Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
35 suhteet: Enetsin kieli, Fennougristiikka, Hanti-Mansia, Hantin kieli, Itämerensuomalaiset kielet, Jamalin Nenetsia, Jenisei, Juratsi, Kai Donner, Kamassin kieli, Kantasamojedi, Ketin kieli, Kuolan niemimaa, Kuollut kieli, Mansin kieli, Marin kieli, Matorin kieli, Matthias Alexander Castrén, Mordvalaiset kielet, Nenetsi, Nenetsia, Nganasanin kieli, Ob, Permiläiset kielet, Saamelaiskielet, Sajan, Sanasto, Selkupin kieli, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaisten alkuperä, Taimyrin niemimaa, Ugrilaiset kielet, Unkarin kieli, Uralilaiset kielet, Venäjä.
Enetsin kieli
Enetsin kieli (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien enetsien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Enetsin kieli · Katso lisää »
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Uusi!!: Samojedikielet ja Fennougristiikka · Katso lisää »
Hanti-Mansia
Hanti-Mansia eli Hantien ja mansien autonominen piirikunta on yksi Venäjän federaation 83 federaatiosubjektista.
Uusi!!: Samojedikielet ja Hanti-Mansia · Katso lisää »
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Hantin kieli · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Samojedikielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Jamalin Nenetsia
Jamalin Nenetsia eli Jamalin nenetsien autonominen piirikunta tai Jamalin Nenetsi on runsaan 520 000 asukkaan hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa.
Uusi!!: Samojedikielet ja Jamalin Nenetsia · Katso lisää »
Jenisei
Jenisei (tuvaksi Ulug-Khem) on suurjoki Siperiassa Venäjällä ja Mongoliassa.
Uusi!!: Samojedikielet ja Jenisei · Katso lisää »
Juratsi
Juratsi on uralilainen kieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Juratsi · Katso lisää »
Kai Donner
Karl Reinhold (Kai) Donner (1. huhtikuuta 1888 Helsinki – 12. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen suomalais-ugrilaisiin kieliin erikoistunut kielitieteilijä ja antropologi sekä itsenäisyys- ja oikeistoaktivisti.
Uusi!!: Samojedikielet ja Kai Donner · Katso lisää »
Kamassin kieli
Kamassi on sammunut uralilainen kieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Kamassin kieli · Katso lisää »
Kantasamojedi
Kantasamojedi on samojedikieliin kuuluvien nenetsin, enetsin, nganasanin ja selkupin sekä hävinneiden kamassin ja matorin mallinnettu kantakieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Kantasamojedi · Katso lisää »
Ketin kieli
Ketin kieli eli ketti (aikaisempi nimitys jeniseinostjakki; ketiksi остыганна ка’, ostyganna ka’) on Venäjällä Siperiassa asuvien kettien puhuma jeniseiläinen kieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Ketin kieli · Katso lisää »
Kuolan niemimaa
Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Samojedikielet ja Kuolan niemimaa · Katso lisää »
Kuollut kieli
Kuollut kieli tai sammunut kieli on kieli, jota kukaan ei enää puhu äidinkielenään.
Uusi!!: Samojedikielet ja Kuollut kieli · Katso lisää »
Mansin kieli
Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Mansin kieli · Katso lisää »
Marin kieli
Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Marin kieli · Katso lisää »
Matorin kieli
Matori (motori) on kuollut uralilainen kieli, joka kuului samojedikielten eteläsamojedilaiseen ryhmään.
Uusi!!: Samojedikielet ja Matorin kieli · Katso lisää »
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Uusi!!: Samojedikielet ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Uusi!!: Samojedikielet ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »
Nenetsi
Nenetsi (jurakki, jurakkisamojedi) on uralilainen kieli, jota puhuvat nenetsit.
Uusi!!: Samojedikielet ja Nenetsi · Katso lisää »
Nenetsia
Nenetsia eli Nenetsien autonominen piirikunta on Venäjän federaation autonominen piirikunta Pohjoisen jäämeren rannalla Koillis-Euroopassa.
Uusi!!: Samojedikielet ja Nenetsia · Katso lisää »
Nganasanin kieli
Nganasanin kieli (aikaisempi nimitys tavgi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien nganasanien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Nganasanin kieli · Katso lisää »
Ob
Ob (hantiksi Aas, Jag, Kolta tai Jema, nenetsiksi Kolta tai Kuay, tataariksi Omar tai Umar) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja läntisin Siperian suurista joista.
Uusi!!: Samojedikielet ja Ob · Katso lisää »
Permiläiset kielet
Permiläiset kielet on yksi uralilaisten kielten nykyisen tutkimuksen määrittelemistä seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Uusi!!: Samojedikielet ja Permiläiset kielet · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Samojedikielet ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Sajan
Sajan on vuoristoalue eteläisessä Siperiassa Mongolian rajan tuntumassa.
Uusi!!: Samojedikielet ja Sajan · Katso lisää »
Sanasto
Sanasto on kielen koko sanavarasto tai tietyn aihepiirin termistö.
Uusi!!: Samojedikielet ja Sanasto · Katso lisää »
Selkupin kieli
Selkupin kieli eli selkuppi (aikaisempi nimitys ostjakkisamojedi) on Venäjällä Ob- ja Jeniseijokien välisellä alueella asuvien selkuppien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Selkupin kieli · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Samojedikielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalaisten alkuperä
Suomalaisten alkuperä on muiden länsiuralilaisten ja itämerensuomalaisten kansojen tavoin Volga-, Oka- ja Kama-jokien välillä nykyisen Venäjän alueella.
Uusi!!: Samojedikielet ja Suomalaisten alkuperä · Katso lisää »
Taimyrin niemimaa
Taimyrin niemimaa kuvan vasemmalla puolella (''Tajmyrhalvön'') Taimyrin niemimaa on Jäämereen työntyvä niemimaa Siperiassa Euraasian mantereen pohjoisimmassa osassa, Karanmereen aukeavan Jeniseinlahden ja Laptevinmereen aukeavan Hatanganlahden välissä, Severnaja Zemljan saariston eteläpuolella.
Uusi!!: Samojedikielet ja Taimyrin niemimaa · Katso lisää »
Ugrilaiset kielet
Ugrilaiset kielet ovat toinen uralilaisten kielten perinteisesti oletetun mutta nyttemmin historiallisena kieliryhmänä kyseenalaistetun suomalais-ugrilaisten kielten alaryhmän kahdesta kieliryhmästä - toinen kieliryhmä suomalais-ugrilaisten kielten sisällä ovat suomalais-permiläiset kielet.
Uusi!!: Samojedikielet ja Ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli.
Uusi!!: Samojedikielet ja Unkarin kieli · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Samojedikielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Samojedikielet ja Venäjä · Katso lisää »
