Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Sähkövirta

Indeksi Sähkövirta

Sähkövirta tarkoittaa sekä fysikaalista ilmiötä että siihen liittyvää suuretta.

92 suhteet: Aallonpituus, Aika, Akku, Alessandro Volta, Alkeisvaraus, Ampèren laki, Ampeeri, Ampeerimittari, Atomi, Coulombin laki, Elektrolyytti, Elektroni, Elektroniaukko, Energia, Eriste, Faradayn induktiolaki, Galvaaninen kenno, Generaattori, Hehkulamppu, Ilmiö, Induktanssi, Ioni, Ionivirta, Jarrutussäteily, Jännite, Johdannaissuure, Joule, Kaasu, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kemia, Kiinteä olomuoto, Kloridi, Kompassi, Lämpö, Lämpöliike, Lämpösähköinen ilmiö, Lämpötila, Liesi, Liike-energia, Magneetti, Magneettikenttä, Magneettivuon tiheys, Magnetismi, Mekaniikka, Metalli, Metri, Molekyyli, Muuntaja, Natrium, Neste, ..., Newton, Ohmi, Ohmin laki, Oskilloskooppi, Paristo, Perussuure, Pihtivirtamittari, Protoni, Puolijohde, Resistanssi, Ruokasuola, Sähkö, Sähköisku, Sähköisten suureiden analogiat, Sähköjohde, Sähköjohto, Sähkökenttä, Sähkölämmitys, Sähkömagneettinen induktio, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömoottori, Sähkövaraus, Säteily, Siniaalto, Spektri, Suure, Tasavirta, Termopari, Tyhjiö, Vaellusnopeus, Vaihtovirta, Valo, Valokenno, Vastus, Verkkovirta, Viisari, Virtalähde, Virtapiiri, Voimalaitos, Voltti, Watti, Yleismittari. Laajenna indeksi (42 lisää) »

Aallonpituus

Aallonpituus \scriptstyle \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.

Uusi!!: Sähkövirta ja Aallonpituus · Katso lisää »

Aika

Taskukello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa näennäisesti peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.

Uusi!!: Sähkövirta ja Aika · Katso lisää »

Akku

Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundääriparistoa, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen (paineakku) tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy liuokseen jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.

Uusi!!: Sähkövirta ja Akku · Katso lisää »

Alessandro Volta

Alessandro Giuseppe Antonio Anastasio Volta (18. helmikuuta 1745 Como – 5. maaliskuuta 1827 Como) oli italialainen fyysikko, joka kehitti teorian staattista sähköä varastoivasta laitteesta.

Uusi!!: Sähkövirta ja Alessandro Volta · Katso lisää »

Alkeisvaraus

Alkeisvaraus (merkitään yleensä q tai e) on luonnonvakio.

Uusi!!: Sähkövirta ja Alkeisvaraus · Katso lisää »

Ampèren laki

Ampèren laki on André-Marie Ampèren (1775–1836) havaitsema fysiikan laki.

Uusi!!: Sähkövirta ja Ampèren laki · Katso lisää »

Ampeeri

Ampeeri (yksikön tunnus A) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö perussuureelle sähkövirralle.

Uusi!!: Sähkövirta ja Ampeeri · Katso lisää »

Ampeerimittari

Perinteinen analoginen kiertokäämiampeerimittari.Kuvassa on punaisella värillä esitetty kela, jossa kulkee mitattava virta.Vihreällä värillä on esitetty palauttava jousi.N ja S ovat magneetin navat. Vanhanmallinen ampeerimittari Penn Station -metroasemalla New Yorkissa. Ampeerimittari on mittari, jolla mitataan sähkövirran hetkellistä suuruutta.

Uusi!!: Sähkövirta ja Ampeerimittari · Katso lisää »

Atomi

Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.

Uusi!!: Sähkövirta ja Atomi · Katso lisää »

Coulombin laki

Coulombin laki kuvastaa sähköistä voimaa, jonka kaksi pistevarausta kohdistavat toisiinsa.

