Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Šamanismi, Öljyntuotanto, Enetsit, Hantit, Juratsit, Kalastus, Kamassin kieli, Kamassit, Luontaiselinkeino, Matorit, Metsästys, Nenetsit, Nganasanit, Poronhoito, Samojedikielet, Selkupit, Siperia, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaiset, Ural (vuoristo), Uralilaiset kansat, Uralilaiset kielet, Vainajien palvonta, Virolaiset.
Šamanismi
Altailainen naisšamaani ja rumpu. S. I. Borisovin valokuva venäläisessä postikortissa 1910-luvulta. Šamaani Ötsir-böö Mongoliassa vuonna 1909. Kuva: Sakari Pälsi.Šamanismi (rinnakkainen muoto samanismi) tarkoittaa hengellistä kulttuuria, jossa šamaanilla on keskeinen osa.
Uusi!!: Samojedit ja Šamanismi · Katso lisää »
Öljyntuotanto
Pohjanmerellä. Öljyntuotanto tarkoittaa tapoja ottaa maaperän maaöljy ihmiskunnan jalostettavaksi ja kulutukseen.
Uusi!!: Samojedit ja Öljyntuotanto · Katso lisää »
Enetsit
Enetsit (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedit) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa enetsin kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: Samojedit ja Enetsit · Katso lisää »
Hantit
Hantit (aikaisemmin ostjakit, hantiksi hanti tai hanti jah ’hantikansa’) ovat suomalais-ugrilainen kansa.
Uusi!!: Samojedit ja Hantit · Katso lisää »
Juratsit
Juratsit olivat samojedeihin kuulunut kansa, joka asui Siperiassa alisen Jenisei-joen länsipuolella olevalla tundra-alueella.
Uusi!!: Samojedit ja Juratsit · Katso lisää »
Kalastus
Kalastajia Bangladeshissa. Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Kanadan Sept-Îlesissä noin vuonna 1900. Kalastus on elinkeinoista vanhimpia.
Uusi!!: Samojedit ja Kalastus · Katso lisää »
Kamassin kieli
Kamassi on sammunut uralilainen kieli.
Uusi!!: Samojedit ja Kamassin kieli · Katso lisää »
Kamassit
Kamassit olivat samojedeihin kuulunut kansa, joka asui Siperiassa Kan- ja Mana-jokien vesistöalueilla sekä itäisessä Sajan-vuoristossa.
Uusi!!: Samojedit ja Kamassit · Katso lisää »
Luontaiselinkeino
Saamelaista poronhoitoa 1900-luvun alusta kuvaava maalaus Luontaiselinkeino on elinkeinon harjoittamista, joka perustuu luonnonvarojen taloudelliselle hyödyntämiselle.
Uusi!!: Samojedit ja Luontaiselinkeino · Katso lisää »
Matorit
Matorit olivat samojedeihin kuulunut kansa, joka asui Siperiassa itäisten Sajanvuorten pohjoisilla rinteillä, lähellä Mongolian rajaa.
Uusi!!: Samojedit ja Matorit · Katso lisää »
Metsästys
Kalliopiirros metsästämisestä Algeriassa. Villisian metsästystä 1300-luvulla. Metsästys on vapaana elävien riistaeläinten pyydystämistä.
Uusi!!: Samojedit ja Metsästys · Katso lisää »
Nenetsit
Nenetsit (nenəj nnəče;, nentsy) eli jurakit ovat samojedikansa, joka asuu Arkangelin ja Jeniseijoen välisellä alueella Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiaan kuuluvilla Jamalin ja Taimyrin niemimailla sekä Komin tasavallassa.
Uusi!!: Samojedit ja Nenetsit · Katso lisää »
Nganasanit
Nganasanit (aikaisempia nimityksiä tavgit, tavgisamojedit; nganasaniksi ńaa) ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuva, uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluvaa nganasanin kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: Samojedit ja Nganasanit · Katso lisää »
Poronhoito
Poronhoito on perinteinen arktisten kansojen elinkeino.
Uusi!!: Samojedit ja Poronhoito · Katso lisää »
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Uusi!!: Samojedit ja Samojedikielet · Katso lisää »
Selkupit
Selkupit eli ostjakkisamojedit on Venäjällä Siperiassa asuva samojedien ja Obin altaan aiemman väestön sulautumakansa.
Uusi!!: Samojedit ja Selkupit · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Samojedit ja Siperia · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Samojedit ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Samojedit ja Suomalaiset · Katso lisää »
Ural (vuoristo)
Ural eli Uralvuoret tai Uralvuoristo tai Uralin vuoristo on noin 2 500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen vuoristo Venäjällä ja Kazakstanissa.
Uusi!!: Samojedit ja Ural (vuoristo) · Katso lisää »
Uralilaiset kansat
Uralilaisten kansojen asuinalueet Nenetsilapsi Uralilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat uralilaisia kieliä.
Uusi!!: Samojedit ja Uralilaiset kansat · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Samojedit ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Vainajien palvonta
Vainajainpalvonta eli manismi (vainajahenget) tarkoittaa vainajille määrätavoin, esimerkiksi uhraamalla osoitettua uskonnollista kunnioitusta, joka perustuu käsitykseen vainajan kyvystä vaikuttaa jälkeen jääneiden elämään.
Uusi!!: Samojedit ja Vainajien palvonta · Katso lisää »
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Samojedit ja Virolaiset · Katso lisää »
