Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
92 suhteet: Aallonpituus, Aika, Akku, Alessandro Volta, Alkeisvaraus, Ampèren laki, Ampeeri, Ampeerimittari, Atomi, Coulombin laki, Elektrolyytti, Elektroni, Elektroniaukko, Energia, Eriste, Faradayn induktiolaki, Galvaaninen kenno, Generaattori, Hehkulamppu, Ilmiö, Induktanssi, Ioni, Ionivirta, Jarrutussäteily, Jännite, Johdannaissuure, Joule, Kaasu, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kemia, Kiinteä olomuoto, Kloridi, Kompassi, Lämpö, Lämpöliike, Lämpösähköinen ilmiö, Lämpötila, Liesi, Liike-energia, Magneetti, Magneettikenttä, Magneettivuon tiheys, Magnetismi, Mekaniikka, Metalli, Metri, Molekyyli, Muuntaja, Natrium, Neste, ..., Newton, Ohmi, Ohmin laki, Oskilloskooppi, Paristo, Perussuure, Pihtivirtamittari, Protoni, Puolijohde, Resistanssi, Ruokasuola, Sähkö, Sähköisku, Sähköisten suureiden analogiat, Sähköjohde, Sähköjohto, Sähkökenttä, Sähkölämmitys, Sähkömagneettinen induktio, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömoottori, Sähkövaraus, Säteily, Siniaalto, Spektri, Suure, Tasavirta, Termopari, Tyhjiö, Vaellusnopeus, Vaihtovirta, Valo, Valokenno, Vastus, Verkkovirta, Viisari, Virtalähde, Virtapiiri, Voimalaitos, Voltti, Watti, Yleismittari. Laajenna indeksi (42 lisää) »
Aallonpituus
Aallonpituus \scriptstyle \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Sähkövirta ja Aallonpituus · Katso lisää »
Aika
Taskukello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa näennäisesti peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Aika · Katso lisää »
Akku
Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundääriparistoa, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen (paineakku) tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy liuokseen jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.
Uusi!!: Sähkövirta ja Akku · Katso lisää »
Alessandro Volta
Alessandro Giuseppe Antonio Anastasio Volta (18. helmikuuta 1745 Como – 5. maaliskuuta 1827 Como) oli italialainen fyysikko, joka kehitti teorian staattista sähköä varastoivasta laitteesta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Alessandro Volta · Katso lisää »
Alkeisvaraus
Alkeisvaraus (merkitään yleensä q tai e) on luonnonvakio.
Uusi!!: Sähkövirta ja Alkeisvaraus · Katso lisää »
Ampèren laki
Ampèren laki on André-Marie Ampèren (1775–1836) havaitsema fysiikan laki.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ampèren laki · Katso lisää »
Ampeeri
Ampeeri (yksikön tunnus A) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö perussuureelle sähkövirralle.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ampeeri · Katso lisää »
Ampeerimittari
Perinteinen analoginen kiertokäämiampeerimittari.Kuvassa on punaisella värillä esitetty kela, jossa kulkee mitattava virta.Vihreällä värillä on esitetty palauttava jousi.N ja S ovat magneetin navat. Vanhanmallinen ampeerimittari Penn Station -metroasemalla New Yorkissa. Ampeerimittari on mittari, jolla mitataan sähkövirran hetkellistä suuruutta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ampeerimittari · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Atomi · Katso lisää »
Coulombin laki
Coulombin laki kuvastaa sähköistä voimaa, jonka kaksi pistevarausta kohdistavat toisiinsa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Coulombin laki · Katso lisää »
Elektrolyytti
Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja jonka sähkövirta hajottaa kemiallisesti.
Uusi!!: Sähkövirta ja Elektrolyytti · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on 1,6021773 · 10−19 coulombin eli yhden alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Sähkövirta ja Elektroni · Katso lisää »
Elektroniaukko
Aukko on fysiikassa sähkövirtaa puolijohteessa kuljettava virtuaalihiukkanen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Elektroniaukko · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Työ taas voi esimerkiksi kiihdyttää jotakin kappaletta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Energia · Katso lisää »
Eriste
Eriste on yleisesti aineen tai energian etenemistä rajoittava rajapinta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Eriste · Katso lisää »
Faradayn induktiolaki
Faradayn lain mukaan virtasilmukkaan indusoituu jännite, kun silmukan läpi kulkeva magneettivuo muuttuu.