Uusi!!: Sähkövirta ja Coulombin laki · Katso lisää »

Elektrolyytti

Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja jonka sähkövirta hajottaa kemiallisesti.

Uusi!!: Sähkövirta ja Elektrolyytti · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on 1,6021773 · 10−19 coulombin eli yhden alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Uusi!!: Sähkövirta ja Elektroni · Katso lisää »

Elektroniaukko

Aukko on fysiikassa sähkövirtaa puolijohteessa kuljettava virtuaalihiukkanen.

Uusi!!: Sähkövirta ja Elektroniaukko · Katso lisää »

Energia

Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Työ taas voi esimerkiksi kiihdyttää jotakin kappaletta.

Uusi!!: Sähkövirta ja Energia · Katso lisää »

Eriste

Eriste on yleisesti aineen tai energian etenemistä rajoittava rajapinta.

Uusi!!: Sähkövirta ja Eriste · Katso lisää »

Faradayn induktiolaki

Faradayn lain mukaan virtasilmukkaan indusoituu jännite, kun silmukan läpi kulkeva magneettivuo muuttuu.

Uusi!!: Sähkövirta ja Faradayn induktiolaki · Katso lisää »

Galvaaninen kenno

Esimerkki galvaanisesta kennosta ja sen toiminnasta. Galvaaninen kenno on kemiallinen systeemi, jossa kemiallista energiaa muuttuu sähköenergiaksi ilman välivaiheita siten, että tätä sähköenergiaa voidaan käyttää työn suorittamiseen.

Uusi!!: Sähkövirta ja Galvaaninen kenno · Katso lisää »

Generaattori

kommutaattorit. Generaattori eli sähkögeneraattori on kone, joka muuttaa mekaanista liike-energiaa sähkövirraksi.

Uusi!!: Sähkövirta ja Generaattori · Katso lisää »

Hehkulamppu

V). Hehkulamppu on sähkölaite, joka tuottaa valoa sähkövirrasta hehkulangan avulla.

Uusi!!: Sähkövirta ja Hehkulamppu · Katso lisää »

Ilmiö

Ilmiö tai fenomeeni on jotain mitä voidaan havaita aistein, kuten havaittavissa oleva tapahtuma, tai se voi olla matemaattinen.

Uusi!!: Sähkövirta ja Ilmiö · Katso lisää »

Induktanssi

Induktanssi (itseisinduktanssi, tunnus L) kuvaa kelan (solenoidin) tai muun yleisen johdinsilmukan kykyä vastustaa sen läpi kulkevan sähkövirran muutosta.

Uusi!!: Sähkövirta ja Induktanssi · Katso lisää »

Ioni

Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.

Uusi!!: Sähkövirta ja Ioni · Katso lisää »

Ionivirta

Ionivirta on sähkövirtaa, jossa varauksen kantajina toimivat ionit eli sähkövaraukselliset atomit tai molekyylit.

Uusi!!: Sähkövirta ja Ionivirta · Katso lisää »

Jarrutussäteily

Jarrutussäteily on elektromagneettista säteilyä jota syntyy, kun varautuneet hiukkaset hidastuvat kohdatessaan toisen varautuneen hiukkasen, useimmiten elektronin atomiytimestä.

Uusi!!: Sähkövirta ja Jarrutussäteily · Katso lisää »

Jännite

Sähköinen jännite (tunnus U,, etenkin amerikkalaisessa tekstissä usein V), eli sähköinen potentiaaliero kahden pisteen välillä, määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.

Uusi!!: Sähkövirta ja Jännite · Katso lisää »

Johdannaissuure

Johdannaissuure on suure eli on jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus, joka määritellään perussuureiden sekä mahdollisesti muiden johdannaissuureiden avulla yksinkertaisilla laskutoimituksilla kuten tulon, osamäärän ja murtopotenssien avulla.

Uusi!!: Sähkövirta ja Johdannaissuure · Katso lisää »

Joule

Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.

Uusi!!: Sähkövirta ja Joule · Katso lisää »

Kaasu

Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.

