Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Alfahajoaminen, Alfasäteily, Alkuaine, Darmstadt, Darmstadtium, Isomeerinen transitio, Isotooppi, IUPAC, Järjestysluku (kemia), Kemiallinen merkki, Kopernikium, Kulta, Massaluku, Metastabiliteetti, Nikkeli, Peter Armbruster, Puoliintumisaika, Radioaktiivinen hajoaminen, Radon, Saksa, Siirtymämetalli, Spontaani fissio, Vismutti, Wilhelm Röntgen.
Alfahajoaminen
Alfahajoaminen on ydinfysiikassa radioaktiivinen hajoaminen, jossa vapautuu alfahiukkanen.
Uusi!!: Röntgenium ja Alfahajoaminen · Katso lisää »
Alfasäteily
Alfasäteilyssä atomin ytimestä vapautuu alfahiukkanen. Alfasäteily on voimakkaasti ionisoivaa mutta heikosti läpäisevää radioaktiivista säteilyä.
Uusi!!: Röntgenium ja Alfasäteily · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Röntgenium ja Alkuaine · Katso lisää »
Darmstadt
Darmstadt on noin 150 000 asukkaan kaupunki Saksassa Hessenin osavaltiossa lähellä Frankfurt am Mainia.
Uusi!!: Röntgenium ja Darmstadt · Katso lisää »
Darmstadtium
Darmstadtium (aiemmin ununnilium tai eka-platina) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ds ja järjestysluku 110.
Uusi!!: Röntgenium ja Darmstadtium · Katso lisää »
Isomeerinen transitio
Isomeerinen transitio on yksi radioaktiivisen hajoamisen muoto.
Uusi!!: Röntgenium ja Isomeerinen transitio · Katso lisää »
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Uusi!!: Röntgenium ja Isotooppi · Katso lisää »
IUPAC
Esimerkki IUPAC-nimeämiskäytännöstä. IUPAC (International Union of Pure and Applied Chemistry, eli kansainvälinen teoreettisen ja sovelletun kemian liitto) on järjestö, jonka tehtävänä on standardisoida kemian sanastoa ja mittausmenetelmiä.
Uusi!!: Röntgenium ja IUPAC · Katso lisää »
Järjestysluku (kemia)
Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.
Uusi!!: Röntgenium ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »
Kemiallinen merkki
Kloorimolekyyli Kemiallinen merkki on lyhyt, latinalaisia aakkosia käyttävä merkintätapa alkuaineelle.
Uusi!!: Röntgenium ja Kemiallinen merkki · Katso lisää »
Kopernikium
Kopernikium (aiemmin väliaikaisnimellä ununbium, Uub) on jaksollisen järjestelmän 112.
Uusi!!: Röntgenium ja Kopernikium · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Röntgenium ja Kulta · Katso lisää »
Massaluku
Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa.
Uusi!!: Röntgenium ja Massaluku · Katso lisää »
Metastabiliteetti
Heikomman sidoksen metastabiili tila (1), välivaiheena esiintyvä ''satulakonfiguraatio'' (2) ja vahvemman sidoksen stabiili tila (3). Metastabiliteetti eli metastabiilius merkitsee ilmiötä, jossa systeemi voi pysyä pitkähkön ajan tilassa, jossa sen energia ei ole pienin mahdollinen.
Uusi!!: Röntgenium ja Metastabiliteetti · Katso lisää »
Nikkeli
Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.
Uusi!!: Röntgenium ja Nikkeli · Katso lisää »
Peter Armbruster
Peter Armbruster (s. 25. heinäkuuta 1931) on saksalainen fyysikko, joka on työskennellyt professorina Kölnissä ja Darmstadtissa.
Uusi!!: Röntgenium ja Peter Armbruster · Katso lisää »
Puoliintumisaika
Puoliintumisaika on aika, jonka kuluessa puolet eksponentiaalista hajoamista noudattavasta aineesta on hajonnut, esim.
Uusi!!: Röntgenium ja Puoliintumisaika · Katso lisää »
Radioaktiivinen hajoaminen
Radioaktiivinen hajoaminen on prosessi, jossa radioaktiivinen atomiydin muuntuu toiseksi ytimeksi emittoiden samalla säteilyä.
Uusi!!: Röntgenium ja Radioaktiivinen hajoaminen · Katso lisää »
Radon
Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu.
Uusi!!: Röntgenium ja Radon · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Röntgenium ja Saksa · Katso lisää »
Siirtymämetalli
Siirtymämetallit eli siirtymäalkuaineet ovat alkuaineita, joiden atomeissa on toiseksi uloimmalla elektronikuorella vajaasti täytetty d-orbitaali.
Uusi!!: Röntgenium ja Siirtymämetalli · Katso lisää »
Spontaani fissio
Spontaani fissio on radioaktiivisen hajoamisen yksi muoto, joka on tyypillinen hyvin raskaille isotoopeille.
Uusi!!: Röntgenium ja Spontaani fissio · Katso lisää »
Vismutti
Vismutti on metallinen alkuaine, jonka järjestysluku on 83, CAS-numero 7440-69-9 ja kemiallinen merkki Bi.
Uusi!!: Röntgenium ja Vismutti · Katso lisää »
Wilhelm Röntgen
Wilhelm Conrad Röntgen (27. maaliskuuta 1845 Lennep, Preussi (nykyinen Saksa) – 10. helmikuuta 1923 München, Saksa) oli saksalainen fyysikko, joka tunnetaan erityisesti röntgensäteiden kokeellisesta löytämisestä.
Uusi!!: Röntgenium ja Wilhelm Röntgen · Katso lisää »
