Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
19 suhteet: Abbasidit, Arabit, Bašar al-Assad, Beduiinit, Damaskos, Fatimidit, Hama, Haman maakunta, Ismailiitit, Karmaatit, Mamelukit, Mongolivaltakunta, Orontes, Osmanien valtakunta, Ristiretket, Sancak, Syyria, Syyrian sisällissota, Tšerkessit.
Abbasidit
Abbasidien kalifaatti suurimmillaan 700-luvulla. Tummennettuja alueita abbasidit eivät koskaan saaneet haltuunsa. Abbasidien dynastia oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, umaijadien dynastian jälkeen toiselle suurelle islamilaisen maailman sunnidynastialle.
Uusi!!: Salamiyya ja Abbasidit · Katso lisää »
Arabit
Arabit ovat suuri seemiläinen etninen ryhmä.
Uusi!!: Salamiyya ja Arabit · Katso lisää »
Bašar al-Assad
Bašar al-Assad (s. 11. syyskuuta 1965 Damaskos) on Syyrian arabitasavallan presidentti ja Syyrian Baath-puolueen sihteeri.
Uusi!!: Salamiyya ja Bašar al-Assad · Katso lisää »
Beduiinit
Syyrialaisia beduiineja vuonna 1893. Egyptiläisiä beduiineja leipomassa leipää. Beduiinit (arabian sanasta بدوي, badawī, ’aavikon asukas’) ovat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan arabiankielisiä paimentolaisia, jotka tosin ovat nykyaikana asettuneet enimmäkseen aloilleen.
Uusi!!: Salamiyya ja Beduiinit · Katso lisää »
Damaskos
Damaskos (usein lyhennettynä دمشق, Dimašq, puhekielessä الشام, aš-Šām) on Syyrian pääkaupunki.
Uusi!!: Salamiyya ja Damaskos · Katso lisää »
Fatimidit
Fatimidit tai fatimidien kalifaatti (arab. لدولة الفاطمية) oli šiiamuslimien dynastia, joka hallitsi suurta osaa Pohjois-Afrikasta vuodesta 910 vuoteen 1171.
Uusi!!: Salamiyya ja Fatimidit · Katso lisää »
Hama
Hama on Syyrian viidenneksi suurin kaupunki.
Uusi!!: Salamiyya ja Hama · Katso lisää »
Haman maakunta
Haman maakunnan jako viiteen piirikuntaan. Hama on yksi Syyrian neljästätoista maakunnasta.
Uusi!!: Salamiyya ja Haman maakunta · Katso lisää »
Ismailiitit
Ismailiitit eli ismaililaiset tai seitsemänšiialaiset on šiiamuslimien toiseksi suurin ryhmä – suurin on etenkin Iranissa vaikuttava kaksitoistašiialaisuus.
Uusi!!: Salamiyya ja Ismailiitit · Katso lisää »
Karmaatit
Karmaattien valtakunta. Karmaatit olivat ismailiittien lahko, joka vaikutti 800-luvulta 1000-luvulle etenkin Irakissa ja Jemenissä.
Uusi!!: Salamiyya ja Karmaatit · Katso lisää »
Mamelukit
Mamelukki Alepposta, nykyisen Syyrian alueelta. Mamelukit (’omistettu’, مماليك, mamālīk, ’omistetut’) olivat muslimikalifien, seldžukkien ja aijubidien keskiajalla käyttämiä sotilasorjia, joista tuli ajan myötä voimakas sotilaskasti.