Uusi!!: Sähkövirta ja Kaasu · Katso lisää »

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä

tieto puuttuu Palstoitus loppuu Kansainvälinen yksikkö­järjestelmä (myös kansainvälinen mittayksikkö­järjestelmä) eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikkö­­järjestelmä.

Uusi!!: Sähkövirta ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »

Kemia

Kemia on aineen koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista tutkiva tiede.

Uusi!!: Sähkövirta ja Kemia · Katso lisää »

Kiinteä olomuoto

Olomuodot ja niiden väliset muutokset Kiinteä olomuoto on aineen olomuoto, jossa sillä on määrätty tilavuus ja muoto, ja se vastustaa voiman aiheuttamia muodonmuutoksia.

Uusi!!: Sähkövirta ja Kiinteä olomuoto · Katso lisää »

Kloridi

Kloridi-ioni. Kloridi (Cl-) on anioni, jossa klooriatomiin on liittynyt yksi ylimääräinen elektroni, tai ioniyhdiste, jossa kloridi-ioni on anionina.

Uusi!!: Sähkövirta ja Kloridi · Katso lisää »

Kompassi

Kompassi on suunnistamiseen ja navigointiin käytetty väline, joka kertoo kompassityypistä riippuen maapallon ilmansuuntien likimääräiset tai tarkat sijainnit suhteessa käyttäjäänsä.

Uusi!!: Sähkövirta ja Kompassi · Katso lisää »

Lämpö

Tulikuuma rautatanko säteilee lämmön lisäksi näkyvää valoa. Lämpö on lämpötilaerosta aiheutuvaa energian siirtymistä korkeammassa lämpötilassa olevasta eli lämpimämmästä kappaleesta alemmassa lämpötilassa olevaan eli viileämpään kappaleeseen.

Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpö · Katso lisää »

Lämpöliike

Lämpöliike on lämmöstä johtuvaa aineen osasten liikettä.

Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpöliike · Katso lisää »

Lämpösähköinen ilmiö

Lämpösähköiset ilmiöt ovat fysikaalisia ilmiöitä, joissa joko lämpötilaero synnyttää sähkövirran tai sähkövirta aiheuttaa lämpötilaeron.

Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpösähköinen ilmiö · Katso lisää »

Lämpötila

Lämpötila (tunnus T, t) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee kohteen termodynaamisen lämpötilan eli absoluuttisen lämpötilan.

Uusi!!: Sähkövirta ja Lämpötila · Katso lisää »

Liesi

Keraaminen liesi. Tyypillinen kaasuliesi. Vanha amerikkalainen kaasuliesi. Liesi on tasolla (levyllä) keittämiseen tarkoitettu rakennelma tai kodinkone, johon on yleensä lisätty myös uuni ruuan paistamista varten.

Uusi!!: Sähkövirta ja Liesi · Katso lisää »

Liike-energia

Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.

Uusi!!: Sähkövirta ja Liike-energia · Katso lisää »

Magneetti

Magneettiset voimaviivat tankomagneetin ympärillä. Kuva on muodostettu ripottelemalla rautajauhetta magneetin päällä olevalle paperille. Magneetti on kappale, joka luo ympärilleen magneettikentän.

Uusi!!: Sähkövirta ja Magneetti · Katso lisää »

Magneettikenttä

Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on fysiikassa olio (kenttä), jonka aiheuttaa sähkövarausten liike (sähkövirta) tai muuttuva sähkökenttä.

Uusi!!: Sähkövirta ja Magneettikenttä · Katso lisää »

Magneettivuon tiheys

Magneettivuon tiheys (tunnus B) on magnetismin tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä tesla (1 T.

Uusi!!: Sähkövirta ja Magneettivuon tiheys · Katso lisää »

Magnetismi

Sauvamagneetin magneettikentän ”voimaviivat” näkyvät rautajauheen sijoittumisessa paperille. Magnetismi on fysikaalinen ilmiöluokka, joihin liittyvät voimat vaikuttavat magneettisten kappaleiden sekä sähkövirtojen ja liikkuvien sähkövarausten välillä.

