79 suhteet: Andrievs Niedra, Baijeri, Baltian Landeswehr, Baltian maat, Baltiansaksalaiset, Bolševikit, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Cēsis, Daugavpils, E. N. Setälä, Edvard Hjelt, Ensimmäinen maailmansota, Freikorps, Gauja, Gulbene, Hanko, Hannes Ignatius, Hämeenlinna, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Helsinki, Hindenburg-linja, Hotelli Kämp, Hubert Gough, Ieper, Itä-Preussi, Itärintama (ensimmäinen maailmansota), J. J. Mikkola, Jelgava, Johan Laidoner, Juho Kusti Paasikivi, K. J. Kalliala, Kārlis Ulmanis, Kenraaliluutnantti, Kenraalimajuri, Kreivi, Lahti, Landeswehrin sota, Latvia, Latvialaiset tarkka-ampujat, Länsirintama (ensimmäinen maailmansota), Liepāja, Limbaži, Maila Talvio, Marnen taistelu, Osasto Brandenstein, Oskar (Saksan prinssi), P. E. Svinhufvud, Pavel Bermondt-Avalov, Pohjoisesplanadi, Pour le Mérite, ..., Preussi, Puna-armeija, Puola, Rautaristi, Riihimäki, Riika, Saksalaiset, Saksan Itämeren-divisioona, Saksan keisarikunta, Saksan miehitysvyöhykkeet, Smolna, Sommen taistelu, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomen kuningaskuntahanke, Suomen sisällissota, Suomi, Tukums, Varsova, Väinäjoki, Venäjän keisarikunta, Venäjän väliaikainen hallitus, Ventspils, Vilhelm II (Saksa), Viro, Ympärysvallat, 1865, 1946, 4. marraskuuta, 8. joulukuuta. Laajenna indeksi (29 lisää) »
Andrievs Niedra
Andrievs Niedra (8. huhtikuuta 1871 – 25. syyskuuta 1942) oli latvialainen poliitikko ja luterilainen pastori.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Andrievs Niedra · Katso lisää »
Baijeri
Laibarösin kylä Pohjois-Baijerissa. Baijeri, virallisesti Baijerin vapaavaltio (Freistaat Bayern), on pinta-alaltaan suurin ja asukasluvultaan Nordrhein-Westfalenin jälkeen toiseksi suurin Saksan osavaltioista.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Baijeri · Katso lisää »
Baltian Landeswehr
Baltian Landeswehr, joka toimi 7.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Baltian Landeswehr · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Baltian maat · Katso lisää »
Baltiansaksalaiset
Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Baltiansaksalaiset · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Bolševikit · Katso lisää »
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »
Cēsis
Cēsis (liiviksi Vennen) on hansa-ajalta peräisin oleva linnoituskaupunki Pohjois-Latviassa, Vidzemen pohjoisosassa, Gauja-joen laaksossa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Cēsis · Katso lisää »
Daugavpils
Daugavpils eli Väinänlinna (latg. Daugpiļs) on kaupunki Latviassa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Daugavpils · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Edvard Hjelt
Edvard Immanuel Hjelt ''Maisteri Edvard Hjelt, tuleva professori ja valtioneuvos''. Daniel Nyblin, 1878. Museovirasto / Historian kuvakokoelma. Edvard Immanuel Hjelt (28. kesäkuuta 1855 Vihti − 2. heinäkuuta 1921 Bad Mergentheim, Saksa) oli suomalainen kemisti, professori, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri sekä valtioneuvos.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Edvard Hjelt · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Freikorps
Freikorps olivat Saksassa hävityn ensimmäisen maailmansodan jälkeen loppuvuonna 1918 syntyneitä vapaaehtoisia raskaasti aseistettuja puolisotilaallisia ryhmiä, jotka myöhemmin organisoitiin osaksi Weimarin tasavallan armeijaa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Freikorps · Katso lisää »
Gauja
Gauja (viroksi Koiva jõgi) on joki Pohjois-Latviassa, vanhan Liivinmaan alueella.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Gauja · Katso lisää »
Gulbene
Gulbene on kaupunki Itä-Latviassa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Gulbene · Katso lisää »
Hanko
Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Hanko · Katso lisää »
Hannes Ignatius
Johannes (Hannes) Ferdinand Ignatius (8. lokakuuta 1871 Helsinki – 3. maaliskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen sotilas, jonka sotilasura katkesi Venäjän vallan aikana.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Hannes Ignatius · Katso lisää »
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Hämeenlinna · Katso lisää »
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Helsinki · Katso lisää »
Hindenburg-linja
Hindenburg-linja eli Siegfried-linja (tai) oli Saksan armeijan ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalle syyskuun 1916 ja maaliskuun 1917 välillä rakentama puolustuslinja.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Hindenburg-linja · Katso lisää »
Hotelli Kämp
Hotelli Kämp on Helsingin Kluuvissa Pohjoisesplanadin varrella sijaitseva hotelli, joka on perustettu vuonna 1887.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Hotelli Kämp · Katso lisää »
Hubert Gough
Hubert de la Poer Gough (12. elokuuta 1870 Lontoo – 18. maaliskuuta 1963 Lontoo) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Hubert Gough · Katso lisää »
