara
Tuatara (Sphenodon punctatus) on endeeminen matelijalaji Uudesta-Seelannista ja sitä pidetään elävänä fossiilina.
Uusi!!: Matelijat ja Tuatara · Katso lisää »
Tukiranka
Tukiranka on eliön ruumista sisä- tai ulkopuolisesti tukeva elimistön osa.
Uusi!!: Matelijat ja Tukiranka · Katso lisää »
Tyrannosaurit
Tyrannosaurit (Tyrannosauroidea) on petodinosaurusten yläheimo.
Uusi!!: Matelijat ja Tyrannosaurit · Katso lisää »
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.
Uusi!!: Matelijat ja Uusi-Seelanti · Katso lisää »
Vaihtolämpöisyys
Vaihtolämpöinen on eliö, jonka lämpötila muuttuu ympäristön mukaan.
Uusi!!: Matelijat ja Vaihtolämpöisyys · Katso lisää »
Vaskitsa
Vaskitsa (Anguis fragilis) on raajaton liskolaji, josta on käytetty myös kansanomaisia nimiä vaskikäärme ja kuparikäärme.
Uusi!!: Matelijat ja Vaskitsa · Katso lisää »
Vesikalvolliset
Vesikalvolliset (Amniota) eli amniootit ovat nelijalkaisten selkärankaisten eläimien ryhmä, johon kuuluvat nisäkkäät, matelijat ja linnut.
Uusi!!: Matelijat ja Vesikalvolliset · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Matelija, Matelijoiden luokitus, Reptilia, Sauropsida, Sauropsidit.