Uusi!!: Sähkövirta ja Magnetismi · Katso lisää »

Mekaniikka

Mekaniikka on tieteenala, joka tutkii vuorovaikutuksia ja liikeilmiöitä.

Uusi!!: Sähkövirta ja Mekaniikka · Katso lisää »

Metalli

Yttrium-metallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin Metallit ovat alkuaineita tai seoksia, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavista ominaisuuksista.

Uusi!!: Sähkövirta ja Metalli · Katso lisää »

Metri

Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö.

Uusi!!: Sähkövirta ja Metri · Katso lisää »

Molekyyli

Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama sähköisesti neutraali ryhmä.

Uusi!!: Sähkövirta ja Molekyyli · Katso lisää »

Muuntaja

Muuntajan toimintaperiaate rengassydänmuuntaja) Tyypillinen keskijännitekolmivaihemuuntaja jollaisia käytetään muuntamaan keskijännite pienemmäksi, kiinteistöihin jaettavaksi jännitteeksi. Kuoren halkileikkauksesta näkyvät käämitykset. Muuntaja on sähkömagneettinen laite, joka muuttaa vaihtosähkön jännitteen tai virran toiseksi samantaajuiseksi jännitteeksi tai virraksi.

Uusi!!: Sähkövirta ja Muuntaja · Katso lisää »

Natrium

Natrium on pehmeä, kevyt ja reaktiivinen alkalimetalli.

Uusi!!: Sähkövirta ja Natrium · Katso lisää »

Neste

Aineen olomuodot Neste on yksi aineen olomuodoista.

Uusi!!: Sähkövirta ja Neste · Katso lisää »

Newton

Newton (tunnus N, lausutaan, tai) on SI-järjestelmässä voiman yksikkö.

Uusi!!: Sähkövirta ja Newton · Katso lisää »

Ohmi

vastuksia, joiden resistanssiarvo ohmeissa on merkitty värikoodein Ohmi (tunnus Ω) on SI-järjestelmässä resistanssin eli sähkövastuksen, reaktanssin ja impedanssin mittayksikkö.

Uusi!!: Sähkövirta ja Ohmi · Katso lisää »

Ohmin laki

Virtapiiri, jossa 100 ohmin vastus on kytketty 24 voltin jännitelähteeseen, jolloin virtapiirissä kulkee Ohmin lain mukainen 0,24 ampeerin virta. Ohmin laki -muistikolmio Ohmin laki on saksalaisen Georg Simon Ohmin vuonna 1826 esittämä sähköopin laki, jonka mukaan johtimessa (vastuksessa) kulkeva sähkövirta \scriptstyle I on suoraan verrannollinen johtimen päiden välillä vaikuttavaan jännitteeseen \scriptstyle U. Verrannaisuuskerroin on johtimelle ominainen vakio, konduktanssi \scriptstyle G eli sähkönjohtavuus.

Uusi!!: Sähkövirta ja Ohmin laki · Katso lisää »

Oskilloskooppi

sini- ja kanttiaaltoa. Oskilloskooppi on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, joka piirtää mitattavan signaalin kuvaajan näyttölaitteelle.

Uusi!!: Sähkövirta ja Oskilloskooppi · Katso lisää »

Paristo

Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän jännitteen lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista teholähteistä.

Uusi!!: Sähkövirta ja Paristo · Katso lisää »

Perussuure

Perussuure on (muun muassa fysiikassa) suure eli jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus, joita ei voida johtaa toisista suureista.

Uusi!!: Sähkövirta ja Perussuure · Katso lisää »

Pihtivirtamittari

Pihtivirtamittari Pihtivirtamittari on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, joka mittaa johtimessa kulkevaa sähkövirtaa sen ympärilleen muodostaman magneettikentän avulla ilman että virtapiiriä tarvitsee katkaista mittarin kytkemiseksi.

Uusi!!: Sähkövirta ja Pihtivirtamittari · Katso lisää »

Protoni

Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 ''e'' eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran.