Ieper
Ieper (saks. Ypern) on paikkakunta Belgiassa Länsi-Flanderissa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Ieper · Katso lisää »
Itä-Preussi
Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Itä-Preussi · Katso lisää »
Itärintama (ensimmäinen maailmansota)
Ensimmäisen maailmansodan itärintama syntyi sodan sytyttyä Venäjän sekä Saksan ja Itävalta-Unkarin välille vuonna 1914.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Itärintama (ensimmäinen maailmansota) · Katso lisää »
J. J. Mikkola
Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja J. J. Mikkola · Katso lisää »
Jelgava
Jelgava on kaupunki Keski-Latviassa Lielupe-joen varrella noin 45 km lounaaseen Riiasta.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Jelgava · Katso lisää »
Johan Laidoner
Johan Laidoner Johan Laidoner (12. helmikuuta 1884 Viiratsi – 13. maaliskuuta 1953 Vladimir) oli Viron itsenäisyystaistelun sotilaallinen johtaja 1919–1920 sekä Viron puolustusvoimien komentaja vuoteen 1940 saakka, jolloin Viron tasavalta muuttui sosialistiseksi neuvostotasavallaksi ja osaksi Neuvostoliittoa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Johan Laidoner · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
K. J. Kalliala
Kaarlo Julius Kalliala (sukunimi vuoteen 1906 Bergroth; 20. syyskuuta 1891 Veteli – 26. kesäkuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) pääjohtaja ja itsenäisyysaktivisti.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja K. J. Kalliala · Katso lisää »
Kārlis Ulmanis
Kārlis Augusts Vilhelms Ulmanis oli latvialainen poliitikko maan ensimmäisen itsenäisyyden aikana vuodesta 1918 vuoteen 1940. Hän toimi maan pääministerinä ja myöhemmin sen presidenttinä. Vuodesta 1934 lähtien hän hallitsi maata yksinvaltiaan tavoin. Ulmanis kuoli vankeudessa Neuvostoliitossa vuonna 1942.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Kārlis Ulmanis · Katso lisää »
Kenraaliluutnantti
Kenraaliluutnantti (lyhenne kenr.luutn. tai kenrl) on useiden maiden maa- ja ilmavoimissa käytössä oleva korkea sotilasarvo.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Kenraaliluutnantti · Katso lisää »
Kenraalimajuri
Kenraalimajuri (lyhenne kenr.maj. tai sotilaskäytössä kenrm) on useiden maiden maa- ja ilmavoimissa käytössä oleva sotilasarvo.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Kenraalimajuri · Katso lisää »
Kreivi
Kreivin kruunu Kreivi on aatelisarvo.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Kreivi · Katso lisää »
Lahti
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Lahti · Katso lisää »
Landeswehrin sota
Landeswehrin sota käytiin Viron ja Rüdiger von der Goltzin johtamien saksalaisjoukkojen välillä Pohjois-Latvian alueella 3. kesäkuuta – 3. heinäkuuta 1919.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Landeswehrin sota · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Latvia · Katso lisää »
Latvialaiset tarkka-ampujat
Latvialaiset tarkka-ampujat oli latvian eli lätin kieltä yksikössään käyttänyt joukko-osasto, joka perustettiin Venäjän keisarillisen armeijan osaksi ensimmäisen maailmansodan aikana.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Latvialaiset tarkka-ampujat · Katso lisää »
Länsirintama (ensimmäinen maailmansota)
Länsirintama oli ensimmäisessä maailmansodassa Saksan ja Ranskan välinen rintamalinja, joka vakiintui suunnilleen marraskuussa 1914.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Länsirintama (ensimmäinen maailmansota) · Katso lisää »
Liepāja
Liepāja on satamakaupunki ja Latvian kolmanneksi suurin kaupunki.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Liepāja · Katso lisää »
Limbaži
Limbaži (liiviksi Lämmist nīn) on kaupunki ja kuntakeskus pohjoisessa Latviassa, 90 kilometriä Latvian pääkaupungista Riiasta pohjoiseen.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Limbaži · Katso lisää »
Maila Talvio
Maila Talvio (oikea nimi Maila Mikkola, o.s. Winter; 17. lokakuuta 1871 Hartola – 6. tammikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Maila Talvio · Katso lisää »
Marnen taistelu
Ensimmäinen Marnen taistelu käytiin ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa 5.–12.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Marnen taistelu · Katso lisää »
Osasto Brandenstein
Otto von Brandenstein Osasto Brandenstein oli Suomen sisällissotaan osallistuneen vapaaherra ja eversti Otto von Brandensteinin komentama yhtymä.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Osasto Brandenstein · Katso lisää »
Oskar (Saksan prinssi)
Prinssi Oskar ja vaimonsa Ina Marie von Bassewitz vuonna 1910 Oskar Karl Gustav Adolf (27. heinäkuuta 1888 – 27. tammikuuta 1958) oli saksalainen prinssi ja keisari Vilhelm II:n toiseksi nuorin poika.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Oskar (Saksan prinssi) · Katso lisää »
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »
Pavel Bermondt-Avalov
Pavel Rafalovitš Bermon(d)t-Avalov (ven. Павел Рафалович Бермон(д)т-Авалов, 4. maaliskuuta 1877 – 27. tammikuuta 1974) oli georgialais-venäläinen Ussurin kasakka ja sotaherra, joka otti osaa ensimmäiseen maailmansotaan ja useisiin Venäjän lokakuun vallankumousta seuranneisiin sotiin, kuten Venäjän sisällissotaan ja Baltiassa tapahtuneisiin Viron, Latvian- ja Liettuan itsenäisyyssotiin.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Pavel Bermondt-Avalov · Katso lisää »
Pohjoisesplanadi
Kauppatori, kauempana Esplanadin puisto. Pohjoisesplanadi on noin kilometrin pituinen katu Helsingin keskustassa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Pohjoisesplanadi · Katso lisää »
Pour le Mérite
Pour le Mérite Orden Pour le mérite für Wissenschaft und Künste). Pour le Mérite, joka tunnetaan myös nimellä Blauer Max, oli Preussin korkea-arvoisin kunniamerkki ensimmäisen maailmansodan loppuun asti.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Pour le Mérite · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Preussi · Katso lisää »
Puna-armeija
Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyhennettynä puna-armeija, oli Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimat vuosina 1918–1946.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Puna-armeija · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Puola · Katso lisää »
Rautaristi
suurmestari. Rautaristi on korkea saksalainen kunniamerkki, joka perustuu alkuaan Saksalaisen ritarikunnan käyttämään ristitunnukseen.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Rautaristi · Katso lisää »
Riihimäki
Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Riihimäki · Katso lisää »
Riika
Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Riika · Katso lisää »
Saksalaiset
Saksalaiset ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Saksalaiset · Katso lisää »
Saksan Itämeren-divisioona
Rüdiger von der Goltz. Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Saksan Itämeren-divisioona · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Saksan miehitysvyöhykkeet
Saksan miehitysvyöhykkeet olivat toisen maailmansodan voittajavaltioiden liittoutuneiden neljä miehitysvyöhykettä Saksasta vuosina 1945–1949.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Saksan miehitysvyöhykkeet · Katso lisää »
Smolna
Smolna on Helsingin Kaartinkaupungin kaupunginosassa sijaitseva empiretyylinen rakennus, joka nykyään toimii valtioneuvoston juhlahuoneistona.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Smolna · Katso lisää »
Sommen taistelu
Sommen taistelu käytiin ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalla Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan sekä Saksan välillä.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Sommen taistelu · Katso lisää »
Suomalais-Ugrilainen Seura
Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »
Suomen kuningaskuntahanke
Eric O. W. Ehrströmin piirustusten mukaan 1988 tehty ”Suomen kuninkaan kruunu”. Kemin Jalokivigalleria. Suomen kuningaskuntahanke eli hallitusmuotokiista oli Suomen itsenäistymisen ja keväällä 1918 käydyn sisällissodan jälkeen käyty poliittinen kamppailu maan tulevasta valtiomuodosta.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Suomen kuningaskuntahanke · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Suomi · Katso lisää »
Tukums
Tukums on kaupunki ja kunta Latviassa, linnuntietä 57 kilometriä pääkaupunki Riian länsipuolella.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Tukums · Katso lisää »
Varsova
Varsova on Puolan pääkaupunki.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Varsova · Katso lisää »
Väinäjoki
Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Väinäjoki · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Ventspils
Ventspils (aiemmin Виндава) on kaupunki Latvian luoteisosassa Itämeren rannalla.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Ventspils · Katso lisää »
Vilhelm II (Saksa)
Vilhelm II (Friedrich Wilhelm Viktor Albert, 27. tammikuuta 1859 Berliini, Preussi – 4. kesäkuuta 1941 Doorn, Alankomaat) oli viimeinen Saksan keisari ja viimeinen Preussin kuningas vuosina 1888–1918.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Vilhelm II (Saksa) · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Viro · Katso lisää »
Ympärysvallat
Ympärysvallat eli liittoutuneet oli ensimmäisen maailmansodan toinen osapuoli, joka taisteli keskusvaltoja vastaan.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja Ympärysvallat · Katso lisää »
1865
Ei kuvausta.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja 1865 · Katso lisää »
1946
Vuosi 1946 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja 1946 · Katso lisää »
4. marraskuuta
4.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja 4. marraskuuta · Katso lisää »
8. joulukuuta
8.
Uusi!!: Rüdiger von der Goltz ja 8. joulukuuta · Katso lisää »