Uusi!!: Salamiyya ja Mamelukit · Katso lisää »
Mongolivaltakunta
300x300px Mongolivaltakunta eli mongolien imperiumi (mongoliaksi ᠶᠡᠬᠡ ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ ᠤᠯᠤᠰ yeke Mongγol ulus (kirjaimellisesti 'suurten mongolien valtio' tai 'suuri mongolivaltio') tai turkiksi kür uluγ ulus (kirjaimellisesti 'koko suuri valtio') oli Tšingis-kaanin seuraajineen 1200-luvun valloitussodilla luoma suuri imperiumi. Suurimmillaan mongolit hallitsivat yli 32 miljoonan neliökilometrin aluetta Aasiassa ja Euroopassa ja valtakunnan alaisuudessa oli arviolta lähes puolet maapallon väestöstä. Täten se oli pinta-alaltaan historian suurin yhtenäinen valtio, vain merten halkoman brittiläisen imperiumin ollessa sitä suurempi. Yhtenäisistä valtioista se on myös ainoa, jolla on ollut merenrantaa kolmella suurimmalla valtamerellä. Mongolivaltakunta oli olemassa vajaat sata vuotta. Valtakunnan pohjoinen raja on ollut nähtävästi aina Jäämerelle asti ulottuva. Mongolien valloitusretkien taustalla voidaan nähdä itse itseään ruokkiva prosessi. Kun alueen heimot oli yhdistetty ja luotu voimakas sotakoneisto, se piti sisäisen yhtenäisyyden takia suunnata ulospäin. Alkuaan kyse oli enemmänkin ryöstämisestä, joka menestyksen myötä muuttui vähitellen valloittamiseksi. Alistetut kansat liitettiin mongoliarmeijaan, jonka johtavan kerroksen muodostivat mongolit ja armeijan kasvaminen kiihdytti edelleen valloituksia. Lopulta Tšingis-kaani antoi jälkipolville määräyksen, jonka mukaan kaikki maailman kansat on alistettava mongolien vallan alle. Mongolivaltakunta oli äärimmäisen tuhoisa: sen arvioidaan aiheuttaneen kolmenkymmenen miljoonan ihmisen kuoleman ja esimerkiksi Kiinan väestömäärä puolittui. Toisaalta mongolien tuoman tasapainotilan myötä kauppasuhteet ja kulttuurivaihto Kaukoidän, Keski-Aasian ja lännen välillä virkosivat: jo taantunut silkkitie piristyi hetkeksi uudelleen. Aikakaudesta onkin käytetty nimitystä Pax Mongolica, rinnastuksena Rooman luomaan rauhantilaan, Pax Romanaan. 400x400px Mongolivaltakunta noin vuonna 1207.
Uusi!!: Salamiyya ja Mongolivaltakunta · Katso lisää »
Orontes
Orontes on Välimeren koilliskulmaan laskeva noin 570 kilometrin pituinen joki. Se alkaa Antilibanonin vuorilta Libanonista, kulkee Syyrian länsiosien kautta etelästä pohjoiseen rannikon suuntaisena ja laskee Välimereen Turkin alueella lähellä Antakyaa (antiikin Antiokiaa).
Uusi!!: Salamiyya ja Orontes · Katso lisää »
Osmanien valtakunta
Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.
Uusi!!: Salamiyya ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »
Ristiretket
Ristiretket (lat. expeditio cruciata) olivat paavin hyväksymiä, uskonnon avulla perusteltuja sotaretkiä, joita tehtiin keskiajalla.
Uusi!!: Salamiyya ja Ristiretket · Katso lisää »
Sancak
Temesvarin eyalet ja sitä ympäröivät eri eyaleteihin kuuluvat sancakit. Sancak (lausutaan) oli Osmanien valtakunnassa hallintopiiriä tarkoittava termi.
Uusi!!: Salamiyya ja Sancak · Katso lisää »
Syyria
Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio.
Uusi!!: Salamiyya ja Syyria · Katso lisää »
Syyrian sisällissota
Damaskoksen esikaupungissa Doumassa 8. huhtikuuta 2011. Syyrian kriisissä kuolleiden määrät viikoittain 20. maaliskuuta 2011 alkaen. Tuhottuja tankkeja ja raunioitunut moskeija Azazissa käydyn taistelun jäljiltä. Sairaala Aleppossa. Jabhat Fateh al-ShamVuoden 2015 lokakuussa hallitus valvoi suurinta osaa tiheimmin asutusta alueesta. Syyrian sisällissota on Syyriassa käynnissä oleva aseellinen yhteenotto, jonka pääkuviona oli alun alkaen hallitus vastaan kapinalliset.
Uusi!!: Salamiyya ja Syyrian sisällissota · Katso lisää »
Tšerkessit
Tšerkessit ovat Venäjällä etupäässä Karatšai-Tšerkessiassa asuva luoteiskaukasialaista kabardin kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: Salamiyya ja Tšerkessit · Katso lisää »