Uusi!!: Sähkövirta ja Protoni · Katso lisää »

Puolijohde

Puolijohde on materiaali, joka johtaa sähköä paremmin kuin eriste, mutta huonommin kuin metallit.

Uusi!!: Sähkövirta ja Puolijohde · Katso lisää »

Resistanssi

Resistanssi eli sähköinen vastus, (tunnus R) on fysiikan suure, joka kuvaa johtimen tai muun sähköisen piiriosan kykyä vastustaa sähkövirtaa.

Uusi!!: Sähkövirta ja Resistanssi · Katso lisää »

Ruokasuola

Suolarakeita Suolakide Suomen ulkomaankaupasta. 1800-luvulla suomalaiset purjelaivat toivat suolaa Cadizista ja Trapanista.http://www.suku.fi/hakem/merimiehet/luettelo020is.htm Juutinrauman tulli 1840 404 Kuvassa suolavarastoja Trapanissa Sisiliassa. Ruokasuola, lääketieteessä keittosuola, yleiskielessä suola, on pääasiassa natriumkloridista (NaCl) koostuva suola.

Uusi!!: Sähkövirta ja Ruokasuola · Katso lisää »

Sähkö

Sähkö on erittäin pitkälle jalostettu energian muoto. Sen tuotantoa edeltävät monet välivaiheet. Vaarallisesta jännitteestä varoittava merkki. Salama on luonnossa tapahtuva sähköpurkaus. Sähkö on luonnonilmiö, joka liittyy sähkövaraukseen, eli siihen, miten aine tai hiukkanen vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkö · Katso lisää »

Sähköisku

Sähköisku on kehon kautta kulkeva virta, jonka suuruus ylittää tuntokynnyksen.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköisku · Katso lisää »

Sähköisten suureiden analogiat

Sähköstatiikan, sähkömagnetismin ja sähködynamiikan ilmiöitä kuvaaville suureille on ajateltavissa seuraavia analogioita eli vastaavuuksia.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköisten suureiden analogiat · Katso lisää »

Sähköjohde

Rakennus toimii sähköjohteena maan ja pilvien välillä salaman iskiessä siihen. Sähköjohde on materiaali, jossa elektronit pääsevät kulkemaan hyvin.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköjohde · Katso lisää »

Sähköjohto

Kuparijohdin Sähköjohto on sähköä johtavasta aineesta, johteesta valmistettu, virtapiirin osaksi kytketty lanka tai monen langan yhdistelmä, jota pitkin sähkövirta kulkee.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähköjohto · Katso lisää »

Sähkökenttä

Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Fysiikassa sähkökenttä on kenttä, jossa mahdollisesti oleviin sähkövarauksiin kenttä kohdistaa voiman.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkökenttä · Katso lisää »

Sähkölämmitys

Sähköpatteri Sähkölämmitys on rakennuksen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpö tuotetaan sähköllä.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkölämmitys · Katso lisää »

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio on fysiikan perusilmiö, jossa muuttuva magneettikenttä indusoi sähköiseen johteeseen sähkömotorisen voiman.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkömagneettinen induktio · Katso lisää »

Sähkömagneettinen säteily

Sähkömagneettisen säteilyn spektri Sähkömagneettinen säteily eli sähkömagneettiset aallot ovat fotonien eli säteilykvanttien liikkeen aiheuttamia aaltoja.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »

Sähkömoottori

Sähkömoottori on sähköllä toimiva moottori, jonka avulla sähköenergiaa muutetaan mekaaniseksi energiaksi.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkömoottori · Katso lisää »

Sähkövaraus

Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkö­määrä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkö­varauksen omaaviin kappaleisiin.

Uusi!!: Sähkövirta ja Sähkövaraus · Katso lisää »

Säteily

atomiytimestä. Gamma-, röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa Säteily on energian etenemistä avaruudessa aaltojen tai subatomisten hiukkasten muodossa.

Uusi!!: Sähkövirta ja Säteily · Katso lisää »

Siniaalto

Siniaalto punaisella värillä. Siniaalto on jaksollinen, sinifunktion muotoinen aaltomuoto.