Uusi!!: Sähkövirta ja Faradayn induktiolaki · Katso lisää »
Galvaaninen kenno
Esimerkki galvaanisesta kennosta ja sen toiminnasta. Galvaaninen kenno on kemiallinen systeemi, jossa kemiallista energiaa muuttuu sähköenergiaksi ilman välivaiheita siten, että tätä sähköenergiaa voidaan käyttää työn suorittamiseen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Galvaaninen kenno · Katso lisää »
Generaattori
kommutaattorit. Generaattori eli sähkögeneraattori on kone, joka muuttaa mekaanista liike-energiaa sähkövirraksi.
Uusi!!: Sähkövirta ja Generaattori · Katso lisää »
Hehkulamppu
V). Hehkulamppu on sähkölaite, joka tuottaa valoa sähkövirrasta hehkulangan avulla.
Uusi!!: Sähkövirta ja Hehkulamppu · Katso lisää »
Ilmiö
Ilmiö tai fenomeeni on jotain mitä voidaan havaita aistein, kuten havaittavissa oleva tapahtuma, tai se voi olla matemaattinen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ilmiö · Katso lisää »
Induktanssi
Induktanssi (itseisinduktanssi, tunnus L) kuvaa kelan (solenoidin) tai muun yleisen johdinsilmukan kykyä vastustaa sen läpi kulkevan sähkövirran muutosta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Induktanssi · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ioni · Katso lisää »
Ionivirta
Ionivirta on sähkövirtaa, jossa varauksen kantajina toimivat ionit eli sähkövaraukselliset atomit tai molekyylit.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ionivirta · Katso lisää »
Jarrutussäteily
Jarrutussäteily on elektromagneettista säteilyä jota syntyy, kun varautuneet hiukkaset hidastuvat kohdatessaan toisen varautuneen hiukkasen, useimmiten elektronin atomiytimestä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Jarrutussäteily · Katso lisää »
Jännite
Sähköinen jännite (tunnus U,, etenkin amerikkalaisessa tekstissä usein V), eli sähköinen potentiaaliero kahden pisteen välillä, määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.
Uusi!!: Sähkövirta ja Jännite · Katso lisää »
Johdannaissuure
Johdannaissuure on suure eli on jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus, joka määritellään perussuureiden sekä mahdollisesti muiden johdannaissuureiden avulla yksinkertaisilla laskutoimituksilla kuten tulon, osamäärän ja murtopotenssien avulla.
Uusi!!: Sähkövirta ja Johdannaissuure · Katso lisää »
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Joule · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kaasu · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Palstoitus loppuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä (myös kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä) eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Kemia
Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kemia · Katso lisää »
Kiinteä olomuoto
Olomuodot ja niiden väliset muutokset Kiinteä olomuoto on aineen olomuoto, jossa sillä on määrätty tilavuus ja muoto, ja se vastustaa voiman aiheuttamia muodonmuutoksia.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kiinteä olomuoto · Katso lisää »
Kloridi
Kloridi-ioni. Kloridi (Cl-) on anioni, jossa klooriatomiin on liittynyt yksi ylimääräinen elektroni, tai ioniyhdiste, jossa kloridi-ioni on anionina.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kloridi · Katso lisää »
Kompassi
Kompassi on suunnistamiseen ja navigointiin käytetty väline, joka kertoo kompassityypistä riippuen maapallon ilmansuuntien likimääräiset tai tarkat sijainnit suhteessa käyttäjäänsä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Kompassi · Katso lisää »
Lämpö
Tulikuuma rautatanko säteilee lämmön lisäksi näkyvää valoa. Lämpö on lämpötilaerosta aiheutuvaa energian siirtymistä korkeammassa lämpötilassa olevasta eli lämpimämmästä kappaleesta alemmassa lämpötilassa olevaan eli viileämpään kappaleeseen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpö · Katso lisää »
Lämpöliike
Lämpöliike on lämmöstä johtuvaa aineen osasten liikettä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpöliike · Katso lisää »
Lämpösähköinen ilmiö
Lämpösähköiset ilmiöt ovat fysikaalisia ilmiöitä, joissa joko lämpötilaero synnyttää sähkövirran tai sähkövirta aiheuttaa lämpötilaeron.
Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpösähköinen ilmiö · Katso lisää »
Lämpötila
Lämpötila (tunnus T, t) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee kohteen termodynaamisen lämpötilan eli absoluuttisen lämpötilan.
Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpötila · Katso lisää »
Liesi
Keraaminen liesi. Tyypillinen kaasuliesi. Vanha amerikkalainen kaasuliesi. Liesi on tasolla (levyllä) keittämiseen tarkoitettu rakennelma tai kodinkone, johon on yleensä lisätty myös uuni ruuan paistamista varten.
Uusi!!: Sähkövirta ja Liesi · Katso lisää »
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Liike-energia · Katso lisää »
Magneetti
Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.
Uusi!!: Sähkövirta ja Magneetti · Katso lisää »
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on fysiikassa olio (kenttä), jonka aiheuttaa sähkövarausten liike (sähkövirta) tai muuttuva sähkökenttä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Magneettikenttä · Katso lisää »
Magneettivuon tiheys
Magneettivuon tiheys (tunnus B) on magnetismin tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä tesla (1 T.
Uusi!!: Sähkövirta ja Magneettivuon tiheys · Katso lisää »
Magnetismi
Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Magnetismi · Katso lisää »
Mekaniikka
Mekaniikka on tieteenala, joka tutkii vuorovaikutuksia ja liikeilmiöitä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Mekaniikka · Katso lisää »
Metalli
Yttrium-metallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin Metallit ovat alkuaineita tai seoksia, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavista ominaisuuksista.
Uusi!!: Sähkövirta ja Metalli · Katso lisää »
Metri
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Metri · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama sähköisesti neutraali ryhmä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Molekyyli · Katso lisää »
Muuntaja
Muuntajan toimintaperiaate rengassydänmuuntaja) Tyypillinen keskijännitekolmivaihemuuntaja jollaisia käytetään muuntamaan keskijännite pienemmäksi, kiinteistöihin jaettavaksi jännitteeksi. Kuoren halkileikkauksesta näkyvät käämitykset. Muuntaja on sähkömagneettinen laite, joka muuttaa vaihtosähkön jännitteen tai virran toiseksi samantaajuiseksi jännitteeksi tai virraksi.
Uusi!!: Sähkövirta ja Muuntaja · Katso lisää »
Natrium
Natrium on pehmeä, kevyt ja reaktiivinen alkalimetalli.
Uusi!!: Sähkövirta ja Natrium · Katso lisää »
Neste
Aineen olomuodot Neste on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Sähkövirta ja Neste · Katso lisää »
Newton
Newton (tunnus N, lausutaan, tai) on SI-järjestelmässä voiman yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Newton · Katso lisää »
Ohmi
vastuksia, joiden resistanssiarvo ohmeissa on merkitty värikoodein Ohmi (tunnus Ω) on SI-järjestelmässä resistanssin eli sähkövastuksen, reaktanssin ja impedanssin mittayksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ohmi · Katso lisää »
Ohmin laki
Virtapiiri, jossa 100 ohmin vastus on kytketty 24 voltin jännitelähteeseen, jolloin virtapiirissä kulkee Ohmin lain mukainen 0,24 ampeerin virta. Ohmin laki -muistikolmio Ohmin laki on saksalaisen Georg Simon Ohmin vuonna 1826 esittämä sähköopin laki, jonka mukaan johtimessa (vastuksessa) kulkeva sähkövirta \scriptstyle I on suoraan verrannollinen johtimen päiden välillä vaikuttavaan jännitteeseen \scriptstyle U. Verrannaisuuskerroin on johtimelle ominainen vakio, konduktanssi \scriptstyle G eli sähkönjohtavuus.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ohmin laki · Katso lisää »
Oskilloskooppi
sini- ja kanttiaaltoa. Oskilloskooppi on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, joka piirtää mitattavan signaalin kuvaajan näyttölaitteelle.
Uusi!!: Sähkövirta ja Oskilloskooppi · Katso lisää »
Paristo
Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän jännitteen lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista teholähteistä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Paristo · Katso lisää »
Perussuure
Perussuure on (muun muassa fysiikassa) suure eli jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus, joita ei voida johtaa toisista suureista.
Uusi!!: Sähkövirta ja Perussuure · Katso lisää »
Pihtivirtamittari
Pihtivirtamittari Pihtivirtamittari on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, joka mittaa johtimessa kulkevaa sähkövirtaa sen ympärilleen muodostaman magneettikentän avulla ilman että virtapiiriä tarvitsee katkaista mittarin kytkemiseksi.
Uusi!!: Sähkövirta ja Pihtivirtamittari · Katso lisää »
Protoni
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.
Uusi!!: Sähkövirta ja Protoni · Katso lisää »
Puolijohde
Puolijohde on materiaali, joka johtaa sähköä paremmin kuin eriste, mutta huonommin kuin metallit.
Uusi!!: Sähkövirta ja Puolijohde · Katso lisää »
Resistanssi
Resistanssi eli sähköinen vastus, (tunnus R) on fysiikan suure, joka kuvaa johtimen tai muun sähköisen piiriosan kykyä vastustaa sähkövirtaa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Resistanssi · Katso lisää »
Ruokasuola
Suolarakeita Suolakide Suomen ulkomaankaupasta. 1800-luvulla suomalaiset purjelaivat toivat suolaa Cadizista ja Trapanista.http://www.suku.fi/hakem/merimiehet/luettelo020is.htm Juutinrauman tulli 1840 404 Kuvassa suolavarastoja Trapanissa Sisiliassa. Ruokasuola, lääketieteessä keittosuola, yleiskielessä suola, on pääasiassa natriumkloridista (NaCl) koostuva suola.
Uusi!!: Sähkövirta ja Ruokasuola · Katso lisää »
Sähkö
Sähkö on erittäin pitkälle jalostettu energian muoto. Sen tuotantoa edeltävät monet välivaiheet. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen, eli siihen, miten aine tai hiukkanen vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkö · Katso lisää »
Sähköisku
Sähköisku on kehon kautta kulkeva virta, jonka suuruus ylittää tuntokynnyksen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköisku · Katso lisää »
Sähköisten suureiden analogiat
Sähköstatiikan, sähkömagnetismin ja sähködynamiikan ilmiöitä kuvaaville suureille on ajateltavissa seuraavia analogioita eli vastaavuuksia.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköisten suureiden analogiat · Katso lisää »
Sähköjohde
Rakennus toimii sähköjohteena maan ja pilvien välillä salaman iskiessä siihen. Sähköjohde on materiaali, jossa elektronit pääsevät kulkemaan hyvin.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköjohde · Katso lisää »
Sähköjohto
Kuparijohdin Sähköjohto on sähköä johtavasta aineesta, johteesta valmistettu, virtapiirin osaksi kytketty lanka tai monen langan yhdistelmä, jota pitkin sähkövirta kulkee.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköjohto · Katso lisää »
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Fysiikassa sähkökenttä on kenttä, jossa mahdollisesti oleviin sähkövarauksiin kenttä kohdistaa voiman.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkökenttä · Katso lisää »
Sähkölämmitys
Sähköpatteri Sähkölämmitys on rakennuksen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpö tuotetaan sähköllä.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkölämmitys · Katso lisää »
Sähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio on fysiikan perusilmiö, jossa muuttuva magneettikenttä indusoi sähköiseen johteeseen sähkömotorisen voiman.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkömagneettinen induktio · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettisen säteilyn spektri Sähkömagneettinen säteily eli sähkömagneettiset aallot ovat fotonien eli säteilykvanttien liikkeen aiheuttamia aaltoja.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sähkömoottori
Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori, jonka avulla sähköenergiaa muutetaan mekaaniseksi energiaksi.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkömoottori · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Säteily
atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Säteily · Katso lisää »
Siniaalto
Siniaalto punaisella värillä. Siniaalto on jaksollinen, sinifunktion muotoinen aaltomuoto.
Uusi!!: Sähkövirta ja Siniaalto · Katso lisää »
Spektri
Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Spektri · Katso lisää »
Suure
Suure on jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus (muun muassa fysiikassa).
Uusi!!: Sähkövirta ja Suure · Katso lisää »
Tasavirta
Tasavirta tarkoittaa sähkövirtaa, jonka suunta ei muutu.
Uusi!!: Sähkövirta ja Tasavirta · Katso lisää »
Termopari
K-tyypin termopari: mittaava metallilankojen liitos ja liitin mittariin Termopari (eli lämpöpari, termoelementti) on kahden eri metallin liitoksessa syntyvään, lämpötilasta riippuvaan jännitteeseen (lämpösähköinen ilmiö) perustuva lämpötila-anturi.
Uusi!!: Sähkövirta ja Termopari · Katso lisää »
Tyhjiö
Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.
Uusi!!: Sähkövirta ja Tyhjiö · Katso lisää »
Vaellusnopeus
Vaellusnopeus on keskimääräinen nopeus, jolla hiukkanen (yleensä elektroni) liikkuu sähkökentän vaikutuksesta sähkövirrassa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Vaellusnopeus · Katso lisää »
Vaihtovirta
Vaihtovirta on sähkövirtaa, jonka suunta vaihtelee ajan funktiona.
Uusi!!: Sähkövirta ja Vaihtovirta · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Valo · Katso lisää »
Valokenno
Valokenno on laite tai anturi, joka muuttaa valon energiaa sähköenergiaksi, tai jonka sähköiset ominaisuudet muuttuvat valon vaikutuksesta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Valokenno · Katso lisää »
Vastus
Kolme eriarvoista vastusta Eurooppalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Amerikkalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Vastus (myös resistori) on elektroniikassa komponentti, joka vastustaa tasa- ja vaihtovirran kulkua.
Uusi!!: Sähkövirta ja Vastus · Katso lisää »
Verkkovirta
Verkkovirta on vaihtosähköä, jota saadaan esimerkiksi pistorasiasta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Verkkovirta · Katso lisää »
Viisari
Viisarimallinen kello saksalaisessa kirkontornissa. Viisari eli osoitin on jotakin mitattua arvoa osoittava mekaaninen osa analogisessa mekaanisessa kellossa tai viisarimallisessa mittarissa.
Uusi!!: Sähkövirta ja Viisari · Katso lisää »
Virtalähde
Virtalähde voi tarkoittaa: Tietokoneen virtalähde liittimineen.
Uusi!!: Sähkövirta ja Virtalähde · Katso lisää »
Virtapiiri
Suljettu virtapiiri on virtalähteiden, johtimien ja sähkölaitteiden muodostama sähkövirran kulkureitti.
Uusi!!: Sähkövirta ja Virtapiiri · Katso lisää »
Voimalaitos
Ydinvoimalaitos Cattenomissa, Ranskassa Kaukolämpövoimala Zürichissä Voimalaitoksella eli voimalalla tarkoitetaan yleensä teollisuusmittakaavan sähköntuotantolaitosta.
Uusi!!: Sähkövirta ja Voimalaitos · Katso lisää »
Voltti
Voltti (tunnus V) on SI-järjestelmän johdettu jännitteen yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Voltti · Katso lisää »
Watti
Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.
Uusi!!: Sähkövirta ja Watti · Katso lisää »
Yleismittari
Yleismittari on sähkötekniikassa käytetty mittalaite, jolla voidaan mitata ainakin virtaa, jännitettä sekä resistanssia.
Uusi!!: Sähkövirta ja Yleismittari · Katso lisää »
