Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
11 suhteet: Auvergne-Rhône-Alpes, Honoré d’Urfé, Loire (departementti), Montbrison, Ranska, Ranskan aluehallinto, Ranskan arrondissementit, Ranskan departementit, Renessanssi, Sfinksi, Valtio.
Auvergne-Rhône-Alpes
Auvergne-Rhône-Alpes on yksi Ranskan 18 alueesta, jotka muodostettiin vuoden 2016 alussa.
Uusi!!: Saint-Étienne-le-Molard ja Auvergne-Rhône-Alpes · Katso lisää »
Honoré d’Urfé
Honoré d'Urfé Honoré d'Urfé (s. 11. helmikuuta 1567, Marseille, Ranska – 1. kesäkuuta 1625, Villefranche-sur-Mer, Ranska) oli ranskalainen barokkityyliä edustava kirjailija.
Uusi!!: Saint-Étienne-le-Molard ja Honoré d’Urfé · Katso lisää »
Loire (departementti)
Loire on Loirejoen mukaan nimetty Ranskan departementti numero 42.
Uusi!!: Saint-Étienne-le-Molard ja Loire (departementti) · Katso lisää »
Montbrison
Montbrison kunta Loiren departementissa Keski-Ranskassa.
Uusi!!: Saint-Étienne-le-Molard ja Montbrison · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Saint-Étienne-le-Molard ja Ranska · Katso lisää »
Ranskan aluehallinto
Suuralueet ovat Ranskan aluehallinnon korkein taso.
Uusi!!: Saint-Étienne-le-Molard ja Ranskan aluehallinto · Katso lisää »
Ranskan arrondissementit
Arrondissementti on Ranskan aluehallintojärjestelmässä departementin osa.
Uusi!!: Saint-Étienne-le-Molard ja Ranskan arrondissementit · Katso lisää »
Ranskan departementit
Kartta Ranskan departementeista ja niiden pääkaupungeista. Departementti on aluehallinnon yksikkö Ranskassa.
Uusi!!: Saint-Étienne-le-Molard ja Ranskan departementit · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Saint-Étienne-le-Molard ja Renessanssi · Katso lisää »
Sfinksi
Naiskasvoinen sfinksi Belvederen puutarhassa Wienissä. Sfinksi (’kuristaja’) on taiteessa ja mytologiassa kuvattu ihmispäinen symbolieläin, jolla oli leijonan ruumis ja joskus myös siivet.
Uusi!!: Saint-Étienne-le-Molard ja Sfinksi · Katso lisää »
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