Uusi!!: Sähkövirta ja Siniaalto · Katso lisää »

Spektri

Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.

Uusi!!: Sähkövirta ja Spektri · Katso lisää »

Suure

Suure on jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus (muun muassa fysiikassa).

Uusi!!: Sähkövirta ja Suure · Katso lisää »

Tasavirta

Tasavirta tarkoittaa sähkövirtaa, jonka suunta ei muutu.

Uusi!!: Sähkövirta ja Tasavirta · Katso lisää »

Termopari

K-tyypin termopari: mittaava metallilankojen liitos ja liitin mittariin Termopari (eli lämpöpari, termoelementti) on kahden eri metallin liitoksessa syntyvään, lämpötilasta riippuvaan jännitteeseen (lämpösähköinen ilmiö) perustuva lämpötila-anturi.

Uusi!!: Sähkövirta ja Termopari · Katso lisää »

Tyhjiö

Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.

Uusi!!: Sähkövirta ja Tyhjiö · Katso lisää »

Vaellusnopeus

Vaellusnopeus on keskimääräinen nopeus, jolla hiukkanen (yleensä elektroni) liikkuu sähkökentän vaikutuksesta sähkövirrassa.

Uusi!!: Sähkövirta ja Vaellusnopeus · Katso lisää »

Vaihtovirta

Vaihtovirta on sähkövirtaa, jonka suunta vaihtelee ajan funktiona.

Uusi!!: Sähkövirta ja Vaihtovirta · Katso lisää »

Valo

Valoa ja varjoja. Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa.

Uusi!!: Sähkövirta ja Valo · Katso lisää »

Valokenno

Valokenno on laite tai anturi, joka muuttaa valon energiaa sähköenergiaksi, tai jonka sähköiset ominaisuudet muuttuvat valon vaikutuksesta.

Uusi!!: Sähkövirta ja Valokenno · Katso lisää »

Vastus

Kolme eriarvoista vastusta Eurooppalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Amerikkalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Vastus (myös resistori) on elektroniikassa komponentti, joka vastustaa tasa- ja vaihtovirran kulkua.

Uusi!!: Sähkövirta ja Vastus · Katso lisää »

Verkkovirta

Verkkovirta on vaihtosähköä, jota saadaan esimerkiksi pistorasiasta.

Uusi!!: Sähkövirta ja Verkkovirta · Katso lisää »

Viisari

Viisarimallinen kello saksalaisessa kirkontornissa. Viisari eli osoitin on jotakin mitattua arvoa osoittava mekaaninen osa analogisessa mekaanisessa kellossa tai viisarimallisessa mittarissa.

Uusi!!: Sähkövirta ja Viisari · Katso lisää »

Virtalähde

Virtalähde voi tarkoittaa: Tietokoneen virtalähde liittimineen.

Uusi!!: Sähkövirta ja Virtalähde · Katso lisää »

Virtapiiri

Suljettu virtapiiri on virtalähteiden, johtimien ja sähkölaitteiden muodostama sähkövirran kulkureitti.

Uusi!!: Sähkövirta ja Virtapiiri · Katso lisää »

Voimalaitos

Ydinvoimalaitos Cattenomissa, Ranskassa Kaukolämpövoimala Zürichissä Voimalaitoksella eli voimalalla tarkoitetaan yleensä teollisuusmittakaavan sähköntuotantolaitosta.

Uusi!!: Sähkövirta ja Voimalaitos · Katso lisää »

Voltti

Voltti (tunnus V) on SI-järjestelmän johdettu jännitteen yksikkö.

Uusi!!: Sähkövirta ja Voltti · Katso lisää »

Watti

Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.

Uusi!!: Sähkövirta ja Watti · Katso lisää »

Yleismittari

Yleismittari on sähkötekniikassa käytetty mittalaite, jolla voidaan mitata ainakin virtaa, jännitettä sekä resistanssia.

Uusi!!: Sähkövirta ja Yleismittari · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Varauksenkuljettaja.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »